Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kuntaliitos toi ja vei katuvalot Lahden Okeroisissa – "Säästöt ymmärrän, mutta en tämmöisiä lillukanvarsia"

Eläkeläinen Raimo Hakanen huomasi, että kotitien valot sammuivat. Nyt häntä ärsyttää muun muassa veronmaksajien epätasa-arvoinen kohtelu.

Okeroisissa asuvaa Raimo Hakasta huolettaa turvattomuuden lisääntyminen pääasiassa ikäihmisten asuttamalla tienpitkällä. Kuva: Katja Luoma

Ainoa ilo oman asuinalueen liittämisestä Lahteen vuonna 1956 oli katuvalot, ja nyt nekin sammuivat.

Näin ajattelee Okeroisissa asuva eläkeläinen Raimo Hakanen, 72. Hän asuu muutaman rintamamiestalon Ojansuuntiellä, jonka varsi on ollut tänä syksynä pitkästä aikaa pimeä.

Aiemmin kaava-alueen ulkopuolista yksityistietä valaisivat kaksi kaupungin katuvaloa, joita huollettiinkin jokunen vuosi sitten.

Nyt kaupunki on sammuttanut valot, ja Hakasen mukaan lamppujen ylläpidosta pitää maksaa jatkossa 90 euroa per tolppa vuodessa, jos reilun sadan metrin pituisen tien asukkaat haluavat valot takaisin päälle.

Ongelma ei kuulosta merkittävältä, mutta Hakasta ärsyttää asiassa muun muassa veronmaksajien epätasa-arvoinen kohtelu sen mukaan, kuinka kaukana keskustasta kukin elää.

– Säästöt ymmärrän, mutta en tämmöisiä lillukanvarsia, mies kertoo.

Hakasta huolettaa asiassa myös turvattomuuden lisääntyminen pääasiassa ikäihmisten asuttamalla tienpitkällä. Maksun periminen valoista tuntuu jonkinlaiselta kiusanteolta.

– Olen paluumuuttaja ja olen maksanut ihan riittävästi veroja. En voi tällaisia järjettömiä päätöksiä millään järjellä ymmärtää. Olisi pitänyt näköjään jäädä Helsinkiin asumaan.

Taustalla Nastola-liitos

Taustalla Hakasen ongelmaan on sama asia, mikä miehen kertoman mukaan myös toi valot: kuntaliitos – tällä kertaa Nastolan kanssa vuonna 2016. Päätös yksityisteiden valojen purkamisesta tehtiin jo loppuvuodesta 2016.

Kyse on siitä, että kuntaliitosta edeltävässä Lahdessa yksityisteille oli annettu sellaisia etuisuuksia, joita ei ollut vanhan Nastolan puolella, esimerkiksi katuvalot ja auraus.

– Kun tuli kuntaliitos, uuteen Lahden kaupunkiin tuli paljon uusia yksityisteitä ja kaupunki käsittääkseni tasapuolisuuden perusteella päätti, että ”ei tuollakaan voida pitää valoja päällä, jos ei anneta muille”, selittää suunnittelupäällikkö Antti Rautiainen valojen sammuttamisen käytännön osuudesta vastaavasta Lahti Energiasta.

Olisi pitänyt näköjään jäädä Helsinkiin asumaan. Okeroisissa asuva Raimo Hakanen

Muutamalle yksityistielle kuitenkin jäi valaistus ja myös talvikunnossapito. Perusteena oli se, että näillä osuuksilla on seudullista tai alueellista läpiajoliikennettä.

– Osa sammuneista teistä on ihan hiekkateitä, eli siellä on valaistu 99-prosenttisesti metsää. Tämä Ojansuuntie taas taitaa olla juuri yksi niistä, jotka ovat päällepäin aika lailla kaavakadun näköisiä.

Ylläpitokuluissa säästö noin 50 000

Rautiaisen mukaan vuositason säästö valojen sammuttamisesta on arviolta 50 000 euroa ylläpitokuluissa.

– Mutta siellä on paljon 70-luvun valoja, jotka pitäisi uusia ihan kohta, Rautiainen huomauttaa.

Jos puhutaan 500 valaisimen uusinvestoinnista, se on Rautiaisen mukaan jo miljoonatason kustannus.

– Tiedän, että siellä meni pesuvesien mukana sellaisia kohteita, jotka on jo keretty uusimaan. Nekin on nyt sammutettu, ja todennäköisesti ensi vuonna aloitetaan niiden purku.

Yksityisteiden tiekunnille on tarjottu sopimusta katuvalojen ylläpidosta 90 euron vuosihintaan, kuten Hakanen tietää.

Rautiaisen mukaan vain kolme tiekuntaa on tarttunut sopimukseen. Tämä vastaa muutamaa kymmentä katuvalaisinta.

Tuomas Haakana
tuomas.haakana@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi