Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tärkeintä on tukea, auttaa ja kuunnella – uudet vertaisvalmentajat auttavat mukaan työhön

Hanke nimeltä Pähee OTE on lisännyt vammaisten ja osatyökykyisten palkkatöihin pääsyä.

Verna Karjalainen, Maarit Leikas, Päivi Meriläinen ja Tommi Grönroos ovat kouluttautuneet vertaisvalmentajiksi. Kuva: Sami Lettojärvi

Neuvoja työmatkojen opetteluun, apua työyhteisöön sisään pääsemiseen ja tukea työtehtävien oppimiseen. Vammaisilla ja osatyökykyisillä voi olla tarvetta tuelle uuden työn tai työharjoittelun alkaessa, ja Päijät-Hämeessä asiaan on nyt keksitty aivan uudenlainen ratkaisu: vertaisvalmentajat. Työhönvalmentajien työparina toimivia vertaisvalmentajia on koulutettu toukokuun jälkeen 22.

Yksi vertaisvalmentajista, Päivi Meriläinen, summaa vertaisvalmentajan tärkeimmäksi tehtäväksi läsnäolon. Vertaisvalmentajalla valmennettavia on vähemmän kuin työhönvalmentajalla.

– Kun työhönvalmentajilla on monta asiakasta, me pystymme olemaan läsnä. Kaikki me muistamme, kuinka haastavaa itsellä on ollut, joten on hienoa, kun voi antaa muille tietoa ja tukea. Uuden oppiminen on helpompaa, kun on joku, jonka kanssa voi opetella, Meriläinen kuvailee.

Palkkatöihin työllistynyt entistä useampi

Kokeilun takana on pian päättyvä kaksivuotinen Pähee OTE -hanke, jonka tarkoitus on edistää vammaisten työllistymistä ja osallisuutta Päijät-Hämeessä. Vertaisvalmentajien kouluttaminen on ollut yksi hankkeen myötä keksityistä ja toteutetuista ideoista.

– Meidän tietomme mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun vertaisvalmennusta käytetään työhönvalmennuksessa. Sinänsä olemme uranuurtajia, projektityöntekijä Enni Ruuth kertoo.

Ruuthin mukaan koko- tai osa-aikaisiin palkkatöihin työllistyneiden vammaispalveluiden asiakkaiden määrä on noussut hankkeen aikana viidestä 32:een.

– Tarve oli selkeästi olemassa. Aiemmin tavoite oli saada ihmiset työharjoitteluun, mutta sitten ei tavoiteltu palkkatyötä. Ei ollut vielä sellaista toimintakulttuuria. Hankkeen kautta saatiin tätä ponnistusvoimaa, Ruuth kuvailee.

Vammaispalveluilla on työharjoittelussa eri puolilla Päijät-Hämettä yleensä noin 100 henkeä. Kannustusrahalla toteutettavat työharjoittelut kestävät kolmesta kuukaudesta maksimissaan vuoteen.

Kriteereinä motivaatiota ja kokemusta työharjoittelusta

Vertaisvalmentaja voi auttaa työharjoittelun tai työn aloittamisessa monella tavalla.

– Jos tuen toista vaikka bussimatkassa, se on iso aikasyöppö työhönvalmennuksessa, kuvailee työhönvalmentaja Tanja Bäf-Ruuskanen.

Juuri tällaisia asioita vertaisvalmentajat voivat tehdä. Lisäksi he voivat auttaa esimerkiksi bussikortin lataamisessa, uuteen työpisteeseen ja työpaikkaan tutustumisessa sekä ylipäätään työyhteisöön mukaan pääsemisessä.

Yksi kriteeri vertaisvalmentajaksi pääsyssä onkin se, että valmentaja on itse aiemmin ollut työharjoittelussa. Lisäksi vertaisvalmentajalta on vaadittu motivaatiota, ongelmanratkaisukykyä sekä sosiaalisia taitoja.

– Tarkoitus on tukea, neuvoa ja kannustaa työelämässä. Tietyn työn asiantuntija ei tarvitse olla, Bäf-Ruuskanen sanoo.

Kiinnostusta muuallakin

Kiinnostusta vertaisvalmennukseen on osoitettu muuallakin. Päivi Meriläinen oli vastikään toisen vertaisvalmentajan kanssa Lappeenrannassa apuohjaajana kurssilla, jossa myös koulutetaan vertaisvalmentajia.

– Seuraava hanke kysyi vertaisvalmentajista juuri. He haluaisivat palkata pari avustajaa Lahdessa jo tammikuussa, Ruuth mainitsee.

Vuoden vaihteessa Pähee OTE -hanke päättyy, mutta kaksi kolmesta hanketyöntekijästä jää vielä töihin hyvinvointiyhtymän vammaispalveluihin. Ruuthin mukaan tahtotilaa vertaisvalmennuksen jatkamiseen on, mutta lopulliset päätökset ovat vielä hykyn tehtävänä.

Yksi päätettävistä asioista on esimerkiksi vertaisvalmentajien palkkaus. Nykyään siitä on saanut kuukaudessa 250 euron könttäsumman, mutta tulevien palkkioiden määrä ja mahdollinen porrastus on vielä tässä vaiheessa kysymysmerkki.

"Valmennettavilta oppi paljon"

Vertaisvalmentajien koulutus kestää neljä päivää, minkä lisäksi koulutetut tapaavat edelleen kerran kuukaudessa yhteisessä lähipäivässä. Varsinaisen koulutuksen toteutti Kehitysvammaliitto, muuten toimintaa pyörittää Hykyn vammaispalvelut.

Bäf-Ruuskasen mukaan kokemus on ollut positiivinen.

– Vertaisvalmentajat ovat todella iso käyttämätön voimavara. Porukassa on tosi iso voimavara ja potentiaali, hän sanoo.

Lahteen kuukausittaiseen lähipäivään kokoontuneilla vertaisvalmentajilla riittääkin motivaatiota. 22 koulutetusta on päässyt vertaisvalmentajan töihin tähän mennessä kuusi.

– Toivottavasti vuoden alusta pääsisi. Odottaminen on hermostuttavaa, sanoo orimattilalainen Päivi Meriläinen.

Epävirallisesti vertaisvalmentajana on toiminut asikkalalainen Maarit Leikas, joka on toiminut bussimatkustamisen tukena muille.

Kärköläläisellä Tommi Grönroosilla on puolestaan kotikunnassa kolme vertaisvalmennettavaa, jotka ovat hänelle jo ennestään tuttuja. Valmentamiseen hän käyttää päivän viikossa, mutta viestittelee valmennettavien kanssa tavalliseen tapaan muutenkin.

– Valmennettavilta oppi paljon, ja he tykkäsivät myös.

Lahtelainen Verna Karjalainen toivoo, että pääsisi valmentamaan ensi vuonna. Niin hänelle kuin monelle muullekin vertaisvalmentamista ehdotti työhönvalmentaja.

– Ajattelin heti, että haluan tähän, ja se tuntui heti oikealta. Meistä on tullut tosi läheisiä, hän sanoo.

Sekä Karjalainen että Grönroos painottavat vertaisvalmentajan työssä kuuntelemista.

– On tärkeää, että antaa tuen ja on kuuntelevana osapuolena, Karjalainen kuvailee.

Matti Hämäläinen huomauttaa, että tärkeää on myös eteenpäin ohjaaminen.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi