Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Asiantuntija tylyttää työnantajia lastenhoitovapaista – "Välillä tuntuu siltä, että arkijärjen käyttö olisi suotavaa"

Työssäkäyvät pienten lasten vanhemmat ovat perhevelvoitteissaan eriarvoisessa asemassa niin Päijät-Hämeessä kuin muuallakin. Toisilla työpaikoilla työntekijä pääsee pelkän ilmoituksen perusteella kotiin hoitamaan sairasta lastaan, kun taas toiset työnantajat vaativat kirjallista todistusta. Väestöliitto antaa tiukan linjan yrityksille napakkaa palautetta.

Lahtelainen Sauli Karisto ei ole käyttänyt lyhytaikaisia hoitovapaita, koska perheen äiti kykenee opintojensa ohella hoitamaan lapset. Aamos (vas.), Beata (kesk.) ja Isla pääsivät päiväkodista suoraan isän hoiviin. Kuva: Sami Lettojärvi

Työnantajien suhtautuminen lyhytaikaisiin hoitovapaisiin vaihtelee vahvasti. Laki turvaa kaikille työssäkäyville vanhemmille oikeuden jäädä palkallisesti kotiin hoitamaan äkillisesti sairastunutta lastaan, mutta tämän oikeuden käyttö toteutuu vaihtelevasti.

Työnantaja voi vaatia lääkärin tai sairaanhoitajan todistusta lapsen sairaudesta sekä vielä vakuutuksen siitä, että vain toinen vanhemmista on kotona hoitamassa nuorta potilasta. Osa työnantajista puolestaan luottaa alaistensa rehellisyyteen ilman sen kummempia dokumentteja.

Väestöliiton erityisasiantuntija Anna Kokko pitää tiukkaa linjaa ongelmallisena. Flunssaisen tai vatsatautia potevan lapsen edun mukaista ei ole, että hänet kiikutetaan terveysasemalle pelkästään lääkärintodistuksen hankkimiseksi huoltajan työnantajaa varten.

– Välillä tuntuu siltä, että arkijärjen käyttö olisi suotavaa, napauttaa Kokko.

Hän muistuttaa, ettei lyhyissä hoitovapaissa ole mitään kadehtimista. Kyseessä on tilanne, josta isälle tai äidille koituu helposti lisätöitä sekä kotona että työpaikalla.

– Yleensä vanhemmat pyrkivät tunnollisesti sumplimaan keskenään työn ja lapsen hoitamisen.

Pyry-poikansa päivähoidosta hakenut lahtelainen Leena Keskinarkaus voi joustavan työajan ansiosta olla lasten kanssa kotona ilman hoitovapaatakin. Kuva: Sami Lettojärvi

Todistus tai ilmoitus

Lahden suurin yksityinen työnantaja Osuuskauppa Hämeenmaa vaatii työntekijältään lääkärintodistuksen osoitukseksi lapsen sairastumisesta. Jos on aihetta, saatetaan vaatia myös kirjallinen vakuutus, että toisella huoltajista on ollut pätevä syy olla hoitamatta lasta.

Muista Lahden suurista yrityksistä muun muassa Raute oyj ja Luhta haluavat niin ikään mustaa valkoisella, että lapsi oikeasti on ollut kipeä. Sen sijaan Lahti Energia oy ja Kemppi oy hyväksyvät kolme poissaolopäivää niin, että pelkkä suullinen ilmoitus riittää. Viimeksi mainittu yritys vaati aiemmin kirjallisen todistuksen lapsen sairaudesta.

– Omailmoituskäytäntöön siirtyminen ei näyttäisi lisänneen poissaoloja, arvioi Kempin henkilöstöjohtaja Anne Aaltonen.

Julkisen puolen suurin paikallinen työnantaja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tyytyy työntekijän suulliseen ilmoitukseen lapsen sairastumisesta, jos kyseessä on alle 12-vuotias tai vammainen lapsi.

Jos hoitovapaat ovat toistuvia, niin siinä vaiheessa hyvinvointiyhtymä vaatii sairaudesta terveydenhuollon ammattilaisen kirjoittaman todistuksen.

Hyvinvointiyhtymä on vuoden alusta lisäksi tarjonnut työntekijöilleen mahdollisuuden palkalliseen hoitovapaapäivään, jos 12–17-vuotias lapsi sairastuu vakavasti ja äkillisesti.

Isoista rahoista kysymys

Lyhytaikaiset lastenhoitovapaat eivät ole isojen organisaatioiden budjeteissa mitään kohtalonkysymyksiä. Merkittäviä kustannuksia silti vuosien mittaan kertyy etenkin, jos kotiin jääneelle työntekijälle on järjestettävä sijainen.

Esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaa kuittasi työntekijöiden lastenhoitopäivistä viime vuonna 130 000 euron kulut. Hoitopäiviä Hämeenmaan henkilöstölle kertyi yhteensä 1126.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän henkilöstölle kertyi viime vuonna yhteensä noin 5 000 tilapäistä hoitovapaapäivää ja niistä kustannuksia noin 440 000 euroa.

Henkilöstöjohtaja Erja Saari kertoo, ettei vapaiden käytössä ole esiintynyt epärehellisyyttä.

– Henkilöstö on ollut luottamuksen arvoinen.

Työsopimuslaki määrittelee

Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin. Lain mukaan huoltaja voi olla enintään neljä työpäivää vapaalla, jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti. Tämä oikeus vapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa ikäraja voi olla ylempikin kuin 10 vuotta. Samoin sopimustasolla on erilaisia määräyksiä, pitääkö sairaudesta hankkia lääkärintodistus työnantajalle vai ei. Etätyön osalta voidaan puolestaan sopia työntekijältä edellytettävien töiden määrästä, kun hoidettavana on myös kipeä lapsi.

Lisäksi joillakin työpaikoilla on tarjolla maksullista lapsenhoitoapua, jotta työntekijän ei tarvitsisi jäädä kotiin.

– Sitä toistaiseksi käytetään hyvin vähän, koska ihmiset haluavat hoitaa sairaan lapsensa itse, sanoo Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner.

Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvobarometri kahden vuoden takaa osoitti, että sairaasta lapsesta huolehtiminen lankeaa palkansaajaperheissä useammin naiselle kuin miehelle. Kummallakin olisi kuitenkin suunnilleen yhtä hyvät mahdollisuudet jäädä kotiin muutamaksi päiväksi.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi