Aiheet
Päijät-Häme

Lahti pyytää isoa kalaa Mannerheiminkadun uudistamiseksi – 4,5 miljoonan euron hankkeeseen on ideoitu ympäristötaidetta ja vihersiltoja

EU-rahoitus mahdollistaisi kokeilut ja tavallisuudesta poikkeavat ratkaisut. "Kyseessä on iso ja tärkeä tulevaisuushanke".

Mannerheiminkatu halutaan nykyistä viihtyisämmäksi kevyelle liikenteelle. Suojatien kohdalle kasattu lumivalli vaarantaa turvallisuutta. Kuva: Vili Uuskallio

Lahti hakee miljoonien eurojen EU-rahoitusta Mannerheiminkadun ja Hämeenlinnantien kehittämiseen. Katuympäristö halutaan muuttaa nykyistä viihtyisämmäksi, kun valtatie 12:n liikenne siirtyy vuoden 2020 lopulla valmistuvalle eteläiselle kehätielle.

Mannerheiminkatua ja Hämeenlinnantietä uudistettaisiin kaupungin vetämässä hankkeessa 4,5 miljoonalla eurolla, mistä kaupungin osuus olisi enintään 3 miljoonaa. Rahoitusta haetaan EU:n Urban Innovative Actions -ohjelmasta, joka rahoittaisi 80 prosenttia kuluista.

– Kysymys on isosta kalasta, jota kannattaa pyytää. Rahoituslähde on sama kuin CitiCap-hankkeessamme. Tunnemme prosessia paremmin kuin aloitteluvaiheessa. Tiedämme, mitä rahoittaja voisi hakea, Lahden ympäristöjohtaja Saara Vauramo toteaa.

Kehitettävä joka tapauksessa

CitiCap-hankkeeseen kaupunki sai Euroopan unionilta 4,7 miljoonan euron rahoituksen, jonka turvin kehitetään henkilökohtaista päästökauppaa ja rakennetaan pyörätie matkakeskuksesta Apilakadulle.

Mannerheiminkadun ja Hämeenlinnantien kehittäminen on Lahdessa joka tapauksessa edessä, mutta EU-hanke mahdollistaisi uudenlaiset kokeilut ja tavallisuudesta poikkeavat ratkaisut. Katujen uudistamisessa hyödynnettäisiin Helsingin yliopiston tekemää kaupunkiekologista tutkimusta ja alueen elinkeinoelämän osaamista.

Kysymys on isosta kalasta, jota kannattaa pyytää. Ympäristöjohtaja Saara Vauramo

Matkakeskuksen ympäristöön ja muualle radanvarren alueelle on ideoitu ympäristötaidetta, joka voi olla osa Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden 2021 sisältöä.

– Haluamme miettiä kävelyn ja pyöräilyn reittejä. Lisäksi tulee ilmanlaatuun liittyviä intressejä. Liikuntatoimella saattaisi olla ideoita, miten Kärpäsenmäki voisi kytkeytyä Urheilukeskukseen. Puhutaan myös hulevesien käsittelystä ja jopa vihersilloista Mannerheiminkadun yli, Vauramo kertoo.

Rauhallisempi katumiljöö

Läpiajo Hämeenlinnantietä ja Mannerheiminkatua pitkin vähenee, kun valtatie 12:n liikenne siirtyy uudelle kehätielle loppuvuodesta 2020. Kuva: Vili Uuskallio

Mannerheiminkadun uudistamisesta on tarkoitus laatia yleissuunnitelma vuosina 2019–2020. Vielä on avoinna, kuinka paljon autoliikenteeltä vapautuu katutilaa muuhun käyttöön.

– Missään tapauksessa ei ole kyse sellaisesta, että halvaannutettaisiin koko Mannerheiminkadun liikenne. Harkitusti lähdemme asiaa miettimään, Vauramo vakuuttaa.

Tavoitteena on luoda nykyistä rauhallisempaa katumiljöötä ja antaa tilaa viherrakentamiselle.

– Meillä on kuitenkin tiealue, joka halkaisee kaupungin keskustan. Selvää on, ettei radanvarsi lähde täysimääräisesti kehittymään, ellei siitä tule kivaa ympäristöä.

"Miksipä ei?"

Kaupungin elinvoima- ja työllisyys päätti maanantaina varata enintään 600 000 euron rahoituksen EU-hanketta varten. Hakemus on jätettävä tammikuun loppuun mennessä.

– Kyseessä on iso ja tärkeä tulevaisuushanke, koska nykyinen valtatie muuttuu ihan toisen näköiseksi, jaoston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) toteaa.

Hän pitää hyvänä, jos EU:n rahan turvin saadaan toteutettua esimerkiksi ympäristötaidetta.

– Miksipä ei, jos toimenpiteet ovat kohtuullisia, ja ne saadaan järkevästi istutettua hankkeisiin sisään.

Vauramo ennakoi, että tieto mahdollisesta rahoituksesta tulee kesällä.

– Emme ole hirvittävän järkyttyneitä, jos hanke ei menesty haussa. Sitten lähdemme miettimään muita rahoituslähteitä.

HITTI-hanke

Tähtäin vuosissa 2020–2022

Mannerheiminkatua ja Hämeenlinnantietä on tarkoitus kehittää HITTI-hankkeella (Highway transformation to inclusive eco-smart street).

4,5 miljoonan euron hankkeelle haetaan rahoitusta EU:n Urban Innovative Actions -ohjelmasta. Kaupungin rahoitusosuus olisi enintään 600 000 euroa. Hanke ajoittuisi vuosille 2020–2022.

Hankkeessa ovat mukana mm. Helsingin yliopisto, Renor, ICLEI (Local Governments for Sustainability) Sylvia-koti Yhdistys (osallistava suunnittelu), Leca Finland (hulevesirakenteet), Lähi Luomu (biodiversiteetin edistäminen) ja Viheroksa (viherrakentamisen suunnittelu).

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Lue seuraavaksi