Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahdella kesti 113 vuotta kasvaa 120 000 asukkaan kaupungiksi – miten se tapahtui?

Alueliitokset, evakot ja työvoiman tarve kasvattivat Lahdesta suomalaisen suurkaupungin. ESS kävi vuosikymmenittäin läpi Lahden väkiluvun kehityksen syyt.

Lahden asukasluku ylitti viime marraskuussa 120 000 rajan. Rajan, jonka ylittymistä kaupungin poliitikot ja viranhaltijat olivat ehtineet odottaa jo jonkin aikaa.

Sadan tonnin rajan Lahti puhkaisi marraskuussa 2008. Kymmenessä vuodessa väkiluku kasvoi siis 20 000:lla, suurimmalta osin vuoden 2016 alussa toteutuneen Lahden ja Nastolan yhdistymisen ansiosta.

Kymmenen vuoden päästä Lahdessa kuitenkaan tuskin puhkotaan 140 000 asukkaan rajaa – etenkään ilman kuntaliitoksia.

Kaupungin strategiaan kirjatut tavoitteet ovat hurjia. Vuonna 2022 Lahdessa pitäisi olla 125 000 asukasta ja vuonna 2030 peräti 150 000 asukasta.

Mutta palataan tulevaisuuden näkymiin tuonnempana.

Alussa oli 2 779 asukasta

Kun Lahdesta tuli kaupunki marraskuussa 1905, asukkaita oli 2 779. Asukasluku kasvoi alkuvuosina vauhdikkaasti, vuoteen 1910 tultaessa väkiluku oli jo liki tuplaantunut. Suomen itsenäistyttyä kaupungin väkiluku oli kohonnut jo yli 6 500:n.

Vuosina 1916–1918 väkiluvun kehitys junnasi käytännössä paikallaan. Sisällissodan vuonna 1918 Lahden väkiluku jopa hieman laski, ensimmäistä kertaa kaupungin lyhyessä historiassa. Sisällissodan jälkeen väkiluku lähti jälleen nousuun.

Vuoden alussa 1924 Kartanon alue liitettiin Hollolasta Lahteen, jonka yhteydessä Lahti sai yli tuhat uutta asukasta.

Ensimmäinen kymppitonni puhkaistiin 1929, jonka jälkeen 1930-luvun kolmen ensimmäisen vuoden aikana talouslama hidasti väestönkasvua ennen seuraavaa alueliitosta.

Valtioneuvoston päätöksellä Hollolasta liitettiin Lahteen laajoja alueita: Möysä, Järvenpää, Asemantausta, Laune, Kärpäsenmäki, Jalkaranta, Ali-Juhakkala, Hennala ja Mukkula olivat jatkossa osa Lahtea. Väkiluku loikkasi noin 10 000:lla.

Lahti, Suomen neljänneksi suurin kaupunki

Lahden museoiden tutkijan Riitta Niskasen mukaan Lahden kehittymisen suureksi suomalaiseksi kaupungiksi sysäsivät liikkeelle sijainti ja erinomaiset liikenneyhteydet.

– Liikenne ja siitä seurannut teollisuus ovat olleet Lahden kasvun kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita.

Karjalan evakoiden asuttamisen ja suuret alueliitokset hän nostaa sijainnin ja liikenneyhteyksien rinnalle merkittäviksi Lahtea muokanneiksi ja kasvua kiihdyttäneiksi asioiksi.

Lahden tarina on mieletön kasvutarina. Lahti kasvoi ajoittain suhteellisesti eniten kaikista suomalaisista kaupungeista. Ehkä liikaakin. Lahden museoiden tutkija Riitta Niskanen

Talvisodan ja etenkin jatkosodan jälkeen edessä oli ongelma, jota Suomi ei ollut aiemmin kohdannut. Neuvostoliitolle luovutetun alueen väestö piti sijoittaa jonnekin mahdollisimman pian. Lahti sai Karjalan evakoista oman ison osansa: noin 10 000 evakkoa asettui Lahteen välirauhan aikana, välittömästi sodan jälkeen ja 1950-luvulle tultaessa. Kaikkiaan evakoita oli yli 400 000.

Lahdella oli kestämistä evakoiden asuttamisen kanssa.

– Evakoiden valtavan määrän takia Lahdessa oli vakava asuntopula. Toisaalta he toivat mukanaan valtavasti teollisuutta, kauppaa ja kouluja, mistä oli kaupungille pitkässä juoksussa paljon hyötyä. Lahdessa pyrittiin ratkomaan valtavan väestönkasvun mukanaan tuomia haasteita uraa uurtavalla tavalla, Niskanen sanoo.

Ongelmien ratkaisun ydinhenkilö sotien jälkeen kaupunkiin saapunut asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaari, jonka virkaura Lahdessa oli lyhyt, mutta jonka työn jälki näkyy Lahdessa yhä.

– Hän teki yleiskaavan, joka on yksi Suomen ensimmäisiä totaalisia kaupunkisuunnitelmia, Niskanen kertoo.

Vuonna 1942 Lahdessa asui 28 697 ihmistä. Karjalaisten evakkojen asuttaminen kaupunkiin oli käynnistynyt. Kuva Lahden Teatterista Loviisankadulta. Kuva: SA-kuva

Laisaari tunnettiin autoilukaupungin kannattajana ja funktionalistina.

Kun vuonna 1943 Lahden asukasluku oli alle 30 000, vain seitsemän vuotta myöhemmin asukasluku oli jo liki 45 000.

Vuonna 1950 Lahti oli maan neljänneksi suurin kaupunki Helsingin, Turun ja Tampereen jälkeen. Lahti piti paikkansa neljänneksi suurimpana aina 1970-luvun loppuun, jolloin Espoo, Vantaa menivät ohi. Oulu ohitti Lahden 1980-luvulla ja Jyväskylä 2000-luvulla.

Väkiluku kasvoi valtavilla loikilla

Vuoden 1956 aluksi Lahti sai yli 10 000 uutta asukasta, kun kaupunkiin liitettiin laajoja alueita Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta. Muun muassa Ahtiala, Kunnas, Koiskala, Renkomäki, Ämmälä, Petsamo, Pirttiharju ja iso osa Okeroisia liitettiin Lahteen.

– Alueliitos toi luonnollisesti ison joukon uusia lahtelaisia. 1950-luvun loppu ei enää ollut merkittävää kasvun aikaa, Niskanen sanoo.

Vuosittainen väestönkasvu liikkui silti hurjissa lukemissa verrattuna nykypäivään.

Vertaillaan: kuluvan vuosituhannen toistaiseksi merkittävin väkiluvun nousu koettiin vuonna 2008, jolloin lahtelaisten määrä nousi 809:llä.

1950-luvulla väestön kasvu oli pienempää vain vuonna 1958.

Kasvuvauhti vain kiihtyi kohti 1960- ja 1970-lukuja. Teollisuus tarvitsi työntekijöitä. Erityisesti Savosta saavuttiin Lahteen runsain joukoin.

Pako masaseudulta työn perässä idästä ja pohjoisesta etelään pysähtyi erityisesti 60–70-luvuilla usein Lahteen, koska työpaikkoja tuntui löytyvän kaikille työkykyisille.

– Isoilla teollisuusyrityksillä Askolla, Iskulla ja Upolla oli jatkuvasti ilmoituksia Savon Sanomissa. Työvoiman tarve Lahdessa oli todella suuri, sanoo tutkija Pauli Mero Lahden kaupungilta.

– Lahti hyötyi aivan valtavasti etenkin 1970-luvun rakennemuutoksesta, lisää Niskanen.

Kaupungin väkiluku otti valtavia loikkia. Vuosina 1950–1970 Lahden väkiluku tuplaantui reilusta 44 000:stä yli 88 000:aan.

– Lahden tarina on mieletön kasvutarina. Lahti kasvoi ajoittain suhteellisesti eniten kaikista suomalaisista kaupungeista. Ehkä liikaakin, Niskanen sanoo.

Väkiluku notkahti

1970-luvun lopussa kaupunki ei kyennyt enää vastaamaan kaikkien asukkaidensa tarpeisiin. Muuttoliike Lahdesta ympäryskuntiin alkoi. Väkiluku laski tasaisesti aina 1990-luvun alkuun asti.

Vuonna 1977 väkiluku ehti kohota jo yli 95 000:n. Vasta vuonna 1995 Lahden asukasluku ylitti vuoden 1977 tason.

Lahden elinkeinorakenne oli turhan kapea, ja se ymmärrettiin kaupungissa hyvissä ajoin 1970-luvun alkupuolella, sanoo Niskanen.

Vaikka ongelmaa yritettiin ratkaista, riittävää uudistumista ja elinkeinorakenteen laajentumista ei tapahtunut.

– Elinkeinorakenne ei laajentunut ja samaan aikaan teollisuuslaitokset alkoivat pikku hiljaa muuttaa Lahdesta pois, koska laajentumismahdollisuuksia ei täällä ollut. Hollola ja Nastola olivat tosi vetovoimaisia. Etenkin Nastolassa oli teollistumisen strategia, ja tarjolla oli halpoja teollisuustontteja.

Kun Lahden naapurit kykenivät tarjoamaan teollisuustonttien ohella pientalotontteja, lukuisten työpaikkojen ohella karkasi osa asukkaistakin lahtelaisittain rajojen väärille puolille.

– Lahdessa ei yksinkertaisesti ollut tarjota tontteja ja asuntoja kaikille. Nastolan, Hollolan ja Orimattilan väkiluvun kasvu on suoraan tästä johtuvaa, sanoo Mero.

Väestön valuminen Lahden naapurikuntiin jatkui koko 1980-luvun.

Keskustan vilskettä Mariankadulta Sinuhen kahvilan edustalla helmikuussa 1985. Tuon vuoden lopussa kaupungissa asui 94 447 asukasta. Vuodesta 1977 saakka väkiluvultaan pienentyneessä kaupungissa tapahtui hetkellinen käännös ylöspäin vuonna 1985, mutta jo seuraavana vuonna väkiluku laski jälleen. Kuva: Vesa Tapiola

Pikku hiljaa huvennut asukasluku kääntyi takaisin kasvuun 1990-luvun laman aikana.

– Vaikkei asuntotuotanto ei ollut erityisen suurta, väkiluku kasvoi kuitenkin. Silloin Lahteen tuli siirtymää paitsi ympäryskunnista, myös kauempaa, Mero sanoo.

Lahden työttömyysprosentti huiteli pahimmillaan pitkälti yli 25:n, mutta silti tulijoita riitti. Miten ihmeessä työttömyyden pahoin runteleman kaupungin väkiluku kääntyi kasvuun juuri tuolloin?

Lahdessa ei yksinkertaisesti ollut tarjota tontteja ja asuntoja kaikille. Nastolan, Hollolan ja Orimattilan väkiluvun kasvu on suoraan tästä johtuvaa. Lahden kaupungin tutkija Pauli Mero

Meron arvion mukaan moni Lahteen laman aikana muuttanut elätteli toiveita työpaikasta. Isossa kaupungissa työllistymisen arveltiin olevan laman aikana helpompaa kuin pikkukaupungeissa tai kunnissa.

– Kun lama hieman alkoi hellittää, muuttoliike Lahteen hidastui jälleen ja osa lahtelaisista muutti kehyskuntiin. Se jatkui edellisen laman alkuun asti eli vuoteen 2007 asti. Sen jälkeen Lahti on saanut muuttovoittoa ympäryskunnista, Mero sanoo.

Jatkuvan, mutta hitaan kasvun aikaa

1990-luvulla alkanut kasvu on jatkunut näihin päiviin asti. Kertaakaan vuoden 1989 jälkeen Lahden väkiluku ei ole laskenut. Toisaalta väkiluvun nousu on ollut kovin valjua verrattuna takavuosikymmenten huippulukemiin. Viimeiset viisi vuotta Lahden syntyvyys on ollut pienempää kuin kuolleisuus. Viime vuosien kasvusta noin puolet on tullut maahanmuutosta ja noin puolet maassamuutosta.

Marraskuussa 2018 Lahdessa asui 120 015 ihmistä. Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki.

Nyt Lahdessa haaveillaan huippuvuosikymmeniinkin verrattuna merkittävästä väkiluvun noususta. Keväällä kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian, jossa tavoitteeksi kirjattiin 150 000 asukkaan kaupunki vuonna 2030. 12 vuodessa väkiluvun olisi noustava 2 500 asukkaalla vuodessa. Alue- ja kuntaliitoksia lukuun ottamatta sellaista kasvua ei ole nähty Lahdessa kuin muutamia kertoja 1960-luvulla.

– En jaksa uskoa sellaisiin kasvulukemiin. Tavoitteita toki pitää olla, sanoo Mero.

Jutun lähteet: Tilastokeskus, Lahden kaupunki, Lahden museot, Etelä-Suomen Sanomien arkisto, Lahden Historia (toim. Jouko Heinonen, 1980).

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Yltääkö Lahti 150 000 asukkaan tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä?
Yltääkö Lahti 150 000 asukkaan tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi