Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahtelainen Niko Norisalo siirsi työpisteensä vuodeksi Fuengirolaan – "työvaihto" tarjoaa mukavat säät ja suomalaisen toimistokulttuurin

Fuengirolassa asuu paljon ulkomaalaisia, ja suomalaisia on kaupungissa tuhansia. Kuva: Niko Norisalo

Lahtelaisen Niko Norisalon ei tarvitse tänä vuonna katsella Etelä-Suomen harmaata marraskuuta. Vuosikymmenen ajan Lahdessa Telia Finlandilla työskennellyt Norisalo siirsi nimittäin vastikään työpisteensä Espanjan Fuengirolaan. Hän muutti Aurinkorannikolle lauantaina ja aloitti työnsä tällä viikolla.

Norisalo palaa takaisin Suomeen vuoden kuluttua. Kuva: Niko Norisalo

– Meillä on vaihtomahdollisuus, että tiettyjä työtehtäviä voi lähteä tekemään yhteistyökumppanille Baronalle, Norisalo kertoo puhelimitse ensimmäisen työpäivänsä lounastauolla.

Sosiaalisen median tiimissä työskentelevän Norisalon työtehtävät ovat Espanjassa samoja kuin Suomessakin: asiakaspalvelua ja sisällöntuottamista. Siis samantyylisiä tehtäviä kuin monella muullakin ulkomailta töitä tekevällä.

Aurinko tuo positiivisen fiiliksen. Nyt aurinko on paistanut joka päivä ja lämpöä on noin 20 astetta. Niko Norisalo

Muutenkin työ on Norisalon mukaan samanlaista kuin Suomessa, sillä isossa yrityksessä on totuttu hyödyntämään sähköisiä viestintäkanavia. Siestaa ei Fuengirolan toimistolla tunneta, vaan työtä tehdään suomalaisten aikataulujen mukaan. Jos Espanjassa on pyhäpäivä ja Suomessa ei, suomalaiset saapuvat tavalliseen tapaan töihin, mutta heille maksetaan pyhäpäivän palkka. Koko tiimi on suomalainen.

Suurin ero ei olekaan työn sisällössä, vaan ympäristössä.

– Aurinko tuo positiivisen fiiliksen. Nyt aurinko on paistanut joka päivä ja lämpöä on noin 20 astetta. Toki talvella on viileämpää, mutta kevät tulee aiemmin kuin Suomessa, Norisalo iloitsee.

Norisalo kertoo, että Fuengirolan toimistolla työskentelee paljon nuorta väkeä, jotka ovat halunneet lähteä maailmalle. Norisalo uskookin, että voi myös antaa omaa osaamistaan nuoremmille.

– Tämä on molemmin puolin hyvä ratkaisu.

Niko Norisalo aloitti tällä viikolla työt Fuengirolassa. Kuva: Niko Norisalo

Henkilökohtainen avustaja mukaan Suomesta

Selvittelytyötä silti riitti ennen lähtöä. Norisalon asunto Lahdessa on lyhennysvapaalla, ja hän asuu Airbnb-asunnossa vuokra-asuntoa etsiessään.

– En uskaltanut lähteä vuokraamaan asuntoa vuodeksi kuvien perusteella.

Oma järjestelynsä oli siinäkin, että Norisalo on liikuntarajoitteinen ja tarvitsee henkilökohtaisen avustajan. Asia saatiin kuitenkin järjestymään niin, että Norisalon oma avustaja lähti mukaan Espanjaan.

Voisi kuvitella, että Espanjaan saattaisi lähteä töihin erityisesti silloin, kun on jo ehtinyt rakastua maahan. Norisalo on kyllä matkustellut paljon, mutta Espanjassa hän ei ollut koskaan käynyt. Työn ohella hän opettelee espanjaa.

– Englannilla ei täällä pitkälle pötkitä. Toki täällä on muutenkin paljon suomalaisia, ja on hyvä, että täällä on suomalaista verkostoa, mutta haluan tutustua myös espanjalaiseen kulttuuriin ja espanjalaisiin.

Norisalo ei ole varsinaisesti lähetetty työntekijä, vaan hän vaihtoi muuton yhteydessä myös firmaa. Niinpä hän ei kuulu myöskään Suomen sosiaaliturvaan, toisin kuin esimerkiksi ulkomaille lähetetyt työntekijät. Vuoden kuluttua hän kuitenkin palaa takaisin Lahteen ja entiseen toimistoonsa.

– Halusin olla täällä vuoden, jotta pystyn näkemään asioita kunnolla. Puoli vuotta menisi niin nopeasti, hän sanoo.

Norisalo odottaa Fuengirola-vuottaan innolla ja pitää sitä työsuhde-etuna.

– Samalla se kehittää itseä myös ammatillisesti, koska joutuu väkisin olemaan itseohjautuva. Uskon että siitä on hyötyä.

Työpaikat Euroopassa kiinnostavat suomalaisia

Tarkkaa lukua ulkomailla työskentelevistä tai asuvista suomalaisista ei ole. Kuitenkin esimerkiksi Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat, mutta ulkomailla työskentelevät ihmiset tilastoidaan. Luvut tosin vaihtelevat hieman riippuen siitä, keneltä ja miten kysytään.

Eläketurvakeskus (ETK) myönsi viime vuonna todistuksia Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta noin 8 500 kappaletta, kertoo kehityspäällikkö Teemu Puranen. Lukuun kuuluu EU:hun sekä kahdenkeskisten sopimusten alaisiin maihin töihin lähteviä työntekijöitä, yrittäjiä ja apurahan saajia.

– Kasvu on ollut vuosittain kovaa, Puranen sanoo.

EU:hun lähtijöitä oli noin 7 500. Erityisesti Euroopassa kiinnostavat Ruotsi ja Espanja.

Kasvava innostus ulkomaantyöskentelyyn näkyy myös lakiesityksessä, jossa setvitään kansainvälisiä sosiaaliturva-asioita. Sen mukaan Suomen sosiaaliturvaan kuului vuonna 2016 yhteensä 15 000 henkeä, jotka ovat lähteneet töihin EU-maihin tai kolmansiin maihin. EU-maihin heistä lähti 9 000.

Joka asiassa kasvua ei silti näy. Kolmansiin maihin – eli EU:n ja kahdenvälisten sopimusten ulkopuolisiin maihin – työkomennukselle lähtevien sosiaaliturvasta päättää Kela, ja sen tilastojen mukaan into työkomennuksiin on vähentynyt. Kun vielä vuosina 2013 ja 2014 tällaisia hyväksyviä päätöksiä tehtiin tuhat per vuosi, viime vuonna määrä oli 450, kertoo Kelan lakimies Antti Klemola.

Sosiaaliturvaan kuuluminen ei kerro lopullista totuutta, sillä Suomen sosiaaliturvaan voi ulkomailla kuulua tai olla kuulumatta eri syistä. Euroopassa työskentelevä vakuutetaan yleensä työskentelymaassaan, mutta lyhyt työnteko kolmansissa maissa ei katkaise oikeutta Suomen sosiaaliturvaan.

Eurooppaan työkomennukselle lähtevä voi taas lähtökohtaisesti pysyä Suomessa vakuutettuna, jos komennus on maksimissaan kaksi vuotta. Muissa maissa aika on pidempi.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi