Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden Kortteliliiga 50 vuotta

Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen Lahden Kortteliliigan viidessä vuosikymmenessä on nähty ja koettu vaikka mitä

Yhdelle Kortteliliiga on syy jäädä Lahteen, toisen mielestä pelaaminen käy myös ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä, kun seura on kuin iso perhe, jossa voi jakaa ilot ja surut. Kortteliliigakonkarit ja -aktiivit kertovat, mitä yhteisö on antanut ja mikä siinä kiehtoo.

Kulman Pallo juhli Kortteliliigan futismestaruutta vuonna 1974.

Myyntimies Jari “Heinä” Heinämäki, 54, on pelannut Kortteliliigassa 1980-luvulla alkupuolelta. Ensimmäinen laji oli jalkapallo ja seurat Nuutin Pallo, Kantakrouvi ja Flyers. Seuraavalla vuosikymmenellä pallo vaihtui pienempään: salibandyyn ja kaukikseen.

– Kun ikää tulee, pallo pienenee. Golfia olen pelannut puuhastelumielessä parikymmentä vuotta, mutta Kortteliliigan ensimmäiseen golfturnaukseen en ikävä kyllä päässyt osallistumaan, hän kertoo.

Heinämäki vetää Kortteliliigassa Lahden myyntimiesten (PHMMA) kaukalopallojoukkueita Original Ilonas ja Sir Ilonas. Ensin mainittu pelaa kolmannella sarjatasolla ja jälkimmäinen 50-vuotiaiden pappaliigassa.

Konsernilla on joukkue myös kaukalopallon korkeimmalla tasolla sekä salibandyjengi.

– Säbässä olin nopea hyökkääjä, sitten hidas pakki. Nyt olen maalivahti ja seuraavaksi varmaan maalituomari. Ikä tekee tehtävänsä. On hienoa, että liigassa sopiva taso ja tehtävä löytyy jokaiselle.

Kortteliliiga on auttanut pysymään terveempänä

Heinämäki sanoo saaneensa Kortteliliigalta paljon. Jotain on jäänyt myös saamatta.

– Painaisin varmaan kymmenen kiloa enemmän, jos liigaa ei olisi. Uskon, että olen pysynyt Kortteliliigan ansiosta terveempänä. Peleissä tapaan kavereita, joita olen tuntenut kymmenvuotiaasta, ja paljon olen saanut uusia kavereita. Pirun hauskoja saunailtoja on ollut. Kun lasketaan, että saunailtoja on keskimäärin kolme vuodessa, niitä on vietetty yli sata.

Aina peli ei ole Kortteliliigassa vakavaa. Vuonna 2008 rantalenttisturnauksen baarisarjassa Mikko Leino ja Ville Saari eli Takalukko pelasivat öljysheikeiksi pukeutuneena. Kuva: Mirja Hussain

Kokenut pelaaja-manageri uskoo pelaamisen käyvän myös ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä.

– Seura on kuin iso perhe, jossa jaetaan ilot ja surut. Ilonas on monelle tärkeä varaventtiili ja tukiverkosto.

Myyntimiehet matkustavat viikot ympäri maata, pelaavat viikonloppuisin ja treenaavat maanantaisin.

– Lajit ovat valikoituneet työaikojen mukaan. Viikolla ei pystyttäisi pelaamaan, vaikka mukana on muitakin kuin myyntimiehiä. Meillä on ollut vuodesta 1994 lähtien joka maanantai treenivuoro Energiahallilla. Ollaan varmaan hallin pitkäikäisin vuokralainen, Heinämäki toteaa.

Sotkamolainen isäkin kyselee peleistä

Tetas Buenasin (suom. Hyvät Tissit) pelaaja-manageri Lotta Niskanen, 28, on kotoisin Sotkamosta. Hän muutti Lahteen töiden perässä vuonna 2012. Kotoutuminen käynnistyi rivakasti Kortteliliigassa.

– Lahdessa asuva sotkamolainen kaveri pyysi mukaan pelaamaan jalkapalloa. En ollut aikaisemmin pelannut, mutta onneksi lähdin. Seuraavana vuonna perustettiin oma joukkue, hän kertoo.

Juhlat olivat niin rajut, että pokaali on vieläkin kadoksissa. Lotta Niskanen

Sittemmin Tetas Buenas on kotouttanut muita kaupunkiin muuttaneita.

– Joku on tullut Espoosta, toinen Mikkelistä. Olen kuullut sanottavan, että Lahti alkaa tuntua kodilta Kortteliliigan ja joukkueen myötä.

FC TB sijoittui viime kaudella mimmiliigassa kolmanneksi.

– Juhlat olivat niin rajut, että pokaali on vieläkin kadoksissa, Niskanen sanoo.

Seura ja Kortteliliiga tunnetaan jo Sotkamossa asti.

– Isä on kovasti innoissaan. Soittelee, että olitko pelaamassa. Jos en päässyt, kyselee, miten tytöillä meni.

Salibandyn Tetas Buenas aloitti, kun lajin mimmiliiga vuonna 2014 käynnistyi. Nyt seura pystyy liikuttamaan jäseniään säännöllisesti ympäri vuoden.

– Kerran viikossa on peli, ja kerran viikossa treenataan, että tatsi säilyy. Kentällä arki unohtuu.

Kortteliliigassa voi harrastaa taitotasoon katsomatta

Niskanen arvelee, että moni saattaisi tuntea itsensä yksinäiseksi ilman Kortteliliigaa.

– Aikuisiällä vieraassa kaupungissa ei ole niin helppo löytää ystäviä. Jos joukkuetta ei olisi, niin varmaan monen liikkuminen tapahtuisi vain työn ja kodin väliä. Omatkin piirit olisivat jääneet aika pieniksi ilman TB:tä.

Hän rohkaisee naisia mukaan liigan toimintaan.

– Liigan sivuilla on pelaajapörssi, jonne seuraa etsivä voi jättää ilmoituksen. Sivuilta löytyvät myös joukkueiden vetäjien yhteystiedot. Yhteyttä voi ottaa vaikka tekstarilla.

Kortteliliigan petanque on kerännyt kisailijoita Kisapuiston hiekalle. Växy Väkeväinen kipparoi Kulkijoiden joukkuetta kesällä 2014. Kuva: Katja Luoma

Hän muistuttaa, ettei aikaisempaa lajikokemusta tarvita.

– Kynnys harrastamiseen on matala. Kaikki Lahdessa tietävät Jaken (toiminnanjohtaja Ropponen) ja Kortteliliigan, mutta tiedetäänkö, että myös naiset voivat harrastaa ikään ja taitotasoon katsomatta.

Tuomarointi aiheuttaa kitkaa – oikeudenjakajista pulaa

Moni asia Kortteliliigassa toimii, mutta tuomarointi aiheuttaa kitkaa. Liigan alusta periaate on ollut, että pelaajat tuomitsevat toistensa ottelut. Liiga tarjoaa tuomarikoulutusta ja tuomareille työkalut, mutta oikeudenjakajista on silti pulaa.

Jotkut liigan jäsenistä tuomitsevat kymmeniä matseja kaudessa, että karuselli voisi pyöriä. Yksi urakoijista on Tomi-Jukka “TJ” Panttila, 43.

– Pyrin viheltämään 30–50 futismatsia kesässä. Kentillä on paljon kokeneita pelaajia, jotka tuntevat säännöt, mutta eivät uskalla tuomaroida. Ei tämä niin vaikeaa ole. Pelin mukana liikutaan, ja pilliin puhalletaan virheen merkiksi, Panttila sanoo.

Tuomareilta vaaditaan Kortteliliigassakin paksua nahkaa, mutta Panttila muistuttaa, että tuomari voi omalla asennoitumisellaan pyrkiä vaikuttamaan vastaanottamansa kuran määrään. Tuomarin ei kannata laahustaa kentälle pelipaidassa kädet taskussa.

– Kun vedät tuomaripaidan päälle, tutkit asianmukaisesti maalit ja otat muutamat terävät verryttelyjuoksut, saat ihan eri tavalla kunnioitusta pelaajilta.

"Kortteliliiga on Lahden vetovoimatekijä"

Panttila, Laihian Kimmon kasvatti, on jakanut oikeutta Kortteliliigan kentillä vuosituhannen vaihteesta.

– Sitä ennen tuomaroin pelejä Pohjanmaalla. Lahden erotuomarikerhoon liityin 1999, mutta jäin liiton sarjoista pois 2005. Tuomarointi on minulle harrastus. Saan liikuntaa ja olen mukana rakkaassa lajissa.

Tuomaroinnin ohella Panttila manageroi Kortteliliigan perustajaseuroihin kuuluvaa Nissen Palloa. Kentälläkin TJ saatetaan kesällä nähdä, jos pelatessa hajonnut polvi tervehtyy ajoissa. Panttila on Kortteliliigan mies henkeen ja vereen.

– Olen käynyt viimeiset kahdeksan vuotta töissä Helsingissä. Olen miettinyt, että voisin muuttaa sinne, mutta Kortteliliiga on yksi tekijöistä, mikä pitää Lahdessa. Minulle Kortteliliiga näyttäytyy kaupungin vetovoimatekijänä. Kortteliliiga sitouttaa ihmisiä mahtavasti yhteiseen tekemiseen.

Kortteliliigan 50-vuotisjuhla järjestetään 10. elokuuta Kisapuistossa.

 

Kuva: Anssi Hietamaa

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Kumpi näistä on mielestäsi parasta Lahden Kortteliliigassa?
Kumpi näistä on mielestäsi parasta Lahden Kortteliliigassa?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi