Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Yhdistymissopimuksen voimassaolo ei estä lakkautuspäätöstä – Lahden valtuusto päätti Nastopolin lukion lakkauttamisesta selvin äänin

Nastopolin lukion kohtalo puhutti Lahden valtuustoa useaan otteeseen maanantain talousarviokokouksessa.

Nastopolin lukion toiminta on loppumassa vaiheittain syksystä 2019 lähtien. Kuva: Pirjo Kamppila

Valtuusto päätti maanantaina budjettikäsittelyn yhteydessä äänin 37–20, kaksi tyhjää, että sivistyslautakunnan tulee aloittaa toimenpiteet Nastopolin lukio-opetuksen siirtämisestä keskustan lukioihin sekä toimenpiteet Nastopolin lukion lakkauttamiseksi syyslukukaudesta 2019 alkaen.

Nastopolin lukiossa aloittaneille opiskelijoille annetaan mahdollisuus suorittaa opintonsa loppuun Nastopolissa kevääseen 2021 asti. Lakkautuskirjauksen poistamista esitti Reijo Oksanen (kok.) Jouni Kaikkosen (vihr.), Marja Kaitaisen (kd.) ja Seppo Korhosen (vas.) kannattamana.

Nastopolin lukion lakkauttaminen puhutti Lahden valtuustoa pitkin päivää maanantain talousarviokokouksessa. Useat valtuutetut huomauttivat, että kuluvan vuoden loppuun ulottuvaan Lahden ja Nastolan yhdistymissopimukseen sisältyi kirjaus lukiokoulutuksen kehittämisestä.

– Yhdistymissopimus on edelleen voimassa puhumattakaan sen hengestä. On noloa keskustella (lakkauttamisesta) sopimuksen voimassa ollessa ja päättää sen vastaisesti, Nastolan valtuuston entinen puheenjohtaja Reijo Oksanen huomautti.

Vaikka kaikki hakisivat, se ei riitä, vaan pitäisi saada opiskelijoita muualta. Anneli Viinikka (sd.)

Oksasen mielestä lukion lakkauttaminen on ristiriidassa koulutustason nostamisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kanssa.

– Valtuutettujen uskottavuus on kyseenalaistettu, ja luottamus Lahteen sopimuskumppanina horjuu.

"130 nuorta häviää katukuvasta"

Nastopolin opiskelijamäärä on ollut laskussa. Lukiolaisia on 122, kun enimmillään heidän määränsä on ollut noin kaksinkertainen.

Jouni Kaikkonen katsoo, että opiskelijamäärän kasvattamiseksi olisi pitänyt tehdä enemmän.

– Jos kehittämistä olisi tehty määrätietoisesti, olisimme toisenlaisessa tilanteessa.

Nastopolin lukio toimii Rakokivessä, jonka kehittäminen niin ikään kirjattiin yhdistymissopimukseen. Rakokiveen tehdään uusi monitoimitalo ja todennäköisesti myös terveysasema. Lisäksi Lahden Talot rakentaa Rakokiveen uusia asuntoja.

Kaikkosen mielestä on ristiriitaista, että samaan aikaan päätetään "130 nuoren hävittämisestä katukuvasta". Nastopolin lakkauttamiseen liittyviä säästölaskelmia Kaikkonen pitää ylimitoitettuina ja huomauttaa, että ne eivät toteudu muutamaan vuoteen.

"Ei riittävästi opiskelijoita"

Sivistyslautakunta päätti alkusyksystä yksimielisesti esittää Nastopolin lukion lakkauttamista. Anneli Viinikka (sd.) totesi, että Nastolan alueen nuoret hakeutuvat keskustan lukioihin.

– Vaikka kaikki (Nastolan alueelta) hakisivat, se ei riitä, vaan pitäisi saada opiskelijoita muualta. Jos kurssitarjontaa lisättäisiin, se olisi pois muista lukioista.

Sivistyslautakunnan jäsen Elisa Lientola (vas.) huomautti, että Nastopolin lukio on ollut vaakalaudalla pitkään.

– Ongelma on, että lukioon ei ole riittävästi opiskelijoita. Ei silti, vaikka resurssit ovat paremmat kuin keskustan lukioissa. Resurssit ovat pois keskustan lukioista.

Lautakunnassa niin ikään istuvan Martti Mäkelän (ps.) mielestä Nastopolin lukion säilyttämistä puoltaa tunnepuoli.

– Otetaan rohkea linja ja päätetään faktasyistä. Kannetaan vastuu myös ikävissä asioissa.

Sivistystoimi kiistää hakemusvirheen

Kaupunginlakimies Pekka Virkkusen mukaan lakkauttamispäätös ei ole lainvastainen, koska lakkauttaminen alkaa ensi vuonna.

Sivistyspalveluiden johtaja Tiina Granqvist vastasi väitteisiin, joiden mukaan Nastopoli olisi menettänyt tekniikkalukion erityisasemansa hakemusvirheen takia. Hänen mukaansa oli etukäteen nähtävissä, että erityisasemaa ei enää myönnetä pienille lukioille.

– Tehtiin ratkaisu, että tehtiin leveämmät hartiat ja haettiin lyseon kanssa erityislupaa. Tekniikkalupaa ei saatu Nastopolille. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus oli, että opiskelijamäärä on liian pieni, ja vaikuttavuus liian paikallinen.

Granqvist huomautti, että sivistyspalveluilla on pitkä kokemus palveluverkkolaskelmista. Hänen mukaansa kaupunki käyttää lukioihin omaa rahaa noin 900 000 euroa, mistä 47 prosenttia kuluu Nastopolin ylläpitämiseen. Esimerkiksi henkilöstökustannukset ovat 30 prosenttia kalliimmat kuin muissa lukioissa, koska ryhmäkoot ovat pienet.

– Tilavuokra perustuu juuri niihin laskelmiin, joita tilakeskuksella on. Nastopolin lukiolla on hyvät tilat ja opetus. Mitä muuta voi vielä toivoa? Lukiolle ei ollut mahdollista esittää lisäresursseja.

Kukkasesta ei tunkua Nastopoliin

Nastolan Kukkasen koulun 9.-luokkalaisille tehtiin marraskuussa kysely, jossa tiedusteltiin muun muassa sitä, kuinka moni olisi hakemassa Nastopolin lukioon. Ennen kyselyä ysiluokkalaiset olivat käyneet tutustumassa Nastopolin lukioon.

– Kyselyyn vastasi 90 oppilasta, joista 37 aikoo hakea ensisijaisesti lukioon. Heistä 13 olisi laittamassa Nastopolin lukion ensimmäiseksi hakutoiveeksi ja 24 olisi laittamassa jonkin muun lukion ensimmäiseksi hakutoiveeksi, Hannu Rahkonen (kok.) kertoi.

Rahkosen mielestä Nastolan alueen valtuutetut, lukiolaisten vanhemmat ja Nastolan Teollisuusryhmä ovat tehneet parhaansa lukion säilyttämiseksi.

– Kaikista näistä huolimatta oppilasmäärät ovat vuosittain laskeneet.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi