Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tällainen oli Päijät-Hämeen vuosi 2018: jäähyväisiä, jättihankkeita, suurtapahtumia ja johtajarulettia

ESS:n koosteessa käydään läpi päättyvän vuoden merkittävimmät paikalliset tapaukset.

Markku Koskisesta tuli alkuvuodesta Kärkölän pormestari. Kuva: Sami Kuusivirta

Tammikuu

Vuoden alkajaisiksi Kärkölän kunnanvaltuusto päätti ottaa käyttöön pormestarimallin ja valita pormestariksi kunnanhallituksen puheenjohtajan Markku Koskisen. Päätös tehtiin Kärkölä-ryhmän tahdosta, yhden äänen erolla. Uuden johtamisjärjestelmän päättäminen tuli ajankohtaiseksi, kun Seppo Huldén valittiin loppuvuodesta 2017 maakuntauudistuksen muutosjohtajaksi. Huldén aloitti uusissa tehtävissään helmikuussa.

Heinolan kaupunginjohtajapeli meni uusiksi tammikuun puolivälissä, kun virkaan vahvoilla ollut Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vetäytyi kisasta. Savolainen vetäytyi, koska ei päässyt kaupungin kanssa yksimielisyyteen palkkatoiveesta. Pari päivää myöhemmin Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Jari Parkkonen ilmoitti olevansa käytettävissä uutta kaupunginjohtajaa valittaessa. Lopulta Heinolan valtuusto valitsi Parkkosen tehtävään yksimielisesti helmikuussa. Uuden työnsä hän aloitti elokuussa.

Lahden kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen taide- ja muotoilukeskuksen perustamisesta Mallasjuoman entiseen panimokiinteistöön. Valtuusto päätti äänin 45–14, että kaupunki voi sitoutua tilojen vuokralaiseksi 20 vuodeksi edellyttäen, että hankkeelle asetetut ehdot toteutuvat.

Jari Parkkonen vaihtoi maakuntajohtajan tehtävät Heinolan kaupunginjohtajan virkaan. Kuva: Sari Asikainen

Helmikuu

Lahden kaupungin tietojärjestelmiin iskenyt haittaohjelma aiheutti vakavia järjestelmäongelmia muun muassa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimipisteissä Lahdessa.

Osuuskauppa Hämeenmaa kertoi olevansa kiinnostunut toteuttamaan kelluvan saunakeskuksen Lahden satamaan.

Maaliskuu

Maaliskuussa Lahden kaupunginvaltuusto päätti kaupunginjohtajamallin korvaamisesta pormestarimallilla. Pormestarimalliin siirrytään kevään 2021 kuntavaalien jälkeen. Valtuusto äänesti pormestarimallin puolesta äänin 42–17. Pormestari saa avukseen kaksi apulaispormestaria. Pormestaristoon voidaan valita vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Kaupungin ylin viranhaltija on kesästä 2021 lähtien kansliapäällikkö.

Lahtelaiskansanedustajan Ville Skinnarin (sd.) ja kumppaneiden visio Launeelle rakennettavasta jalkapallostadionista hämmensi Lahden johtavia viranhaltijoita ja poliitikkoja. Kevään aikana keskustelu stadionin rakentamisesta Launeelle kuitenkin tyrehtyi nopeasti. Kaupungin omistama toimitilayhtiö Spatium on pyrkinyt edistämään Kisapuiston stadionhanketta. Päätökset jalkapallo-olosuhteiden perusteellisesta parantamisesta ovat kuitenkin yhä tekemättä.

Lahti hautasi suunnitelmat Teivaan kylpylähotellista, jota varten oli laadittu asemakaavaa vuodesta 2010 lähtien.

Huhtikuu

Heinolan Lusin kyläkoulun vanha osa tuhoutui tulipalossa huhtikuun alussa.

Lahden eteläisen kehätien kerrottiin valmistuvan etuajassa loppuvuodesta 2020.

Lahtea vuodesta 2007 johtanut Jyrki Myllyvirta teki viimeisen työpäivänsä perjantaina 27. huhtikuuta. Espooseen hän ehti muuttaa jo loppuvuodesta 2017. Myllyvirran jälkeen kaupunkia johti elokuuhun saakka konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen.

Toukokuu

Keväällä Lahden huumeongelma ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen sen jälkeen, kun kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen (Pro Lahti) oli tehnyt aloitteen, jossa hän esitti Lahden julistautumista ”amfetamiinipääkaupungiksi”. Valtakunnallisen huomion jälkeen Lahti marssitti johtavat poliitikot ja viranhaltijat Helsinkiin sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja valtakunnallisen median jututettavaksi. Kevään, kesän ja syksyn aikana puhe Lahden huumeongelman ympärillä jatkui. THL:n vuonna 2016 teettämän jätevesitutkimuksen mukaan Lahdessa käytetään amfetamiinia väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa.

Lahden kaupunginhallitus teki periaatepäätöksen 50 metrin uima-altaan sijoittamisesta Ranta-Kartanoon kaavaillun hotellin ja kylpylän yhteyteen.

Lahden sivistyslautakunta päätti esittää yli 50 miljoonaa euroa maksavan Paavolan kampushankkeen toteuttamista. Paavolaan muodostuu noin 1 350 lukiolaisen ja lähes tuhannen peruskoululaisen kampus vuosina 2022-2023.

Jukolan viesti juostiin Hälvälän maastoissa kesäkuun puolivälissä. Kuva: Aku Isotalo

Kesäkuu

Suomi 100-juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen valittiin kesäkuussa Lahden kaupunginjohtajaksi äänin 51–8. Äänestyksessä Timosen jalkoihin jäi Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. 52-vuotias Timonen aloitti tehtävässä elokuussa. Hän on toiminut aiemmin muun muassa viestintätoimisto Kreab Gavin Andersonin toimitusjohtajana ja Helsingin kulttuurijohtajana.

Asikkalan valtuuston päätös uuden Vääksyn yhteiskoulun rakentamisesta oli ensimmäinen askel kohti kunnan historian suurinta yksittäistä investointia. Arviolta 16 miljoonan euron yläkoulu- ja lukiorakennus mitoitetaan noin 530 oppilaalle ja se rakennetaan elinkaarimallilla valtuuston marraskuisen päätöksen mukaisesti. Valmista pitäisi olla viimeistään syksyllä 2022.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä teki päätöksen keskussairaalan isosta rakennusinvestoinnista. Vuonna 2022 valmistuva uudisrakennushanke maksaa laitehankintoineen 127 miljoonaa euroa.

Jukolan viesti juostiin Hollolan Hälvälän maastoissa kesäkuun puolivälissä. Yhteensä suunnistustapahtumaan osallistui lähes 20 000 suunnistajaa. Talkoolaisia tapahtumassa oli yli 2 000.

Lahti ylsi toista kertaa peräkkäin Euroopan vihreä pääkaupunki -kisan finaaliin, mutta voitto meni Lissabonille. Portugalin pääkaupunki on Euroopan vihreä pääkaupunki vuonna 2020. Lahti tavoittelee Euroopan vihreän pääkaupungin titteliä uudelleen alkavana vuonna. Vuoden 2021 pääkaupunki valitaan touko-kesäkuussa.

Kesäkuun lopussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Ironman-triathlonkisa. Kilpailuun osallistui lähes 1 500 urheilijaa 42 maasta. Tapahtumaa seurasi Lahden satamassa ja reittien varsilla noin 20 000 katsojaa.

Pekka Timonen valittiin Lahden kaupunginjohtajaksi kesäkuussa. Kuva: Sami Kuusivirta

Heinäkuu

Kimolan kanavan rakennustyöt alkoivat heinäkuussa Iitissä. Heinolan Konniveden ja Iitin Pyhäjärven välinen käytöstä poistettu uittokanava ja sen lähiväylät ruopataan ja levennetään veneliikenteelle sopiviksi noin viiden kilometrin matkalla. Töiden on tarkoitus valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on liki 21 miljoonaa euroa.

Elokuu

Cheek päätti uransa kahteen näyttävään konserttiin Lahden mäkimontussa. Kahden päivän aikana lahtelaislähtöisen muusikon jäähyväiset näki paikan päällä noin 60 000 katsojaa.

Cheek päätti uransa Lahden mäkimontussa elokuussa. Kuva: Sami Kuusivirta

Syyskuu

Hollolan kunta tyrmäsi Rautakorven ja Tuohijärvenkallion alueille suunnitellut tuulivoimahankkeet.

Hollolan uuden hyvinvointiaseman hankesuunnitelma hyväksyttiin. Salpakankaalle rakennettavaa asemaa varten kunnan piti hakea erityislupaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Poikkeuslupa myönnettiin marraskuussa. Uuden hyvinvointiaseman on tarkoitus valmistua vuoteen 2021 mennessä ja se maksaa yli 14 miljoonaa euroa.

Orimattilan Järvikunnan koulu jouduttiin sulkemaan sisäilmaremontin takia. Vuonna 2016 valmistuneessa koulussa oli oireiltu ensimmäisestä koulusyksystä lähtien.

Lokakuu

Padasjoen pitkäaikainen kunnanjohtaja Heikki Jaakkola ilmoitti eläköitymisestään lokakuussa. Hän jatkaa tehtävässään ensi syksyyn saakka. Jaakkola on toiminut Padasjoen kunnanjohtajana vuodesta 2002. Sitä ennen hän toimi liki 20 vuotta paikallisen Osuuspankin johtajana. Keskustan valtuutettuna hän toimi vuodet 1989-2001 ja johti kunnanvaltuustoa vuodet 1995-2001. Padasjoki alkaa etsi uutta kunnanjohtajaa heti vuodenvaihteen jälkeen. Uusi kunnanjohtaja on tarkoitus valita viimeistään juhannukseen mennessä.

Lahden ammattikorkeakoulu (Lamk) kävi yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena irtisanottiin 30 työntekijää. Lisäksi seitsemän henkilön työsuhde päättyy muunlaisin järjestelyin.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän talouden seuranta puhutti Lahdessa. Kaupungin sote-menojen ennustettiin ylittyvän noin 11 miljoonalla eurolla.

Marraskuussa järjestettiin seurakuntavaalit. Kuva: Sami Kuusivirta

Marraskuu

Marraskuussa järjestettiin seurakuntavaalit. Valtakunnallinen äänestysprosentti jäi 14,4 prosenttiin. Päijät-Hämeessä korkein äänestysprosentti oli Hartolan ja Sysmän yhteisseurakunnassa, jossa äänioikeuttaan käytti 24,1 prosenttia seurakuntalaisista. Maakunnan matalin äänestysprosentti oli Lahdessa, jossa ainoastaan 9,3 prosenttia kirkon jäsenistä äänesti.

Lahden uusi korkeakoulukampus valmistui. NiemiCampuksen avajaisia vietettiin marraskuussa. Kampus maksoi noin 40 miljoonaa euroa.

Lahden väkiluku ylitti 120 000 asukkaan rajan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lahtelaisia oli marraskuun lopussa 120 015.

Peruskorjatun Lahden Kivimaan uimahallin vastaanottotarkastus järjestettiin marraskuun puolivälissä. Uusittu uimahalli otettiin käyttöön joulukuussa. Uimahallin remontti maksoi noin kuusi miljoonaa euroa.

Malskin hanke nytkähti eteenpäin vuoden lopulla. Kuva: Jenni-Maria Könönen

Joulukuu

Päijät-Hämeen uudeksi maakuntajohtajaksi valittiin joulukuussa Laura Leppänen. Hän aloittaa tehtävässään tammikuussa. Leppänen siirtyy uuteen tehtävään Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen muutosjohtajan pestistä. Vuoden 2020 loppuun täytetty maakuntajohtajan virka tuli avoimeksi Jari Parkkosen siirryttyä Heinolan kaupunginjohtajaksi. Parkkosen jälkeen virkaa on hoitanut Seppo Huldén.

Lahden valtuusto vahvisti talousarviokäsittelyn yhteydessä Nastopolin lukion lakkauttamisen vaiheittain ensi syksystä alkaen.

Kärkölän veroprosenttia päätettiin nostaa ennätyskorkealle eli 22:een. Veronkorotus astuu voimaan vuoden alussa.

Lahden kaupunki ja rakennusliike Hartela tekivät 10,7 miljoonan euron maakaupat Starkin alueesta junaradan varressa. Kauppaan sisältyy 17 kerrostalotonttia, yksi liikerakennustontti sekä suojeltu toimistorakennus.

Eduskunta hyväksyi osana yliopistolain muuttamista Lappeenrannan teknillisen yliopiston nimen muuttamisen muotoon Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Virallisesti Lahdesta tulee siis yliopistokaupunki vuoden alusta. Edellisen kerran Suomeen saatiin uusi yliopistokaupunki vuonna 1979, tuolloin yliopistokaupungin statuksen sai Rovaniemi.

Malskin taidekorttelin hanke nytkähti joulun alla eteenpäin, kun kiinteistö sai uuden omistajan. Kiinteistöyhtiö Kielo osti entisen panimokiinteistön kiinteistöosakeyhtiö Lahden Vanhalta Panimolta. Kaupunki solmi samalla 20 vuoden vuokrasopimuksen uuden omistajan kanssa. Malskille avautuu 2020–21 kaupungin pyörittämä taide- ja muotoilukeskus LAD. Kaupunki on sitoutunut maksamaan sopimusajalta vuokraa yli 14 miljoonaa euroa.

Laura Leppänen valittiin joulukuussa Päijät-Hämeen maakuntajohtajaksi. Kuva: Sami Lettojärvi
Lue myös: Mainostoimisto avuksi Lahden kampuksen markkinointiin – tarkoitus luoda "Niemen henki ja yhtenäinen kaupunginosabrändi"
Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi