Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti ja Nastola yhdistyivät runsaat kolme vuotta sitten - katugallupin vastaajat eivät ole tyytyväisiä kuntaliitokseen

Lukion kohdalla hyvät aikeet eivät pitäneet – pääosin Lahti on noudattanut yhdistymissopimusta Nastolan kanssa.

Lahti on päättänyt lopettaa Nastopolin lukion vaiheittain ensi syksystä alkaen. Kuva: Vili Uuskallio

Uusi Lahti on toiminut pääosin yhdistymissopimuksen mukaisesti, kertoo Lahden ja Nastolan yhdistymisen seurantatutkimus vuosilta 2017–18. Sovitut rakennushankkeet tosin ovat viivästyneet.

Lisäksi lupaus toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Nastolassa on kääntynyt palveluiden alasajoksi. Myös tavoitteeksi asetettu yhden prosentin vuotuinen väestönkasvu on jäänyt toteutumatta.

Lahti ja Nastola yhdistyivät vuoden 2016 alussa. Konsulttitoimisto FCG on arvioinut kuntaliitoksen onnistumista alusta lähtien.

"Hengen vastainen"

Yhdistymissopimuksen juridinen voimassaolo päättyi viime vuoden lopussa. Lahden päätös lopettaa Nastopolin lukio vaiheittain ensi syksystä alkaen on kuitenkin selvästi sopimuksen hengen vastainen, muistuttaa Nastolan valtuustoa johtanut Reijo Oksanen (kok.).

– En ole ihan varma, onko kaikkea tehty, mikä olisi voitu lukion säilyttämiseksi tehdä. Pienempiäkin lukioita on. Muun muassa Orimattilan lukio on opiskelijaa kohti kalliimpi kuin Nastopolin lukio.

Nastopolin lukion opiskelijamäärä on laskenut tasaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) huomauttaa, että lakkauttamisesta tehtiin demokraattinen päätös.

Muutin Rakokiveen Helsingistä yli vuosi sitten, kertoo Marita Mäkinen. "Olin ällistynyt, että täällä ei ole mitään kauppoja ja palveluita. Tämä on ihan kuollut käpykylä." Kuva: Kai Sinervo

– Ymmärrän, että se aiheuttaa harmistusta, mutta en usko, että Nastolan elinvoima on vain tästä asiasta kiinni. Erityisesti Rakokiven kehittämiseen pitää panostaa.

FCG toteaa raportissaan, että yhdistymissopimuksen noudattamisessa on otettava huomioon toimintaympäristön ja rakennemuutosten vaikutus. FCG:n johtava konsultti Anni Antila ei ota kantaa siihen, toimiko Lahti lukion lopettamisessa oikein vai väärin.

– Totta kai talouden tasapainottamisen vaateet ovat voimakkaita, ja siten toimenpiteitä on tehtävä. On myös otettava huomioon, että ammatillisen koulutuksen ratkaisut tulivat kuntayhtymän (Koulutuskeskus Salpauksen) puolelta.

"Investoinnit merkittäviä"

Yhdistymisen yhteydessä sovittiin muun muassa Rakokiven koulun rakentamisesta sekä terveysaseman peruskorjauksesta. Rakokiven hanke viivästyi markkinaoikeuteen tehdyn valituksen takia. Terveysaseman kohdalla kuviot menivät uusiksi, kun vastuu terveyspalveluista siirtyi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle.

– Investointien viivästymiseen on perusteet. Tahto on ollut mennä sopimuksen mukaisesti. Rakokiven monitoimitalo muuttuu parempaan suuntaan, kun suunnitteluun tuli lisää aikaa, Oksanen toteaa.

Mielipiteeni yhdistymisestä on vähän negatiivinen, sanoo Pentti Vesanen. "Kaatopaikkahanke olisi tullut sadan metrin päähän tyttären asunnosta ja vienyt 15 hehtaaria maastoani. Nastopolin lukio päätettiin lopettaa. Myös terveyskeskuksen vuodeosasto lopetettiin." Kuva: Kai Sinervo

Uusi terveysasema on rakennetaan näillä näkymin Rakokiveen.

– Investoinnit etenevät, ja ne ovat tosi merkittäviä, Komu sanoo.

Henkilöstössä tyytymättömyyttä

Arvioinnin mukaan kaupungin työntekijöiden tyytyväisyys liitokseen on kasvanut, mutta vanhan Nastolan henkilöstön keskuudessa tyytymättömien suhteellinen osuus on kasvanut.

– Henkilöt eivät ehkä ole saaneet ihan mieleisiään tehtäviä. Epävarmuutta on ollut koko ajan. Osa porukasta on siirtynyt hyvinvointiyhtymään tai perustettuihin yhtiöihin, Oksanen toteaa.

Kuntaliitos on epäonnistunut, katsoo Mikko Virtanen. "Lahti ei ole pitänyt mistään kiinni. Esimerkkeinä ovat terveyskeskus ja koulutus monellakin tasolla." Kuva: Kai Sinervo

– Todennäköisesti sillä on hyvin voimakas vaikutus, millaisia odotuksia ihmisillä on ollut, ja miten he suhteessa niihin ovat päässeet vaikuttamaan uuden Lahden rakentamiseen, Antila pohtii.

Nastolan alueen työntekijöiltä saatuun palautteeseen on Komun mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota.

– On vielä katsottava, onko Nastolassa ollut jotain hyviä käytäntöjä, jotka olisi kannattanut ottaa käyttöön. Kun lähdettiin yhtenäistämään sääntöjä, joku on saattanut kokea sen byrokraattiseksi. Kysymys on tasapuolisuuden lisäämisestä.

"Epäkohtiin pitää tarttua"

Kuntien yhdistymisen vaikutuksia pitäisi FCG:n mukaan arvioida kahden tai kolmen valtuustokauden tähtäimellä.

– Hyvinvointiyhtymän perustamista ei sopimusvaiheessa pystytty ennakoimaan. Sillä on huomattavaa vaikutusta myös kuntaliitoksen toteutumisen arviointiin, Antila muistuttaa.

Yhdistyminen ei ole onnistunut kovin hyvin, katsoo Aune Niemi. "Tästä on tullut vähän liian iso. Pienempi kunta olisi ollut parempi, mutta näillä mennään, mitä on." Kuva: Kai Sinervo

Oksanen pitää hyvänä, että yhdistymisen onnistumista seurataan.

– Epäkohtiin pitää jollain lailla yrittää tarttua. Kuntien yhdistymisen positiiviset vaikutukset näkyvät vasta muutaman valtuustokauden jälkeen.

Komun mukaan analysointia ja suoria keskusteluita tarvitaan.

– Arviointi otetaan vakavasti ja mietitään, mitä olisi syytä tehdä ja kehittää.

Yleisötilaisuus

Keskustelu alueen tulevaisuudesta

Nastolan rotaryklubi ja aluejohtokunta järjestävät yleisötilaisuuden, jossa keskustellaan kaupunginosan tulevaisuudesta.

Tilaisuus on torstaina 24. tammikuuta kello 17.30–19.30 Nastolan entisen kunnantalon valtuustosalissa.

Paikalle on kutsuttu muun muassa Nastolan alueen valtuutettuja.

Puheenaiheita ovat esimerkiksi tulevat investoinnit, lähiajan kehityskohteet, palvelujen kehittäminen sekä koulunkäynti tulevaisuudessa. Yleisö saa esittää kysymyksiä.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi