Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Miksi Päijät-Hämeessä on enemmän pienituloisia ja vähemmän suurituloisia kuin maassa keskimäärin? Maakuntajohtajalla selitys valmiina

Hollolassa on Päijät-Hämeen parhaiten tienaavat asukkaat keskimäärin, vähiten tienataan Hartolassa.

Vt. maakuntajohtaja Seppo Huldén selittää, miksi Päijät-Hämeessä on enemmän pienituloisia ja vähemmän suurituloisia kuin maassa keskimäärin. Kuva: Armi Salonen

Päijät-Hämeen kunnista Hollolassa ovat maakunnan parhaiten tienaavat asukkaat keskimäärin. Huonoiten sen sijaan tienataan Hartolassa.

Tilastokeskuksen mukaan Hollola on Päijät-Hämeen ainoa kunta, jossa viiteen suurituloisimpien tulokymmenykseen kuuluu enemmän asukkaita kuin viiteen pienituloisimpien tulokymmenykseen. Hollolalaisista reilut 52 prosenttia kuuluu viiteen parhaiten tienaavien tulokymmenykseen. Hartolalaisista sen sijaan reilut 62 prosenttia kuuluu viiteen pienituloisimpaan tulokymmenykseen.

Tulokymmenys tarkoittaa, että koko Suomen asuntoväestö on järjestetty tulojen mukaan ja jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan, joista jokaisessa on noin puoli miljoonaa ihmistä.

Kuva: Anssi Hietamaa

Rikkaiden osuus kasvoi Orimattilassa

Etelä-Suomen Sanomat vertaili vuoden 2017 tilastoja taantumaa edeltäneeseen vuoden 2007 vastaaviin. Muutokset olivat isossa kuvassa maltillisia.

Suomen suurituloisimman tulokymmenyksen joukossa ainoastaan orimattilalaisten osuus on kasvanut. Vuonna 2017 orimattilalaisista 8,1 prosenttia kuului suomalaisten suurituloisimpaan kymmenykseen, kun vuonna 2007 vastaava luku oli 7,5 prosenttia. Kaikissa muissa Päijät-Hämeen kunnissa kaikkein suurituloisimpien osuus laski tai pysyi ennallaan.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan suurituloisimpien tulokymmenykseen kuuluvan yhden hengen talouden vuositulot ovat vähintään 43 000 euroa nettona.

Kaksi merkittävintä tekijää ovat Päijät-Hämeen keskimääräistä matalampi koulutustaso ja sitä myötä keskimääräistä pienemmin palkatut työt sekä koko maan nopeimmin ikääntyvä väestö. Vt. maakuntajohtaja Seppo Huldén

Pienituloisimpien suomalaisten tulokymmenykseen kuuluvien määrä on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa Päijät-Hämeessä Kärkölässä, Heinolassa, Asikkalassa ja Orimattilassa. Muissa kunnissa pienituloisimpien määrä on vähentynyt. Eniten kaikkein pienituloisimpien osuus on vähentynyt Sysmässä: 17,4 prosentista 15,2 prosenttiin.

Hartolalaisista kaikkein pienituloisimpien tulokymmenykseen kuuluu liki 17 prosenttia. Toisessa ääripäässä on hollolalaiset, joista vain 7,7 prosenttia kuuluu kaikkein pienituloisimpien tulokymmenykseen.

Kaikkein pienituloisimpien tulokymmenykseen kuuluvan yhden hengen talouden vuositulot ovat enintään 14 000 euroa nettona.

Päijät-Hämeen tilanteelle kaksi merkittävää selitystä

Päijät-Hämeessä asuu enemmän pienituloisia ja vähemmän suurituloisia kuin maassa keskimäärin. Vt. maakuntajohtajaa Seppo Huldénia luvut eivät yllätä. Selitykset tulevat maakuntajohtajalta ilman suurempaa pohtimista.

– Kaksi merkittävintä tekijää ovat Päijät-Hämeen keskimääräistä matalampi koulutustaso ja sitä myötä keskimääräistä pienemmin palkatut työt sekä koko maan nopeimmin ikääntyvä väestö, Huldén sanoo.

Pienituloiset eläkeläiset näkyvät erityisesti pienten kuntien hurjilta vaikuttavissa luvuissa. Esimerkiksi hartolalaisista peräti 44 prosenttia kuuluu kolmeen alimpaan tulokymmenykseen.

Talousvaikeuksien kanssa pitkään paininut Kärkölä on Päijät-Hämeen sisäisessä tulonjakovertailussa yllättävän korkealla. Kärkölän entisellä kunnanjohtajalla Huldénilla on tähänkin selitys.

– Pienituloisten eläkeläisten osuus koko asukasmäärästä on pienempi kuin esimerkiksi Sysmässä tai Padasjoella. Sen lisäksi Kärkölän työllisyysaste on verrattain hyvä.

Kuva: Anssi Hietamaa

Hollolan paremmat luvut eivät harmita Timosta

Lahtelaisista kolmeen alimpaan tulokymmenykseen kuuluu reilut 35 prosenttia ja kolmeen ylimpään tulokymmenykseen yhteensä alle 25 prosenttia. Lahti kärsii samoista ilmiöistä kuin monet muutkin maakuntakeskukset. Huono-osaisuus ja työttömyys tuppaavat kasautumaan keskuskaupunkeihin, Huldén sanoo. Vastaava ilmiö on havaittavissa muun muassa Tampereen ja Turun seuduilla, Huldén lisää.

– Kehyskunnat imevät puoleensa hyvin koulutettua ja suhteellisen hyvin toimeentulevaa väkeä. Päijät-Hämeessä se kunta on Hollola, Huldén sanoo.

Hollolalaisista kolmeen ylimpään tulokymmenykseen kuuluu liki 30 prosenttia. Se on maakunnan suurin luku.

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkosen arvion mukaan Hollolan menestystä maakunnan sisäisessä vertailussa selittää lapsiperheitä houkutteleva elinympäristö. Lisäksi eläkeläisten osuus väestöstä on pienempi kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin ja hollolalaiset ovat keskimääräistä päijäthämäläistä koulutetumpia. Lisäksi työttömyys on maakunnan matalinta.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo, että vierekkäisten kuntien vertailua parempi tapa hahmottaa kokonaisuutta on tarkastella, miten kaupunkiseudulla menee. Siksi hän ei ole huolissaan Hollolan Lahtea paremmista luvuista.

– En pidä sitä ongelmana. Olemme kuitenkin samaa kaupunkiseutua.

Timosen mukaan Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on saatava nostettua koulutustasoa ja samalla keskimääräistä tulotasoa, jotta valtakunnan keskiarvoihin on mahdollista päästä.

– Uskallan väittää, että niillä paikkakunnilla, joilla on keskimääräistä korkeammat tulot, siellä on myös korkeampi koulutustaso.

Lahden tilastot näyttävät tulevaisuudessa paremmalta, Timonen uskoo. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä Lahdesta pois muuttavien tulotaso on alempi kuin kaupunkiin muuttavien.

Kaupunginjohtaja kaipaa Lahteen ja Päijät-Hämeeseen nykyistä enemmän nopeita "kasvupyrähdyksiä".

– Olisi erittäin tervetullutta, että Lahteen ja Päijät-Hämeeseen syntyisi uutta liiketoimintaa, joka nopeasti keräisi investointeja ja olisi nopean kasvun toimintaa. Se loisi nopeasti uutta varallisuutta.

Padasjoen Jaakkola huolissaan

Padasjoen lukemat ovat miltei yhtä karuja kuin Hartolassa. Kunnanjohtaja Heikki Jaakkola ei ole yllättynyt, vaikka huomauttaakin, että yhden tilaston perusteella on turha tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– On toki myönnettävä, että vastaavanlaisia tuloksia on muistakin tilastoista luettavissa. Kyllähän se huolettaa.

Opiskelemaan lähtevät nuoret palaavat turhan harvoin takaisin ja moni korkeasti koulutettu Padasjoella työskentelevä asuu jossain muualla. Padasjoen kunnanjohtaja Heikki Jaakkola

Väestörakenne on Padasjoellakin vinksallaan ja työttömyysprosenttikin on turhan korkea, Jaakkola sanoo.

– Opiskelemaan lähtevät nuoret palaavat turhan harvoin takaisin ja moni korkeasti koulutettu Padasjoella työskentelevä asuu jossain muualla, Jaakkola lisää.

Hän huomauttaa, että Padasjoen eläkeläiset ovat parempituloisia kuin ennen. Se on totta myös tilastojen perusteella. Kymmenessä vuodessa kolmeen pienituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluvien osuus on laskenut.

Valtakunnalliset ääripäät kaukana

Päijät-Hämeessä ollaan kovin kaukana molemmista valtakunnallisista ääripäistä, vaikka Suomen pohjalukemat ovatkin lähempänä kuin huippulukemat.

Esimerkiksi kauniaislaisista kaikkein suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluu peräti 47,2 prosenttia.

Pohjois-Savon Rautavaaraa on tituleerattu Suomen köyhimmäksi kunnaksi. Tilastojen perusteella titteli on ansaittu. Viiteen alimpaan tulokymmenykseen rautavaaralaisista kuuluu yli 70 prosenttia.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi