Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ruotsin kielen osaaminen auttoi Miska Siilinin opiskelemaan ja töihin – kielilähettiläät kannustavat kiinnostumaan toisesta kotimaisesta

Lahdessa kokeiltiin tällä viikolla ensimmäisten joukossa Kielilähettiläät-projektia. Keväällä lanseerattavassa projektissa halutaan tarjota erilainen näkökulma ruotsiin - tai suomen kieleen.

Kielilähettiläs Miska Siilin keskusteli tiistaina Lahden lyseon lukiolaisten kanssa heidän tulevaisuudensuunitelmistaan ja kertoi omista kokemuksistaan. Kuva: Marjaana Lahola

”Behöver jag svenska?” lukee luokan seinälle heijastetussa Powerpoint-esityksessä. Tarvitsenko ruotsia?

Joukko Lahden lyseon abeja keskustee aiheesta pienryhmissä. Kun vastaukset on käyty läpi, kielilähettiläs Miska Siilin alkaa kertoa omaa tarinaansa – kuinka suomenkielinen lahtelainen päätyi opiskelemaan valtiotieteitä ruotsiksi.

– Yksi isovanhemmistani oli ruotsinkielinen, hän kertoo ensin.

Siilinin äidin puolen suvusta itse asiassa moni asuu Ruotsissa, ja lapsuudessaan Siilin kävi vanhempiensa kanssa länsinaapurissa melko usein. Kun Siilin opiskeli Tiirismaan koululla, siellä kävivät vierailulla Ruotsin kruununprinssessa Victoria ja prinssi Daniel.

– Teimme smoothieita ahvenanmaalaiskokin kanssa. Mediaa oli paikalla tosi paljon. Se ei ehkä ollut rennoin tapa käyttää kieltä, Siilin naurahtaa esityksensä jälkeen.

Suunnitelmissa 300 vierailua ympäri Suomen

Siilinin vierailu Lahden lyseossa on osa Kielilähettiläät-projektia, jossa paikalliset vierailijat kertovat esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla ja muissa organisaatioissa omista kokemuksistaan toisen kotimaisen kielen kanssa. Taustalla on ajatus asenteiden parantamisesta kaksikielisyyttä kohtaan sekä monikielisyyden hyötyjen ja mahdollisuuksien esiin tuominen.

Nyt Kansalliskielet-yhdistyksen projekti on pilottivaiheessa. Kaksi vuotta kestävä projekti lanseerataan huhtikuussa.

– Tarkoitus on, että kesään 2021 mennessä tehtäisin 300 vierailua ympäri Suomen, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Jaan Siitonen.

Kyseessä ei ole vain ruotsin kielen tukeminen, vaan Siitosen mukaan Ahvenanmaalla on tarkoitus tehdä suomen kieltä promoavia vierailuja. Kielilähettiläitä projektiin haluttaisiin yhteensä 50–100.

Tulevaisuudessa osa kaikkien kielten oppimista?

Idean taustalla ovat myös Siitosen omat kokemukset. Dragsvikissa armeijan käynyt Siitonen alkoi miettiä, miksi hänellä oli sitä ennen niin suuret ennakkoluulot ruotsia kohtaan.

Suuri visio on, että projektin jälkeen kielilähettiläät voitaisiin laajentaa kaikkiin kieliin. varapuheenjohtaja Jaan Siitonen, Kansalliskielet-yhdistys

– Tajusin, ettei kukaan tullut koulussa kertomaan elävästä ruotsin kielestä, hän kertoo.

Siitonen alkoi vapaa-ajallaan kiertää kouluja ja kertoa, kuinka päätyi lopulta opiskelemaan ruotsiksi. Harrastus jalostui ajatukseksi paikallisten vierailijoiden verkostosta.

Siitosen mukaan tavoitteena on herättää ihmisen sisäinen motivaatio toista kotimaista kieltä kohtaan.

– Suuri visio on, että projektin jälkeen Kielilähettiläät voitaisiin laajentaa kaikkiin kieliin, esimerkiksi espanjaan ja ranskaan. Tulevaisuudessa kaikkea kielen oppimista voitaisiin elävöittää aidoilla tarinoilla, hän visioi.

Projekti on saanut Svenska Kulturfondenin Hallå-hankkeesta 250 000 euron rahoituksen.

"Joskus tuntui hassulta, että työskentelisi muulla kielellä"

Siilinin tie vei lopulta ruotsinkielisiin opintoihin. Opiskellessaan suomeksi klassista kitaraa hän oli vuoden ajan vaihto-opiskelijana Ruotsissa. Kun mielessä kypsyi ajatus vakituisemmasta työstä, opiskelupaikaksi valikoitui ruotsinkielinen Social- och kommunalhögskolan Helsingin yliopistossa.

Suuri syy sinne hakemisessa oli sisäänpääsyn helppous vastaaviin suomenkielisiin opintoihin verrattuna.

– Omaan koulutusohjelmaani oli noin 50 hakijaa, joista 18 otettiin sisään. Suomenkieliseen koulutukseen hakee satoja, mutta käytännössä siitä saa saman koulutuksen, Siilin kertoo.

Siilinin kokemus onkin ollut, että ruotsin kielen osaamisesta on hyötyä Suomessa.

– Edelleen sitä on hyvä opettaa joitakin vuosia. Kieli on aina hankala oppia myöhemmällä iällä, hän pohdiskelee.

Kolmannen vuoden opiskelija myös työskentelee ruotsiksi: Siilin käy kolme kertaa viikossa Tammisaaressa opettamassa kitaransoittoa.

– Joskus aiemmin tuntui hassulta ajatukselta, että työskentelisi jollakin muulla kuin omalla äidinkielellä, muttei enää, hän sanoo.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi