Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kotitalousjätteiden määrä ja kierrätyksen aste on Lahdessa kysymysmerkki – syynä kuljetusjärjestelmä

Lahti tähtää silti olemaan muutakin kuin EU:n tavoitteiden seuraaja. PJH testaa ensi vuonna biojätteen erilliskeräilyä.

Kotitalousjätteen määrää ei voitu kuljetusjärjestelmän takia selvittää Lahden kuntaseudulta. Arkistokuva. Kuva: Pirjo Kamppila

Kuinka paljon jätettä lahtelaiset kotitaloudet tuottavat ja paljonko siitä kierrätetään? Vastaus jäi mysteeriksi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin 13 kuntaseudun kotitalousjätteen määrää ja kierrätysastetta.

Lahdessa epävarmuuden syynä on jätteen kuljetusjärjestelmä: saman reitin varrelta saatetaan kerätä niin kotitalouksien kuin yritysten jätteitä. Myös kuuden muun kuntaseudun kotitalousjätteiden määrä ja kierrätysaste jäi tutkimuksessa kysymysmerkiksi, osin samantyyppisistä syistä.

Päijät-Hämeen Jätehuollon (PHJ) ympäristö- ja tietojärjestelmäpäällikkö Leena Seppälän mukaan taustalla on se, että Lahdessa jätehuolto kilpailutetaan kiinteistönhaltijan eikä kunnan järjestämänä. Hänen mukaansa PHJ on jo aiemmin pyrkinyt siihen, että kunta kilpailuttaisi toimialueensa asuinkiinteistöjen jätteiden kuljetuksen.

– Sitten voitaisiin järjestää niin, että samalla reitillä olisi vain kotitalouksia. Näin on esimerkiksi Kärkölässä ja osissa Heinolaa ja Orimattilaa, Seppälä sanoo.

Lahden seudun tavoitteet ovat erittäin korkealla. ympäristöjohtaja Saara Vauramo, Lahden kaupunki

Kiistanalainen asia Päijät-Hämeen jätehuollon kilpailuttamisesta kunta- tai kiinteistölähtöisesti on parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Kiertotalouden tiekartta ensimmäisenä Suomessa

Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Saara Vauramo toteaa, että nykyinen kiinteistökohtainen järjestelmä ei ole lain mukainen ensimmäinen vaihtoehto.

– Se omalta osaltaan estää kehittämistä tällä hetkellä. Kaikki kehittäminen perustuu tietoon, ja nykyään parasta tietoa ei saada, hän sanoo.

Kuva: Anssi Hietamaa

Yhdyskuntajätteiden kierrätysaste Lahdessa on tiedossa: 43 prosenttia, eli prosentin verran enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kaupungin tavoitteet ovat samat kuin Euroopan unionilla: vuoteen 2025 mennessä halutaan, että Lahdessa kierrätetään 55 prosenttia yhteiskuntajätteestä.

Vauramon mukaan pelkkä unionin tavoitteen seuraaminen ei riitä, vaan Lahdessa halutaan päästä pidemmälle.

– Päijät-Hämeen alue on tehnyt ensimmäisenä Suomessa kiertotalouden tiekartan. On selvää, että Lahden seudun tavoitteet ovat erittäin korkealla. EU:n keskimääräisten tavoitteiden seuraajarooli ei ole tavoittelussa.

Poltosta materiaalin käyttöön

Vauramon mukaan Lahdessa tavoitellaan nyt nimenomaan kierrätysasteen kasvattamista. Hyötykäyttöön jätteestä menee nyt jo 95 prosenttia, mutta tuossa luvussa mukana on myös jätteen polttaminen.

Vauramo kuvailee polttoa koko Suomen haasteeksi.

– Jätteenpoltossa on Suomessa jopa ylikapasiteettia. Kunnollisia markkinoita kierrätykselle ei ole vielä olemassa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Lahdessa on investoitu esimerkiksi vuonna 2016 avautuneeseen Päijät-Hämeen Jätehuollon Late-lajittelukeskukseen, jossa muun muassa erilaisia muovilaatuja voidaan erotella toisistaan. Vauramo harmittelee kuitenkin, ettei hyödyntäjiä löydy vielä riittävästi.

– Osa päätyy edelleen polttoon, ja se on harmillista. Se johtuu markkinatilanteesta.

Vauramo uskookin, että nyt Suomessa on meneillään välivaihe: kaatopaikoille kippaamisesta on pitkälti päästy, mutta seuraavaksi tehtävänä olisi siirtyä polttamisesta raaka-aineen uudelleenkäyttämiseen.

Uusia suunnitelmia tulossa

Päijät-Hämeessä suunnitellaan myös järjestelmää, jonka avulla saataisiin tietää nykyistä paremmin, millaista jätettä miltäkin alueelta kerätään, kertoo Lahden kaupungin jäteasiamies Tiia Yrjölä. Suunnitteluvaiheessa olevasta järjestelmästä jätehuoltoviranomaiset näkisivät esimerkiksi, millaista vapaaehtoista jätteenkeräystä tehdään missäkin.

– Jätehuoltoviranomaisen pitää tietää, mitä virallisesti pitää kerätä. Samalla nähdään, että kerrostaloissa kerätään paljon sellaista, mitä ei ole pakko, Yrjölä kertoo.

Suunnitelmia on myös PHJ:llä.

– Yksi asia olisi, miten biojätettä voitaisiin erilliskerätä järkevästi myös pieniltä kiinteistöiltä ja omakotitaloilta. Se voisi tarkoittaa monilokeroastioita tai yhteisöjen yhteisiä keräyspisteitä. Erilliskeräilyä on tarkoitus kokeilla ensi vuoden aikana pienellä alueella, Seppälä kertoo.

Selvitys

Kuopion seutu kierrätti yli 60 prosenttia

Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä korkein kotitalousjätteen kierrätysaste oli viime vuonna Kuopion seudulla, 62 prosenttia. Ahkeria kierrättäjiä olivat myös Lappeenrannan ja Jyväskylän kuntaseudut.

Kotitalousjätettä syntyi tutkituilla alueilla henkilöä kohden vähiten Joensuun alueella.

13 kuntaseudusta seitsemän pystyi toimittamaan tietoja, joissa vuoden 2017 kotitalousjäte oli eritelty muusta yhdyskuntajätteestä. Niissä kotitalousjätteen määrä oli keskimäärin 342 kiloa asukasta kohden, eli kaksi kiloa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kotitalousjätteen kierrätysaste nousi vuoteen 2016 verrattuna prosenttiyksiköllä, 51 prosenttiin.

Tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko Suomea eikä seutuja voi suoraan verrata keskenään.

Selvitys jatkuu vuosien ajan, ja on osa EU:n Circwaste-hanketta.

Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia. Yhdyskuntajäte sisältää yritysten, laitosten ja kotitalouksien jätteet.

Lähteet: STT, Syke
Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi