Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Jumppaa, keppihevosratoja ja Skibidi-tanssia – liikuntaa tuodaan päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin, mutta lasten ja nuorten pitäisi liikkua vieläkin enemmän

Eniten liikutaan peruskoulun alimmilla luokilla. Monella teinillä kiinnostuksenkohteet ovat muualla. Vierailimme kahdessa paikassa, jossa liikunta on otettu sydämen asiaksi.

Sisävälkällä liikuntasali on oppilaiden käytössä. Kolmosluokkalaiselta Katariina Hirvoselta taipui spagaatti. Kuva: Mirja Hussain

Lahtelaisen Villa Piiparin päiväkodin eteisessä käy vilinä, kun joukko viisivuotiaita valmistautuu retkelle Lahden joulutorille. Haalareita vedetään päälle, pipoja päähän ja hanskoja käteen.

Joulutorilla on monenlaista nähtävää, mutta yksi houkutin ei vaadi tarinankertojia tai musiikkia: suuri lumikasa, jonka päälle mahtuu kiipeilemään koko joukkio.

Jo ennen retkeäkin Villa Piiparin lapsilla on riittänyt tekemistä.

– Aamulla jumpattiin ja tehtiin keppihevosrata, kertoo viisivuotias Taisto Karlsson.

Lisäksi päiväkodin joulukalenterista paljastui tarratikkataulu, joka otettiinkin heti käyttöön.

Päiväkodinjohtaja Maija Turja-Harjula esittelee liikennemerkkiä, jollaisen saavat kaikki Lahden päiväkodit. Kuva: Mirja Hussain

Suosituksissa liikkumista vähintään tunti päivässä

Villa Piipari on yksi niistä yli 1 600 varhaiskasvatuksen yksiköistä, jotka ovat mukana valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa. Määrä on yksiköistä yli puolet, ja ohjelmasta on suora jatkumo peruskoulun Liikkuva koulu -ohjelmaan ja viime vuonna käynnistettyyn toisen asteen Liikkuva opiskelu -ohjelmaan.

Lasten ja nuorten liikkuminen onkin otettu viime vuosina monella taholla sydämen asiaksi. Liikkuva koulu -kokonaisuus on hallituksen kärkihanke, jossa on nykyään mukana muun muassa lähes 90 prosenttia Suomen peruskouluista.

Toisaalta tavoitteetkin ovat kovia. Kouluikäisten liikuntasuosituksissa kannustetaan 7–18-vuotiaita liikkumaan päivässä 1–2 tunnin ajan. Yli kahden tunnin istumista kerrallaan pitäisi välttää, eikä ruutuaikaa viihdemedian parissa saisi olla päivässä kahta tuntia enempää. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa 5–17-vuotiaita liikkumaan päivittäin reippaasti tunnin ajan. Istumisen vähentämiseksi annettu kansallinen suositus esittää, ettei paikallaan pitäisi istua kerrallaan tuntia enempää.

Alle kouluikäisten pitäisi liikkua vieläkin enemmän: monipuolisesti joka päivä vähintään kolme tuntia.

Viisivuotiaat Deria Jabbar ja Inka Hämäläinen kokeilivat Villa Piiparin päiväkodin joulukalenterista paljastunutta tarratikkataulua. Kuva: Mirja Hussain

"Enää ei tarvitse istua ja odottaa"

Siihen tähdätään nyt myös Lahden päiväkodeissa: yksi tunti vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta ja kaksi tuntia kevyttä liikuntaa tai reipasta ulkoilua päivässä. Pitkiä istumisjaksoja halutaan välttää.

Villa Piiparin päiväkodinjohtaja Maija Turja-Harjula seisoo työpisteellään sähköpöydän ääressä ja kertoo, että Lahdessa ohjelmaan on haluttu saada mukaan kaikki kaupungin päiväkodit. Liikkuminen on lisääntynyt, mutta eniten hänen mukaansa on muuttunut aikuisten asenne.

– Enää lasten ei tarvitse istua ja odottaa turhaan. Jos pidetään aamupiirejä, ne ovatkin liikunnallisia. Paikasta toiseen siirryttäessä lapset voivat vaikka tehdä radan, jota pitkin he kulkevat.

Lahdessa hanketta vetäneen Turja-Harjulan mukaan hänen omissa päiväkodeissaan on aina liikuttu. Niinpä hän ei ollut ensin uskoa tutkimustuloksia siitä, kuinka vähän lapset päiväkodeissa liikkuvat.

– Lapsen liikkuminen saattaa blokkautua, jos hoitajat tai opettajat esimerkiksi pyytävät lasta ottamaan rauhallisesti, hän kuvailee.

Näitä blokkauksia voi tulla jopa useampia ennen kuin liikkumaan pääsee kunnolla.

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) lasten ja nuorten liikkumisesta kertovan vuoden 2018 Tuloskortin mukaan 3–6-vuotiailla reipasta fyysistä aktiivisuutta on päivästä noin kymmenen prosenttia eli alle tunti. Passiiviseen toimintaan kuten istumiseen ja syömiseen kuluu päivästä 60 prosenttia. Loput ajasta on vapaata sisä- ja ulkoleikkiä.

Tuloskortti on yhteenveto, johon on koottu ja koostettu tietoa useista tutkimuksista, esimerkiksi liikemittauksista ja kyselyistä.

Välitunneilla on käytössä suuri määrä erilaisia välineitä, joita saa lainata. Kuva: Mirja Hussain

Puuhun voi kiivetä, aidalle ei

Hankkeen myötä Lahden päiväkoteihin valittiin liikuntavastaavat ja lapsia varten toteutettiin liikunnan vuosikello, josta saa ideoita siihen, missä paikoissa Lahdessa voi liikkua. Seuraavaksi päiväkodit ovat saamassa ulkoseinälleen narua hyppäävää lasta kuvaavan liikennemerkin ”Meillä saa liikkua” -lisäkilven kera.

Ylenpalttisesta huolehtimisesta ja ylimääräisistä säännöistä on haluttu eroon. Lapset kutsuttiin mukaan keskustelemaan jäljelle jääneiden sääntöjen syistä – kuten miksi puuhun saa kiivetä, mutta aidalle ei.

– Me aikuiset mielellään kiellämme, koska turvallisuus on meille hirveän tärkeää. Pitäisi kannustaa enemmän. Liikunta opettaa paljon, Turja-Harjula sanoo.

Lisäksi lapset on haluttu mukaan ideoimaan, mitä uutta päiväkotiin voitaisiin vaikka remontin yhteydessä hankkia. Toisaalta käytössä olevat tilat eivät Turja-Harjulan mukaan saa olla este liikkumiselle. Esimerkiksi Piiparin päiväkodin pitkä käytävä on otettu leikkikäyttöön.

Heinolalaisen Jyrängön koulun kolmasluokkaliset Atte Tikkanen, Miska Peltonen ja Max Pajunen testaavat liikuntasalin nyrkkeilysäkkiä. Koululla on otettu käyttöön 25 ja 40 minuutin välitunnit, jotta liikkumiselle on enemmän aikaa. Kuva: Mirja Hussain

Vanhempien liikunta vaikuttaa lapsiinkin

Liikkumaan kannustaminen on päiväkodinjohtajan mielestä tärkeää, sillä vähän liikkuvat lapset liikkuvat ilman houkuttelua vielä vähemmän. Turja-Harjula harmittelee kuitenkin, että lasten liikkuminen tarkoittaa usein sitä, että muut liikuttavat lapsia sen sijaan, että lapset liikkuisivat omatoimisesti.

Hän haluaakin vanhempien ymmärtävän, ettei liikunnan aina tarvitse tarkoittaa urheiluseuraan liittymistä.

– Menkää metsään! Se saa tutkitusti liikettä aikaan.

Suuri merkitys liikunnan lisääjinä onkin lasten vanhemmilla. Viime kesänä Jyväskylän yliopistossa julkaistu tutkimus osoitti, että vanhempien liikuntatottumukset vaikuttavat myös lapsiin. Vanhempien vapaa-ajan liikkuminen vaikutti lapsissa jopa 46 vuoden ikään saakka, erityisen voimakkaasti 24-vuotiaaksi saakka.

Tarkkaa syytä tutkimus ei kerro, mutta perusteluiksi on epäilty muun muassa esimerkin voimaa, perheiden yhteistä liikkumista ja vanhemman tukea lapsen harrastukselle.

Toki liikunnasta on hyötyä itsessäänkin: Likesin Tuloskortissa listataan esimerkiksi edulliset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ja oppimisen edellytyksiin sekä muistutetaan, että liikunta lapsena vaikuttaa myös elämäntapaan ja terveyteen aikuisena.

Liikunnan hyödyistä ylipäätään on tehty tutkimuksia roppakaupalla.

Torin laidalla oleva suuri lumikasa houkutteli Villa Piiparin viisivuotiaat leikkimään ja kiipeilemään. Kuva: Mirja Hussain

Liikunta korostuu vapaa-ajan tekemisenä

Hyödyt eivät ole pelkästään fyysisiä. Lasten maailmat -tutkimushanketta koordinoinut dosentti Leena Haanpää Turun yliopistosta mainitsee, että tutkimuksissa liikunnan määrä ja tyytyväisyys elämään ovat selvästi linkittyneet keskenään.

Yhteys on tullut esiin esimerkiksi lasten allergioiden tutkimuksessa.

– Elämän tyytyväisyyden mittaria selitti voimakkaasti liikunnallinen aktiivisuus. Mitä enemmän liikkuu, sitä paremmaksi kokee elämänsä, hän kuvailee, mutta lisää, että esimerkiksi perheen yhtenäisyys on liikuntamääriä tärkeämpi tyytyväisyyttä selittävä tekijä.

Toisaalta vielä julkaisemattomassa vapaa-aikatutkimuksessa, jossa lapsia pyydettiin kuvailemaan täydellistä vapaapäiväänsä, ei teksteissä juuri liikunta vilahdellut. Kolmannessa tutkimuksessa liikunta koettiin hauskaksi, kunhan se ei ollut pakollista.

Lasten maailmat -tutkimuksessa selvisi, että että suomalaiset olisivat 16 maan joukossa vapaa-ajallaan kaikkein aktiivisimpia. 8–12-vuotiaista päivittäin tai lähes päivittäin vapaa-ajalla liikkuisi 82 prosenttia.

– Se voi selittyä osin sillä, että lapset tekevät joissakin maissa enemmän kotitöitä. Meillä liikunta korostuu selvästi yhtenä vapaa-ajan tekemisenä, Haanpää sanoo.

Jyrängön koulussa pitkiin tunteihin on lisätty toiminnallisuutta. Kakkosluokkalaiset kävivät etsimässä koulun portaikosta jouluisia sanoja, joihin liittyviä lauseita seuraavaksi kirjoitettiin vihkoihin. Kuva: Mirja Hussain

Saako Jyrängön koulu taas palkinnon?

Nuorten liikkumisesta eivät tietenkään vastaa pelkästään oppilaitokset ja vanhemmat. Omaehtoisella liikunnalla on suuri merkitys. Yksi liikuttajan rooli on urheiluseuroilla, yhdistyksillä ja urheilualan yrityksillä. Niiden rooli on toki erilainen kuin kouluilla, jotka tavoittavat kaikki oppivelvolliset ja ainakin periaatteessa liikuttavat heitä kaikkia.

Kouluissa itseään voivat taputella selkään ainakin Heinolassa sijaitsevan Jyrängön koulun opettajat ja oppilaat. 170 oppilaan alakoulu tuntuu pokkaavan liikkumisesta palkintoja toisensa perään.

Viimeksi voitto tuli Euroopan komission #BeActive-kilpailusta. Tammikuussa jännitetään, miten käy nyt finaalivaiheessa olevassa Health Awards -kilpailussa. Siinä Jyrängön koulu on ehdolla Vuoden terveysteoksi. 2013 Jyrängön koulu oli Vuoden Liikkuva koulu.

Luokanopettaja Kaisa Blomberg ihmettelee naurahtaen, että palkintoja on alkanut tulla nyt, vaikka koululla liikkumiseen on panostettu jo vuosia. Jyrängön koulu oli mukana jo Liikkuvan koulun pilottivaiheessa vuonna 2010. Koulupäivää ja viihtyvyyttä alettiin miettiä jo sitä ennen, yli kymmenen vuotta sitten.

– Silloin olimme pienempi koulu, jossa oli 1–4-luokat ja kourallinen opettajia. Moni opettajista oli samantyyppisiä; monella oli liikunnanohjaajan taustaa, Blomberg kertoo.

Tanssipeliin saa peliaikaa pururataa kiertämällä

Blombergin puheissa on paljon samoja kaikuja on kuin Villa Piiparin Turja-Harjulalla. Kantavia voimia ovat lapsilähtöisyys ja innovatiivisuus.

– Lapset on otettu mukaan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Heiltä tulee paljon sellaista, joita me emme osaa miettiä, Blomberg sanoo.

Opettajia halutaan ajatella mahdollistajina, ja ylimääräisistä säännöistä on luovuttu. Välillä voidaan työskennellä luokan ulkopuolella, ja koulu on napannut käyttöönsä myös läheisen pururadan pätkän sekä viereisellä tontilla olevan pienen metsän. Metsikkö houkuttelee esimerkiksi niitä, jotka eivät innostu ryhmäliikunnasta.

Peleistä innostuneille koulun aulassa on Wii-ohjaimia ja tanssipeli, johon voi ostaa peliaikaa pururataa kiertämällä. Puolen tunnin peliaika maksaa 25 kierrosta puolen kilometrin mittaisella pururadalla.

– Jokaisessa koulussa on niitä, jotka eivät liiku. Me vastaamme huutoon näin, Blomberg kuvailee.

Lapset toimivat myös toistensa vertaisohjaajina ja pitävät toisilleen kerhoja. Ajatus on, että toivotusta kahden tunnin aktiivisuudesta päivässä koulu voisi tarjota yhden.

– Tavoite on, että tehdään koulupäivä, jolla viihtyy, ja hyvinvoivia lapsia. Se palvelee myös oppimista.

Tutkija: valmentajien merkitys suurempi kuin tajutaan

Palataanpa koulunpenkiltä vielä hetkeksi tutkimusten maailmaan. Fyysisen ja yleisen hyvinvoinnin lisäksi liikunnan ja mielenterveyden välillä on yhteyksiä. Liikunnan tiedetään tukevan mielen hyvinvointia ja jopa masennusta voidaan ennaltaehkäistä liikunnalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa on löydetty linkki nuoruuden kilpaurheilun ja aikuisuuden mielenterveyden välillä. Erikoistutkija Kaija Appelqvist–Schmidlechner THL:stä kertoo, että 12-vuotiaana erityisesti kilpaurheilua harrastaneilla oli vähemmän mielenterveyden oireilua aikuisena. Sitä tosin ei tiedetä, onko kyseessä syy ja seuraus.

– Voi ajatella, että kilpaurheilua kansallisella ja kansainvälisellä tasolla harrastavat voivat olla jo lähtökohtaisesti mielen hyvinvoinnin suhteen hyvässä asemassa, myös pitkään junioreita valmentanut Appelqvist-Schmidlechner sanoo.

Suomessa ilmiötä on tutkittu vain vähän, mutta maailmalla tehdyt tutkimukset tukevat löydöksiä. Tutkijan mukaan kilpaurheilu tarjoaa mielen hyvinvointia monessa suhteessa.

– On osallisuus ja ystävät, ja elämään tulee yksi ylimääräinen aikuinen, joka on luotettava tukihenkilö. Se on isompi asia kuin valmentajat itse hoksaavat, hän sanoo.

– Kilpaurheilu jalostaa myös niin, että pitää osata olla sinnikäs ja tavoitteellinen ja kestää pettymyksiä. Ihmiset tarvitsevat näitä kykyjä elämässä.

Toisaalta kilpaurheilutausta oli yhteyksissä myös negatiivisempiin asioihin: runsaaseen päihteidenkäyttöön ja nuuskan käyttöön.

– Tässä on seuroissa peiliin katsomisen paikka. Kyllähän se lähtee seuratoimijoista ja siitä, miten seurajohto ja valmennus toimivat, tutkija mainitsee.

Lasten kilpaurheilua on kritisoitu myös muista syistä, esimerkiksi liiasta rankkuudesta.

THL:n tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan 20–35-vuotiaita miehiä, joten sitä ei tiedetä, näkyisivätkö samat yhteydet myös naisilla.

25 ja 40 minuutin välitunnit antavat aikaa liikkumiselle

Jyrängön koulussa Liikkuvan koulun painopisteet ovat hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Kilpa- tai huippu-urheilijoita ei ole tarkoitus kouluttaa.

Suurin yksittäinen muutos koululla oli laittaa koulupäivän rakenne uusiksi. Perinteisen ”45 minuuttia opetusta, 15 minuutin välitunti” -ajattelun tilalle vaihdettiin pidemmät, 25 ja 40 minuutin välitunnit. Liikuntaan on siten enemmän aikaa. Sisävälitunnilla käytössä on esimerkiksi pöytätennispöytä, muita välineitä sekä koko liikuntasali, jota muutama luokka kerrallaan saa käyttää. Liikuntatunnit pidetään yksittäistunteina, jotta ne on voitu jakaa monelle päivälle.

Kun välitunnit pitenivät, samoin kävi oppitunneille. Siksi niihin on lisätty toiminnallisuutta ja taukojumppaa. Toimittajan ja kuvaajan vierailulla kakkosluokkalaiset etsivät portaikkoon piilotettuja sanoja vihkoon kirjoitettavaksi, viitosluokkalaisten taukojumppaan kuului uusin tanssivillitys nimeltä Skibidi.

– Tutkimusten mukaan ylös pitäisi nousta joka 16. minuutti, Blomberg huomauttaa.

Juuri tutkimukset ovatkin sitä, mihin koululla voidaan vedota, jos joku epäilee kyseessä olevan vain liikuntaintoilijoiden villitys. Blomberg muistuttaa myös, etteivät kaikki tunnit ole sirkusta. Mikäli keskittyminen ei onnistu ja oppilas aiheuttaa häiriötä, hän ei osallistu liikkumiseen.

– Opettaja voi valita toiminnallisuuden tavan ja ajankohdan. Joillakin ryhmillä se on pienimuotoisempaa, Blomberg kuvailee.

Entä koululiikuntatraumat? Blombergin mukaan ainakin perinteisistä joukkueenvalintatavoista on luovuttu. Hän ei myöskään näe liikuntaa pakkona, vaan tarkoitus on enemmänkin saada lapset ajattelemaan liikuntaa hyvinvoinnin kautta. Koulujenvälisiin pääsevät Heinolassa kaikki halukkaat. Koripalloturnaukseen osallistui 500 oppilasta.

Teini-iässä liikkuminen vähenee

Oma haasteensa ovat yläkouluikäiset ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat – he kun liikkuvat paljon vähemmän kuin peruskoulun alaluokkia käyvät. Likesin Tuloskortin mukaan vähiten liikkuvat ammattiin opiskelevat tytöt, joista vain vähän liikkuu 41 prosenttia. Pojista samassa kategoriassa on 37 prosenttia. Vähäiseksi liikkuminen luokitellaan Tuloskortin mukaan silloin, jos liikkumissuositukseen yltää korkeintaan kaksi kertaa viikossa tai vapaa-ajalla hengästyttävää liikuntaa on enintään tunti viikossa.

Usein liikunta alkaa vähentyä teini-iän kynnyksellä, jolloin myös kiinnostuksenkohteet alkavat muuttua. Samoihin aikoihin lapset siirtyvät yläkouluun.

– Yläkoulun järjestelmä on aika paljon kankeampi kuin alakoulun, ja ikäryhmä on haastavampi. Toiminnallinen oppiminen toimisi kuitenkin sielläkin, Blomberg pohdiskelee.

– Toimintakulttuurin muutos vaatii johtajuutta ja rohkeutta.

Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien liikkumattomuuteen on ehkä tulossa muutosta. Liikkuvan koulun viimeinen osuus, Liikkuva opiskelu -ohjelma saatiin viime vuonna pilottivaiheeseen, ja siinä on mukana 23 prosenttia oppilaitoksista.

Muutenkin suunta näyttää olevan ylöspäin. Likesin Tuloskortin mukaan vähän liikkuvien osuus on vuosien varrella vähentynyt ja liikuntasuosituksen tavoitteisiin yltää entistä useampi.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi