Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Nastola ja Lahti ovat olleet monille vain pysähdyspaikkoja – Lahti-päivänä identiteettiä lähestyttiin historian valossa

Arja Eloranta (keskellä) esitteli viime joulukuussa tutkija Sini Ojalalle lapsuusmaisemiaan ja Rauhalan pientilan rajoja. Paikalla oli myös tutkija Ville Eerola. Kuva: Mirja Hussain

Jos ei olekaan enää Nastolan kuntaa, ei me ainakaan lahtelaisia olla, tuntuu ajattelevan moni nastolalainen. Eikö sekin nyt kerro jotain, että F1-kuljettaja Valtteri Bottas korostaa aina olevansa Villähteen poika, eikä lahtelainen.

Mutta nastolalaisten arpi oman kunnan menetyksestä paranee ajan kanssa, uskoo tutkija Sini Ojala, joka pyörittää Minun Nastolani -hanketta. Hanke liittyy Nastola-historiikin tekoon. Historiikin neljättä osaa ovat kirjoittaneet historioitsija Ville Eerola ja FM Marja Huovila.

Ojala sanoo, että Nastolassa on pahaa mieltä, joka juontaa juurensa kauas, vuoden 2016 kuntaliitosta edeltäviin vuosiin.

– Yhdistämisrahoitus päättyy vuodenvaihteessa, ja sen jälkeen vasta nähdään, miten nastolalaisten identiteetti jatkossa rakentuu. Kun siellä kiertää ja ihmisten kanssa puhuu, osa on sitä mieltä, että mikä Nastola, eihän sitä enää ole. Toisten mielestä taas Nastolan lippua on edelleen tärkeää pitää korkealla, Ojala sanoo.

Nastola-historiikin neljännessä osassa painottuu kuntaliitoksen vahva vaikutus asukkaisiin. Ojalan mukaan nastolalaisuus on tällä hetkellä moninaista, ja kylien identiteetti tuntuu vahvistuvan. Kotiseuturakkaudesta kertoo esimerkiksi rakennusten kunnostaminen ja Nastolan Pikkupelimannit.

Nastolan takseja odottamassa asiakkaita vuonna 1982. Tämäkin kuva näytettiin yleisölle keskiviikkona tapahtumassa Lahti-päivä, joka pidettiin Kino Iiriksessä. Kuva: Erkki Hämäläinen

Nastola ja Lahti pysähdyspaikkoja

Kun Nastolan historiaa katsotaan vuosikymmenien taakse, sille oli leimallista se, ettei paikkakunnalle oikein juurruttu. Nastolaan muutti ensin paljon siirtokarjalaisia ja myöhemmin savolaisia ja pohjois-karjalaisia.

– Tosi paljon porukkaa tuli ja meni. Nastola oli pysähdyspaikka, josta jatkettiin esimerkiksi Helsinkiin. Sama koskee Lahtea, täältä on ollut pakko lähteä muualle monen alan koulutuksen perässä. Itsellenikin kävi niin, mutta nyt olen paluumuuttaja, sanoo Lahden Möysässä asuva Ojala, joka on kotoisin Nastolasta.

1990-luvun lama runteli pahasti Lahtea, ja tuon aikakauden seurauksia kannetaan jollain tavalla mukana vieläkin. Toisaalta se, mikä on hyvää ja kaunista Nastolassa, pätee Ojalan mielestä Lahteenkin. Esimerkkinä hän mainitsee luonnon.

– Hämäläisyyteen yhdistyy tietty vaatimattomuus. Ei tehdä tästä numeroa -tyyppinen ajattelu. Nastolastakaan ei ole aiemmin juuri tehty kotiseutututkimusta.

Näkymä Nastolan torille kirkontornista kuvattuna 1982. Autoharrastaja bongaa kuvasta monta herkkua. Kuva: Erkki Hämäläinen

Lahti-päivä pidettiin ensi kertaa

Ojala ja Eerola puhuivat kotiseututyöstä Nastolan näkökulmasta keskiviikkona pidetyssä Lahti-päivässä, joka on uusi vuosittain järjestettävä tilaisuus kaikille lahtelaisille ja Lahdesta kiinnostuneille.

Kino Iiriksessä pidetyn ensimmäisen Lahti-päivän aiheena olivat historiateokset. Historian kirjoittajat kertoivat, millaisia näkökulmia teokset tuovat tähän päivään ja minkälainen merkitys niillä on kotiseututietouden lisääjänä.

Tilaisuudessa puhuivat myös muun muassa Merja Åkerlind, joka valotti Anttilanmäen historiaa sekä Tapani Ripatti, joka kertoi Tirra- ja Torvi-ravintoloista.

Tapahtuman järjestivät Lahti-Seura ja Nastola-seura yhteistyössä Päijät-Hämeen Tutkimusseura ja Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen kanssa.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi