Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Paremmasta ryhmäyttämisestä etsitään lääkettä Sysmän yhtenäiskoulun kiusaamisongelmaan

Sysmän vanhempainyhdistys ja päättäjät puivat korjausliikettä.

Sysmän vanhempainyhdistyksen hallituksen avoin kokous herätti vilkasta keskustelua kiusaamisesta. Kuva: Esa Arvekari

Keskiviikkona koolla ollut Sysmän vanhempainyhdistyksen hallitus keskusteli vilkkaasti yhtenäiskoulussa esiin nousseesta kiusaamisongelmasta.

Kokoukseen osallistui toistakymmentä vanhempaa ja asiasta kiinnostunutta. Paikalla oli myös Sysmän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veikko Kotolahti (kesk.).

Sysmä nousi julkisuuteen, koska koulun kiusaamisluvut olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 kouluterveyskyselyn perusteella valtakunnallisesti korkeat.

Yhteiset arvot ovat kaiken lähtökohta. Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Hildén

Kun yhtenäiskoulun vt. rehtorin Tuula Vuorisen mediakommentit sen jälkeen vielä koettiin kiusaamisen uhreja vähätteleviksi, kiikkuu Sysmä nyt valtakunnallisen kiusaamiskeskustelun silmätikkuna.

"Ilmapiiri muuttunut"

Vanhemmat totesivat koulun ilmapiirin muuttuneen neljän vuoden aikana, jolloin koulutilat ja rehtorit ovat vaihtuneet. Henkilökunnassa ja lapsissa on ilmennyt väsymistä.

– Koulun johtaja on keskeinen arvojen ja asenteiden määrittäjänä. Hän sitouttaa ensin henkilökunnan. Kun lukukausi alkaa, otetaan lapset ja vanhemmat mukaan työskentelyyn. Ehkä tässä on ollut katkoja koulun ollessa myllerryksessä, tiivisti vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Maarit Hildén.

Vanhempien kokemukset viittaavat puutteisiin ryhmäyttämisessä.

– Pääosin koulutyö sujuu kuitenkin ristiriidattomasti ja luokkahenki on hyvä, Hildén arvioi.

Tavoitteeksi parempi ryhmäyttäminen

Sysmän yhtenäiskoulussa ollaan vasta aloittamassa Kiva koulu -toimintaa, jonka on määrä vahvistaa yhteisöllisyyttä, parantaa ryhmäyttämistä, vähentää ristiriitoja ja ehkäistä kiusaamista.

– Koulussa voi olla käynnissä vaikka kahdeksantoista kiusaamista ehkäisevää ohjelmaa. Se ei kuitenkaan auta, ellei onnistuta juurruttamaan yhteisiä arvoja. Muutoin ihmisillä on vain loputtomasti erilaisia käsityksiä siitä, mikä on kiusaamista ja mikä ei, hän sanoi.

Kiusaamisen torjuminen on hyvin yksinkertaista ja älyttömän vaikeaa.

– Ratkaisevaa on ajatus, että asia on kiinni kaikista. Jokaista tarvitaan hyvän kouluhengen luomiseen, Hildén totesi.

Vanhemmat vaativat lisäresursseja

Vanhemmat vaativat lisäresursseja oppilaiden ja opettajien ryhmäyttämiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn.

Vanhempainyhdistyksen keskiviikon kokouksessa Saija Miettinen tiedusteli voisiko Vanhempainliitosta saada rahoitusta kyseiseen hankkeeseen.

– Saimme viime vuonna avustusta 1.–2.-luokkalaisten ryhmäyttämiseen, jossa lasten ohella mukana olivat vanhemmat, Hildén kertoi.

Valtuuston puheenjohtaja Kotolahti kysyi, kuinka laajasti vanhempia on saatu mukaan kyseiseen toimintaan. Anu Peltolan mukaan kolmannes vanhemmista oli halukas osallistumaan.

Valtuutettu Maija Sinisalo (kesk.) tähdensi, että resursseja ryhmäyttämistyöskentelyyn kaivattaisiin myös koulun henkilökunnalle.

Työryhmä koolle, mutta kuinka laajana?

Kannatusta sai myös kunnan hyvinvointivaliokunnassa pian käsittelyyn tuleva esitys. Siinä ehdotetaan työryhmän perustamista koulun yhteistoimintaa selvittämään.

Työryhmään esitetään peräti 14:ää jäsentä koulun johdosta, opettajakunnasta ja oppilaskunnasta sekä järjestöistä ja Sysmän hyvinvointivaliokunnasta.

Epäilijöitäkin löytyy.

– Työryhmä osoittaa, että asiaan suhtaudutaan vakavasti. Itseäni kuitenkin mietityttää kokoonpanon laajuus. En oikein ymmärrä, miten minä itse tai kunnanhallituksen jäsenet voisimme toimia asiassa, kun emme ole asiantuntijoita, Kotolahti sanoi.

Hildén ja Peltola olivat samoilla linjoilla.

– Pitäisikö vielä miettiä, olisiko jokin tiiviimpi, asiantuntijoista koostuva elin ketterämpi viemään asioita käytäntöön.

Luokanvalvojatunnit takaisin?

Satu Uotila kaipaisi nopeaa ruohonjuuritason puuttumista lasten oireiluun, joka on aina kiusaamisilmiöiden takana.

– Mielestäni työryhmät eivät tähän asiaan auta. Pahoinvoinnin syyt on selvitettävä ja toimittava sen mukaan yhdessä rehtorin, opettajien, koulukuraattorin ja lasten vanhempien kanssa, Uotila sanoi kokouksessa.

Opettaja Minna Olkkonen odottaa mielenkiinnolla työoloja kartoittavan työpaikkaselvityksen valmistumista.

– Se tuonee joitakin avaimia tilanteen käsittelyyn. Edistymistä on tapahtumassa, sillä tänä vuonna Kiva koulu -työskentely laajenee alakoulun lisäksi koko yläkouluun.

Kokouksessa peräänkuulutettiin takaisin luokanvalvojatunteja.

– Niiden puute voi olla yksi tekijä levottomuuden taustalla. Tuntien palauttaminen sai viime syksynä kannatusta opettajankokouksessa. Luokanvalvojien tulisi voida uhrata joitakin oppitunneistaan ryhmäyttämiseen, Olkkonen pohti.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi