Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Onko Mikkeliin mänijöitä? Suurin osa Päijät-Hämeen seurakunnista vastustaa siirtoa Mikkelin hiippakuntaan, Kuhmoisissa väläytetään jopa irtautumista Hollolasta

Uudistuksen tarkoitus on hiippakuntien koon ja resurssien tasaaminen valtakunnallisesti. Kirkolliskokous päättää asiasta toukokuussa.

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo ja Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Vaihtuuko pappien pomo monissa päijäthämäläiskunnissa, se nähdään toukokuussa. Kuva: Katja Luoma, Markku Brummer

Kirkkohallituksen esitys hiippakuntarajojen muuttamisesta kuohuttaa kirkollispiirejä Päijät-Hämeessä. Esityksen mukaan ne seurakunnat, jotka kuuluvat nyt Tampereen hiippakuntaan, siirrettäisiin Mikkelin hiippakuntaan vuonna 2020. Päijät-Hämeen seurakunnista suurin osa kuuluu nyt Tampereeseen, ja suurin osa niistä vastustaa muutosta.

– Joillekin kyse on hyvin tunteisiin menevästä asiasta, toisille sillä ei ole kovin suurta merkitystä. Esityksellä tavoitellaan hiippakunnille samoja rajoja kuin maakunnille sekä sitä, että hiippakunnat olisivat keskenään suurin piirtein samankokoisia ja samansuuruisilla määrärahoilla toimivia, kertoo yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Lahden Launeen kirkkoherra Heikki Pelkonen.

Tällä hetkellä Tampereen hiippakunta on Mikkelin hiippakuntaa suurempi, ja kasvupaine on Tampereella.

– Asia herättää tunteita, koska Tampereen hiippakunnan koulutuksiin ja toimintaan on oltu tyytyväisiä, piispa Matti Repo on meille entuudestaan tuttu ja hiippakunta muutenkin. Jos kirkolliskokous haluaa toteuttaa tämän valtakunnallisena uudistuksena, pidän kirkkohallituksen esitystä silti ihan hyvänä, Pelkonen sanoo.

Kuhmoisissa harkitaan eroa Hollolan seurakunnasta

Hollolan seurakuntaan kuuluvassa Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnassa on noussut esiin jopa ajatus irtautua Hollolan seurakunnasta, jos liittyminen Mikkelin hiippakuntaan toteutuu.

– Olin pari vuotta sitten voimakkaasti ajamassa meidän liittymistämme Hollolan seurakuntaan. En olisi missään nimessä tehnyt niin, jos olisin tiennyt, että Mikkeliin liittymistä suunnitellaan, sanoo Risto Ojala, Kuhmoisten-Padasjoen kappelineuvoston puheenjohtaja ja Hollolan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen.

Ojalan mielestä Kuhmoisilla ei ole mitään hallinnollista yhteyttä Mikkeliin. Kuhmoinen on ollut ensin Keski-Suomen läänissä ja sitten Keski-Suomen maakunnassa, ja tulevaisuudessa suunta on Pirkanmaan maakunnassa. Kangasala on todennäköinen kuntaliitoskumppani ja sitä kautta myös seurakuntakumppani.

– Hiippakunnan rajojen muuttamista on perusteltu sillä, että rajojen tulisi noudattaa maakuntien rajoja. Millä lailla Mikkeliin liittyminen palvelee tätä tarkoitusta?

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on paikkakuntalaisille Ojalan mukaan tuttu hahmo. Repo on vieraillut kunnassa useaan otteeseen.

– Seurakunnan papiston esimies on piispa. Hollolan seurakunnan papiston esimies olisi muutoksen jälkeen Mikkelin piispa. Ei se kovin luontaiselta tunnu. Iso Päijännekin sijaitsee maantieteellisesti Kuhmoisten ja Mikkelin välissä. Mikkelissä ei ole kovin kätevää käydä kääntymässä.

Ojalan mukaan kunnassa on vahva tahto vaikuttaa asiasta päättäviin ennen kevään kirkolliskokousta, jossa hiippakuntamuutoksesta päätetään.

Suurin osa seurakunnista vastustaa

Kirkolliskokous päättää asiasta toukokuun toisella viikolla 2019. Orimattilan seurakunta on lähettänyt kaikille kirkolliskokouksen jäsenille tiedoksi kantansa: seurakunta toivoo, ettei hiippakuntien rajoja muutettaisi ennen kuin maakuntauudistus on toteutunut. Seurakunta ehdottaa, että Kuopion ja Mikkelin hiippakunnat yhdistettäisiin resurssien takaamiseksi, ja että päijäthämäläiset saisivat pysyä Tampereen hiippakunnassa.

– Tampere on edistyksellinen ja aikaansa edellä. Se on esimerkiksi hajauttanut toimitilansa eri puolille hiippakuntaa. Koko tuomiokapituli toimii hienolla otteella, yhteistyössä, sanoo Orimattilan kirkkoherra Anna-Kaisa Rantala.

Hän kertoo, että kesällä 2018 pyydettiin lausuntoja niiltä seurakunnilta, joiden hiippakunta olisi muuttumassa. Valtaosa eli Lahden viiden seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä ja Orimattilan seurakunta vastustivat esitystä. Rantalan mukaan Hollolan rovastikunnan kahdeksasta seurakunnasta vain yksi eli Hollolan seurakunta kannatti esitystä.

– Valmistelu on toteutettu kirkkohallituksen täysistunnon seminaarin ja piispainkokouksen keskustelujen pohjalta. Seurakuntien mielipiteitä on kuultu kesällä 2017 ja uudelleen viime kesänä, mutta seurakuntien lausuntojen perusteella ei ole tehty juurikaan muutoksia esitykseen.

"Kyse on kokonaiskirkon edusta"

Hollolalaisen kirkolliskokousedustajan Aimo Koskelon mukaan hiippakuntien rajojen muuttaminen juontaa juurensa isoon, valtakunnalliseen uudistukseen.

– Hiippakuntarajat ovat vain yksi pieni osa jo taannoin tehtyä esitystä kirkon hallintorakenteen uudistamiseksi. Kyse on kokonaiskirkon edusta. Idea on turvata hiippakuntien tasapuolinen olemassaolo, eikä muutoksella olisi mitään negatiivista vaikutusta seurakuntiin, sanoo Koskelo.

Koskelo lisää katsovansa asiaa laajasta näkökulmasta, kun jotkut saattavat nyt lähestyä muutosta vain oman seurakuntansa vinkkelistä.

– Päijät-Hämeellä ei ole ollut isossa Tampereen hiippakunnassa juurikaan painoarvoa. Mikkelin hiippakunnassa olisimme suurin alue. Väitän, että muutos vain lisäisi yhteistyötä yli maakuntarajojen.

Koskelo kertoo, että hiippakuntarajojen muuttaminen on jo kertaalleen hyväksytty osana kirkon tulevaisuusselontekoa. Nyt asia vain on palautunut uudelleen käsittelyyn.

Eikö seurakunnilla ole enää mitään sanomista asiaan, vaikka niiltä on pyydetty lausuntoa?

– Kirkolliskokouksessa se sitten nähdään, onko näillä lausunnoilla vaikutusta ja millaista vaikutusta.

Onko Mikkeli Tamperetta vanhoillisempi?

Sellaistakin huolta on esitetty, että Mikkeliin siirtyminen olisi siirtymistä Tamperetta vanhoillisempaan hiippakuntaan. Mikkelin hiippakunnassa toimiva pappi sai hiljan varoituksen sateenkaariparin vihkimisestä.

Niinkin on väitetty, että jo vertaamalla Mikkelin hiippakunnan nettisivuja Tampereen hiippakunnan sivuihin näkee, ettei Mikkelissä osata hoitaa asioita.

– Olen tietoinen näistä puheista. En lähde tätä arvostelemaan, kun en tunne Mikkelin hiippakuntaa. Nettisivuissa kyse voi olla resursseista, ne ovat Tampereella isommat kuin Mikkelissä, Heikki Pelkonen sanoo.

– Mitä tulee vanhoillisuuteen, miten se määritellään? Meillä on kirkon virallinen kanta, jonka mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Lisäksi on hyvä muistaa, että melko pian vuoden 2020 jälkeen, jolloin muutos astuisi voimaan, vaihtuvat myös piispat.

Pelkonen arvelee, että seurakuntien työntekijöille kysymys hiippakunnasta on isompi, tavalliselle seurakuntalaisille asia jäänee aika etäiseksi. Pelkosen mielestä seurakunnat toimivat loppujen lopuksi varsin itsenäisesti.

– Hiippakunnan tehtävä on kouluttaa meitä ja antaa tarvittaessa neuvoja. Hiippakunnan muutos olisi ennen kaikkea hallinnollinen muutos, ja se vaikuttaisi seurakuntiin lähinnä välillisesti.

Päijät-Hämeen kahtiajako kummajainen

Tampereen hiippakunnan kirkkohallituksen maallikkojäsen, lahtelainen Vuokko Vänskä kertoo, ettei laittanut kirkkohallituksen esitykseen eriävää mielipidettä, "koska en asiasta ole päättämässä, vaan päätöksen tekee kirkolliskokous".

– Puhuin kyllä kirkkohallituksen kokouksessa Tampereen hiippakunnassa pysymisen puolesta, kun luonnollisia yhteyksiä Mikkelin suuntaan ei ole. Mutta hiippakuntien rajoja on muutettu ennenkin, enkä pidä rakenteellisia kysymyksiä maata kaatavina, Vänskä sanoo.

Hänen mielestään muutoksessa ei ole kysymys siitä, millainen piispa missäkin hiippakunnassa on.

– Sen sijaan kirkolliskokousedustajien määrä laskisi nykyisestä, jos menemme Mikkelin hiippakuntaan.

Siirtosuunnitelmat toiseen hiippakuntaan koskevat useita muitakin paikkakuntia Suomessa. Heikki Pelkosen mukaan Päijät-Häme on kokonaiskuvassa hieman kummajainen, koska maakunnan kunnista Heinola, Sysmä ja Hartola kuuluvat Mikkelin hiippakuntaan, muut Tampereeseen.

– Kysymys kuuluu, onko viisasta siirtää pienistä hiippakunnista kuntia Tampereeseen, joka on jo valmiiksi suuri? Myös Helsinki ja Espoo ovat jo isoja, joten siksi pääkaupunkiseudulle menokaan ei ole välttämättä järkevää.

Hiippakunnat Suomessa

Päijät-Häme jakautunut

Suomessa on yhdeksän luterilaista hiippakuntaa: Turku, Tampere, Oulu, Mikkeli, Porvoo, Kuopio, Lapua, Helsinki ja Espoo.

Tampereen hiippakunnan seurakunnista suurin osa on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella.

Hiippakuntaa johtavat piispa, tuomiokapituli ja vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuva hiippakuntavaltuusto.

Hiippakunnan tehtävänä on alueen seurakuntien tukeminen ohjaustyön, valmennuksen, neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Lakimiesasessori ja notaari opastavat muun muassa pappien työnhakuun liittyvissä käytännön asioissa.

Hiippakunnat on jaettu alueellisesti rovastikuntiin, joihin kuuluu 3–13 seurakuntaa. Lahti kuuluu Hollolan rovastikuntaan.

Mikkelin hiippakuntaan kuuluvat Päijät-Hämeen kunnista Heinola, Sysmä ja Hartola Heinolan rovastikunnan kautta.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi