Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vuoden lahtelainen Keijo Skippari teki huippusuositun Lahti-dokumentin

Skipparin ideoima, viime vuoden lopulla valmistunut pienen budjetin Lemmenlatu-elokuvajärkäle on esitetty Lahden Kino Iiriksessä jo sata kertaa ja sen on nähnyt 10 000 katsojaa. Elokuva kertoo Lahden yli 110-vuotisesta historiasta. Näytös on ja tulee jatkossakin olemaan Kino Iiriksessä ilmainen.

Vierumäen asemalla viime vuonna kuvattu Keijo Skippari kertoo olevansa ylpeä kaikesta siitä, mitä Lahti edustaa. Kuva: Katja Luoma

Kun elokuva kertoo lahtelaisuudesta, se alkaa välittömästi kiinnostaa.

Näin sanoo keskiviikkona kotisalissaan Kino Iiriksessä palkittu dokumentintekijä ja videokuvaaja Keijo Skippari. Hän on Vuoden lahtelainen 2018.

– Herättää tietysti hienoja ajatuksia, että minun tekemäni työ arvostetaan näin korkealle. Tämä tuli ihan täytenä yllätyksenä, Päijät-Hämeen Elokuvakeskus -yhdistyksen varapuheenjohtaja sanoo.

Tunnustuksen perusteena oli kotiseudun historian tallentaminen filmille, missä Skippari on ansioitunut jo vuosikausia.

"Hyvin määrätietoinen ote"

Erityisenä ansiona voi pitää Skipparin ideoimaa, ohjaaja Tertta Saarikon kanssa tehtyä Lemmenlatu-elokuvaa. Viime vuoden lopulla valmistunut pienen budjetin elokuvajärkäle kertoo Lahden yli 110-vuotisesta historiasta.

– Elokuvassa konkretisoituu Skipparin hyvin aktiivinen ja määrätietoinen ote. Hän tietää aina mihin ryhtyy ja saa tuloksia aikaiseksi, kehuu tunnustuksen antaneen Lahti-Seuran puheenjohtaja Sauli Hirvonen.

Osittain dramatisoitua dokumenttielokuvaa on esitetty Kino Iiriksessä jo hurjat sata kertaa. Katsojia on ollut jopa 10 000.

– On ollut minullekin aikamoinen yllätys, että se on vetänyt näin paljon katsojia, ja näin pitkään, Skippari sanoo.

– Me olemme päättäneet, että elokuvaa esitetään aina vuosittain Lahden syntymäpäiväviikolla ja itsenäisyyspäiväviikolla hamaan tulevaisuuteen saakka. Ja nimenomaan Kino Iiriksessä ilmaisnäytöksinä.

Ylpeä kaikesta Lahdessa

Keijo Skippari on kotoisin Virolahdelta Skipparinkylästä, mutta nykyisin hän on sydämeltään lahtelainen – pää pystyssä.

– Olen itse asiassa ylpeä kaikesta siitä, mitä Lahti edustaa, mies julistaa.

Skipparin mielestä Lahtea parjataan julkisuudessa täysin aiheetta. Muun muassa Lahden kulttuuritarjonta on runsas.

– Meillä on paljon yhdistyksiä, jotka toimivat kulttuurin hyväksi. Meillä on erilaisia tanssiryhmiä, lauluryhmiä ja kuoroja. Niitä on hirveän paljon, ja monet eivät edes tiedä niistä.

Olen itse asiassa ylpeä kaikesta siitä, mitä Lahti edustaa. Dokumentintekijä Keijo Skippari

Erityisen ylpeä Skippari on Kansantalosta, jonka yhteydessä Kino Iiriskin toimii.

– Se on oikea kulttuurikeskus, ja siellä tehdään hyvin paljon kulttuuria lahtelaisten hyväksi.

Lahden kruunu on kuitenkin Sibeliustalo.

– Alun perin mietittiin, että se on vain klassisen musiikin esityspaikka. Nyt siellä esiintyy stand up -taiteilijoita ja maan ykkösviihdeartisteja, ja se on koko kansan paikka.

Keskustaan elämää

Skippari nostaa jalustalle myös esimerkiksi "mahtavan" sataman.

Tulevaisuudessa hän haluaa nähdä Lahden, jossa viihtyvät kaikki ja jonka keskustassa on elämää.

– Siitä pitää pitää huolta, että keskusta ei näivety. Kaupungin elämä ei saa hajaantua keskustan ulkopuolelle. Tori on se paikka, jonka ympärille kaupunki rakentuu.

Torilla pitää olla Skipparin mielestä kaupankäynnin ja kahvilassa istumisen lisäksi paljon muutakin toimintaa.

– Toivoisin, että siellä olisi ainakin enemmän musiikkia ja muita esityksiä. Erityisesti kesäaikaan, kun ihmiset ovat liikenteessä.

Armeijassa kameraan kiinni

Uransa kipparina aloittanut Skippari päätyi maailman meriltä kotimaahan skappariksi eli armeijan leipiin. Siellä hän myös tarttui elokuvakameraan.

– Kun Hämeen rykmentti perustettiin 1986, siirryin koulutustoimistoon, ja siellä yhtenä työtehtävänä oli kehittää opetusmenetelmiä. Silloin alkoi tulla videot mukaan koulutukseen.

Skippari pääsi Helsinkiin elokuvantekokurssille.

– Sitten Hämeen rykmenttiin hankittiin jo aika hyviäkin laitteita, joita pääsi käyttämään. Ja kun kuvattiin, niitä piti leikatakin, ja siitä se lähti eteenpäin.

Videoita kertyi satoja, muun muassa lääkintähuollon ja Puolustusvoimien urheilukoulun käyttöön.

– Oli myös aika hauskaa, kun varusmiessoittokunta harjoitteli kuviomarssia sisäpihalla ja me kuvasimme katolta sitä. Kapellimestari pääsi tarkistamaan, ovatko liikkeet kaikilla samanlaiset.

Tuomas Haakana
tuomas.haakana@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi