Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Aluetutkija yhdistäisi Lahden, Hollolan, Orimattilan ja Asikkalan – Lahden kaupungin johtavat poliitikot pitävät kielen keskellä suuta

Lahden 150 000 asukkaan väestötavoite vuoteen 2030 mennessä ei toteudu ilman kuntaliitoksia, sanoo aluetutkija Timo Aro. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja myöntää tavoitteen olevan "tosi kova".

Lahden kannattaa suuntautua kaikin mahdollisin keinoin pääkaupunkiseutuun, jotta metropolialueen kasvu säteilisi Lahteen nykyistä selvästi enemmän. Kuva: Petteri Mattila

Lahden valtuusto linjasi viime keväänä hyväksymässään strategiassa konkreettisia väkilukutavoitteita. Onko Lahden mahdollista saavuttaa asetettu tavoite – eli 150 000 asukkaan raja – vuonna 2030 ilman kuntaliitoksia?

– Ei ole. Mielestäni ajatus kuntaliitoksista on siihen ikään kuin sisään kirjoitettuna, sanoo aluetutkija Timo Aro.

Kuntaliitoksia lahtelaiset päättäjät eivät ole julkisesti viime aikoina ehdottaneet. Miksi sitten tavoitella mahdottomia?

– Riman asettamisella huomattavan korkealle on varmastikin tarkoitus hätkähdyttää ja herättää kiinnostusta. Vastaavia esimerkkejä on muualtakin Suomesta. Esimerkiksi Kuopiossa tavoitellaan 200 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä. On hyvä muistaa, että Kuopio on sentään tällä hetkellä pienempi kuin Lahti, Aro sanoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) sanoo, että kaupungin strategiaan kirjatut väkilukutavoitteet vaativat "täydellistä onnistumista". Kuva: Mirja Hussain

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) sanoo, että helposti saavutettavien tavoitteiden asettamisessa ei ole mieltä.

– Pitää tavoitella mahdottomiltakin kuulostavia asioita, jotta kehitystä tapahtuu. Siitä olen tosi iloinen, että olemme julkisesti kertoneet tavoitteemme, ja että olemme asettaneet sen todella korkealle. Tietenkin tunnustamme, että tavoitteet ovat tosi kovia.

Välitavoite, 125 000 asukasta vuoteen 2022 mennessä, on sekin erittäin kovan työn takana.

Arolta kuntaliitosehdotus

Kuinka isoksi Lahti voi sitten kasvaa ilman kuntaliitoksia?

Aron mukaan nykyisillä kuntarajoilla Lahden on mahdollista kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 125 000–130 000 asukkaan kaupungiksi.

Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennuste osoittaa samansuuntaisia lukuja. Ennusteen mukaan Lahdessa asuu vuonna 2030 noin 125 000 ihmistä. Tilastokeskuksen seuraava alueellinen väestöennuste julkaistaan syksyllä 2019.

Komun mukaan 150 000 asukkaan rajan saavuttaminen vuoteen 2030 "vaatii täydellistä onnistumista".

Kuuluuko "täydelliseen onnistumiseen" se, että kuntarajoja rukataan Lahden seudulla uusiksi?

Komun mukaan kysymys Lahden kaupunkiseudun kuntarajoista on kaksipiippuinen.

– Jos pystymme tekemään yhteistyötä hyvin ja pystymme hoitamaan asioita asiallisesti, niin voimme saada hyvää aikaan nykyisilläkin rajoilla. Jos rajoja ei olisi, Lahti ja koko alue otettaisiin vakavammin. Meidän painoarvomme kasvaisi ja pääsisimme vielä isompiin pöytiin.

Komu kuitenkin asettelee sanansa huolella. Kuntaliitoskeskustelua hän ei selvästi halua aloittaa. Myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau (kok.) välttelee kuntaliitoskysymystä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau (kok.) toivoo, että Lahti on jatkossa huomattavasti nykyistä houkuttelevampi niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät vielä asu Lahdessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Aro seuraa Lahden seudun tilannetta ulkopuolisen tarkkailijan ja tutkijan silmin. Hänen mielestään Lahden, Hollolan sekä Orimattilan ja mahdollisesti Asikkalan tulisi yhdistyä. Hänen mielestään neljän kunnan rypäs täyttää kaikki ne tunnuspiirteet, joiden perusteella laaja kuntaliitos olisi järkevä.

– Seudun kunnilla on jo yhteiset asuntomarkkinat, työmarkkinat, palvelut ja asiointimarkkinat. Päijät-Hämeen asema vahvistuisi suhteessa metropolialueeseen ja Tampereen seutuun. Lahti yksinään ei kyräilevän ympäristön paineessa pärjää. Se on jatkuvaa omaan jalkaan ampumista.

Suomi on täynnä tällaisia Lahden ja Hollolan kaltaisia "jäätyneitä konflikteja". Aluetutkija Timo Aro

Poliittinen arkirealismi ei ainakaan toistaiseksi tue Aron esittämää visiota, ja sen hän hyvin tietää.

– Suomi on täynnä tällaisia Lahden ja Hollolan kaltaisia "jäätyneitä konflikteja". Kuuluisin esimerkki on Vaasan ja Mustasaaren tapaus. Jos ne päättävät keväällä liittyä, on mikä tahansa muukin "jäätynyt konflikti" ratkaistavissa, Aro sanoo ja naurahtaa.

Tutkija Aro: Lahden kasvu ollut potentiaaliin nähden hidasta

Miten Lahti kasvaa, jos kasvaa? Syntyvyys on ollut jo vuosia pienempää kuin kuolleisuus. Lahden on onnistuttava kasvattamaan maassamuuton ja maahanmuuton määrää, jotta kasvu olisi mahdollista, Aro sanoo. Lahden kasvu on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana kovin hidasta.

– Oikoradan ja moottoritien valmistumisen jälkeen oli selvä hyppäys, mutta odotuksiin nähden kasvu on ollut potentiaalia huomattavasti matalampaa.

Aluetutkija Timo Aro ehdottaa Lahden seudulle neljän kunnan liitosta. Kuva: Pertti Louhelainen

Lahden kannattaa suuntautua kaikin mahdollisin keinoin pääkaupunkiseutuun, jotta metropolialueen kasvu säteilisi Lahteen nykyistä selvästi enemmän.

– Se ei kuitenkaan poissulje sitä, että Lahti vahvistaisi omaa profiiliaan edullisen asumisen, hyvien palveluiden kaupunkina. Kaikkein onnettomin tie olisi se, että Lahti käpertyisi sisään päin.

"Pelkästään selkeällä muuttovoitolla on arvo sinänsä"

Onko tärkeämpää se, kuinka paljon Lahdessa asuu ihmisiä vai se, keitä Lahdessa asuu?

– Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita pitäisi esittää, mutta joita ei yleensä esitetä. Totta kai on Lahden ja koko alueen etujen mukaista, että väkiluku kasvaa. Pientäkin väestönkasvua kannattaa rummuttaa ulospäin voimakkaasti. Kaupungin sisällä kannattaa kuitenkin suhtautua vakavasti siihen, että mitä kasvun takana on ja keitä tulijat ovat. Se on iso kysymys, joka vaikuttaa suoraan kaupungin palvelurakenteeseen, kuntatalouteen ja tulevan elinvoiman pohjaan.

Esimerkiksi Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä kasvun perusta on "vielä heikompi kuin Lahdessa", Aro sanoo.

– Nämä kaupungit saavat vielä enemmän muuttovoittoa pienituloisista nuorista ja työvoiman ulkopuolella olevista.

Komun mukaan Lahti kaipaa sekä mahdollisimman suurta väestönkasvua että erityisosaajia.

– Varmasti kaikki kaupungit haluavat sellaisia ihmisiä, jotka pärjäävät elämässä ja pystyvät tuomaan kaupungille paljon sisältöjä. Mutta pelkästään selkeällä muuttovoitolla on arvo sinänsä. Esimerkiksi tosi moni sijoittaja katsoo kaupunkien kasvulukuja sijoituspäätöksiä tehdessään. Kaupungin väkiluvun suunta kertoo paljon siitä, kuinka elinvoimainen ja houkutteleva se on yrityksille ja investoijille.

Muuttajien "laaduntarkkailuun" ei ole Bruneaunkaan mukaan varaa.

– Kaikki ihmiset ovat lämpimästi tervetulleita.

Onko tärkeämpää se, kuinka paljon Lahdessa asuu ihmisiä vai se, keitä Lahdessa asuu? Kuva: Petteri Mattila

Bruneau kääntää katseensa nuoriin. Hänen mukaansa Lahden pitäisi olla nykyistä houkuttelevampi kaupunki niille vielä Lahdessa asumattomille nuorille, jotka suunnittelevat jatko-opintoja, työelämää ja perheen perustamista. Lisäksi hän toivoo, että mahdollisimman moni nyt Lahdesta pois haikaileva nuori palaa jossain vaiheessa takaisin. Sen rinnalla tulee pitää huolta niistä nuorista, jotka ovat jo täällä.

– Puhun nyt paljon nuorista. Vanhempien ihmisten ei kannata siitä kuitenkaan loukkaantua. Uudet työikäiset asukkaat ovat osaltaan turvaamassa esimerkiksi ikäihmisten palveluita.

Bruneau peräänkuuluttaa lahtelaisilta ylpeyttä omasta kotikaupungistaan.

– Haastan kaikki kaupunkilaiset puhumaan hyvää Lahdesta. Erityinen vastuu on meillä, jotka ovat äänen saaneet, Bruneau sanoo viitaten johtaviin poliitikkoihin.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Yltääkö Lahti 150 000 asukkaan tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä?
Yltääkö Lahti 150 000 asukkaan tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi