Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden Kortteliliiga 50 vuotta

"Tärkeintä on, että liikutaan ja pidetään hauskaa, vaikka tulisi turpaan 15-0" – Lahden Kortteliliigaan liittyy runsaasti tarinoita jopa vuosikymmenten takaa – lue mieleenpainuneimmat muistot!

Pyysimme verkossa lukijoiltamme muistoja Lahden Kortteliliigasta. Niitä kertyikin mukavasti. Jutun kuvituksena olevat kuvat on poimittu ESS:n arkistosta, eivätkä ne liity näihin tarinoihin.

– Muistan, kun kokosimme Liipolan kavereiden kesken jalkapallosarjaan joukkueen nimeltä Lispetti. Pelasimme muistaakseni toiseksi ylimmällä sarjatasolla ja hävisimme kaikki ottelut. Silloinen Lispetin baarin omistaja Tapsa lupasi, että seuraavana vuonna jokaisesta voitosta pelaajat saisivat ilmaisen juoman baarissa ja mitä kävikään! Emme hävinneet yhtään peliä seuraavalla kaudella! Kyllä ne porkkanat kummasti piristää. T: Yksi onnellinen Tripin juoja

– Liigapäivät joka vuosi elokuussa. Paljon iloisia ihmisiä, porukalla yhdessä oloa ja yleensä aina aurinkoinen päivä! Päivän kruunaa joukkueen kanssa vietettävä saunailta.

– 1990-luku. Kisapuisto ja iso jalkapallokenttä. Vastustajaa en muista, mutta kyseessä oli loppuottelu. Syksyinen ilta ja pelattiin iltavaloissa. Oma joukkueeni oli Zero. Olin itse elämäni kunnossa, juoksu kulki ja syötöt osuivat oikeisiin osoitteisiin. Vierelläni pelasivat Make, Jallu, Vili, Pele ja monta muuta hienoa pelikaveria. Erityisesti ihailin Vilin nopeutta ja kykyä tehdä paikoista maali, sekä Maken pallonhallintaa keskikentällä. Voitimme pelin ja mitalit ripustettiin kaulaan. Olin ylpeä saavutuksestamme, sillä siihen aikaan pelikentät olivat täynnä aktiivipelaajia ja juuri uransa pääsarjatasolla päättäneitä. Muistan, kuinka työkaverini Raimo Hukka, joka oli ollut peliä katsomassa (Reipas etc.) sanoi minulle pelin jälkeen, että olin pelannut hyvin. Se oli iso juttu minulle. Muistelen vieläkin noita aikoja lämmöllä ja kunnioituksella lajia ja pelikavereita kohtaan. T. Juha Halme, melkein 50-v.

– Urpon Pallo Mukkulassa pelaamassa silloin kun kentän laidalla oli vielä kaljakorit sallittu.

– Kesä -90. Kuuma päivä, Kankolan pölyävän kuiva ja kova hiekkakenttä. Pallon kanssa täysillä ylöspäin aivan rajalinjaa pitkin. Kentässä kuoppa, nivelsiteet poikki, leikkaukseen kaupunginsairaalaan. Neljä viikkoa saikkua, edelleen ennätys sairausloman pituudessa. Ja tais vielä Dales FC hävitäkin pelin...

– Oli kesä 1974. Olimme muutaman kaverin kanssa vanhalla Kirkkokadun kentällä pelaamassa jalkapalloa, kun sinne ilmestyi kortteliliigan pelaajia pelaamaan. Toinen joukkueista oli Aleksin Dynamo, toinen jäänyt muistojen hämärään. Joka tapauksessa ottelun erotuomari oli jäänyt saapumatta paikalle. Joku paikalla olleista tiesi, että olin vislannut muutaman talkoopelin, joten he pyysivät minut erotuomariksi. Sillä tiellä ollaan vielä 45 vuotta myöhemmin. T. Kari Vanninen

– Olin noin neljä vuotta sitten potkimassa palloa Paavolan kentällä, ylläni oli oman joukkueen, FC Patterin verryttelyasu ja viereeni tuli kaksi noin kymmenvuotiasta poikaa, joista toinen kysyi: Missä sarjassa sä pelaat? Vastasin, että Lahden Kortteliliigassa, johon kaveri vastasi: Höh, eihän Kortteliliigaan tarvitse treenata! Tuo on jäänyt elävästi muistiin! T. Mika Lindgren

– 1980-luvulla pelasin Kortteliliigassa Tuplan pallossa, joka oli aikakautensa värikkäimpiä joukkueita Kortteliliigassa vaihtelevalla menestyksellä. Kerran lauantaiaamuna soi puhelin ja minulta kysyttiin olenko juovuksissa? Soittaja oli Kallion Jussi, Tuplan pallon yksi silloisista vetäjistä. Vastasin en ole, ihan selvinpäin tässä ollaan. Jussi tiedusteli, voisinko mennä tuomitsemaan Suurmäen kentälle Kortteliliiga-pelin, kun on meidän vuoromme hoidella siihen erotuomarit ja kaikki omamme, joita käytämme, ovat kännissä. Sanoin, etten ole koskaan tuominnut yhtäkään peliä, joten taidan jättää väliin. Jussi kertoi, että voimme joutua suljetuksi koko sarjasta, jos emme hoida tuomarointiamme vuorollamme. Lisäksi hän kertoi, että linjalle tulee "Viki" ja Antti. Joukkueen edun vuoksi suostuin tehtävään, joka minulle uskottiin ja menin tuomitsemaan ottelun. Peliä en enää muista, mutta tapahtuma jäi hyvin mieleen muuten, kun olin itse melko kovaotteinen pelatessani ja nyt kävi niin, että aluksi sallin pienet rikkeet ja jätin ne viheltämättä. Siitä oli seurauksena, että "mopo" karkasi käsistä ja pelaajat jopa syljeskelivät toisiaan päin naamaa, niistä rikkeistä kyllä näytin topakasti heti punaista korttia. Eivät ne meidän linjamiehetkään olleet ihan parhaassa terässään tuona aamuna, joten tuomarointimme oli täysi farssi. Pelin päätyttyä molempien joukkueiden pelaajat tulivat eteeni melkein lynkkaysaikein, mutta malttoivat mielensä ja tyytyivät haukkumaan minut huonoimmaksi tuomariksi, jonka olivat koskaan tavanneet. No sehän oli aivan totta, mutten joukkueen edun nimissä voinut henkilökohtaisesti puolustella kokemattomuuttani, vaan oli otettava koko kritiikki vastaan. T. Jari Siltala, ex-kortteliliigalainen

– Parhaat muistot ajoittuivat 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun, kun pelattiin Kisapuistossa ulkona lentismatseja. Peli oli kovaa mutta rehellistä, kaikkia kannustettiin ja usein sattui vielä aurinkoinen ilta. Muutamilla paikkakunnilla olen sen jälkeen asunut, mutta missään ei ole ollut yhtä hienoa harrasteliikuntatoimintaa kuin Lahdessa ja lähiympäristössä toiminut ja toimiva Kortteliliiga!

– King Kongs sr voitto futiksessa kesältä 2017 (vitosen jatkosarjassa) FC Chicagoa vastaan 3-1.

– Pikkupoikana Kerin jäähallin kamppailut jäivät elävästi mieleeni. Ulkona oli yleensä aina lämpimämpää kuin hallissa.

– Perustimme vuonna 1969 jalkapalloon keskittyneen seuran nimeltään Piffin Torpedo. Päämajamme oli baari Piffi osoitteessa Saimaankatu 4. Pelasimme monia ikimuistoisia pelejä muita joukkueita vastaan.Voitto ei ollut pääasia, vaan yhdessäolo kavereiden kanssa. Monia hauskoja muistoja kertyi näiltä vuosilta.

– Pelattiin matsia (futista) Pyhättömän kentällä 70-luvun lopulla. Oli lauantai-päivä. Joukkueemme kannattajilla oli pussikaljaa mukanaan kentän laidalla. Joku kentän viereisen kerrostalon asukas oli tiiraillut tätä paheksuen ja tehnyt liigalle valituksen. Joukkueemme (Heroes) sai liigalta kirjallisen varoituksen epäurheilijamaisuudesta.

– Vanha sählyhalli.

– Tärkeintä kortteliliigan toiminnassa on, että ihmiset liikkuvat ja pitävät hauskaa, vaikka tulisi turpaan 15-0. Hyvä peli on tiukka ja tasaväkinen, voitti tai hävisi. Toiseksi tärkein juttu on kauden loppupyykin pesevä sauna-ilta joukkueen kesken. Mieleenpainuvin muisto on yleisesti se, kuinka paljon tämän systeemin kautta on tullut kavereita ja tuttavia, joihin ei olisi ikinä muuten tutustunut. T. Janne nro 10

– Liidokkimestaruus ja kolme kertaa bowls-kultaa.

– Gremon Pallon mestaruus vuonna 1973 oli jättiyllätys. Gremon baari ei kovin suuri ollut, mutta joukkueen henki, yötreenit Mukkulan kentällä ja sitä seurannut yöuinti Möysässä siivittivät joukkueen mestaruuteen. Toki kuntohuipun saavuttamiseen tarvittiin myös muutama olut.

– Muutin Turusta Lahteen vuonna 2013, jolloin olin vielä kansainvälisen tason yksilöurheilija. Silloin en ollut kuullutkaan Lahden Kortteliliigasta. Keväällä 2014 sain kuitenkin mahdollisuuden työllistyä Lahden Kortteliliigaan toimintakoordinaattoriksi. Alkuun oli vaikea ymmärtää, mikä Kortteliliigan toiminnassa on niin hienoa, että seurassa on noin 4 000 jäsentä. Nopeasti huomasin, että tässä onkin sitä jotain. Jotain isompaa, jotain, mistä muut voisivat ottaa oppia ja mitä olin kaivannut koko urheilu-urani yksilöurheiluun. Yhteisöllisyys, liikunnan ilo ja jokaisen huomioon ottaminen olivat ne asiat, jotka ovat saaneet ainakin minut pauloihinsa. Sain paljon ystäviä ja lopulta kotiuduin Lahteen. Pikku hiljaa arvokilpailut vaihtuivat piirikunnallisiin ja lopulta urheilu-ura jäi unholaan. Kortteliliigalaiset eivät kuitenkaan hylänneet ex-turkulaista ja helpottivat siirtymää ammatti-urheilijasta harrastajatasolle. Pääsin seuran johtokuntaan ja perustin oman kaukalopallojoukkueen.Kortteliliigan ansiosta olen saanut laajemman ystäväpiirin kuin olen ikinä uskaltanut unelmoida ja nykyinen työurani on polkaistu käyntiin juuri Kortteliliigasta. Voinkin sanoa, että Korttelililiiga sai minut juurtumaan tänne ja nykyään kotini on Lahes! Kiitos Kortteliliigalle. T. Eemeli "Seiväs" Salomäki

– Olin kortteliliigassa työllistettynä 1997–98 ja salibandyjaostossa 1997–00 sekä 2001–2005. Koko aikana oli upeaa tutustua hienoihin henkilöihin kuten Jake, (silloinen puheenjohtaja) edesmennyt Pekka ja nykyinen puheenjohtaja Ismo sekä kaikki säbäjaoston sen aikaiset sankarit. Oli upeaa päästä seuraamaan eri lajien toimintaa ja nähdä tiukkoja ja hikisiä taisteluita esimerkiksi kaukkiksen, beach volleyn ja futiksen tiimoilta. Vielä tänäkin päivänä muistelen noita aikoja pienellä haikeudella. Mitään yhtä muistoa on vaikeaa nostaa esille, koska niitä on niin paljon. T. Tony

– Legendajoukkue Matamit Lemmenlatu elokuvassa! Ikuisesti!

– Pelkkiä hyviä muistoja reilun 30 vuoden "kortteliuran" ajalta, mutta kyllä Kyrölän Pyllistyksen vuosiristeilyjä muistellaan lämmöllä joukkueen saunailloissa... T. Tipi

Krista Koivisto
krista.koivisto@ess.fi
Kumpi näistä on mielestäsi parasta Lahden Kortteliliigassa?
Kumpi näistä on mielestäsi parasta Lahden Kortteliliigassa?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi