Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ville Skinnari tyrmää hyvinvointiyhtymän tuhlailuväitteet ja heittää puoluetoverille karun kuitin

Hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) myöntää, että organisaatiossa riittää yhä trimmattavaa. "Kehittäminen ei todellakaan ole loppunut", hän sanoo. Valtakunnan sote-uudistuksen läpimenomahdollisuuksia Skinnari ei halua eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä lähteä etukäteen spekuloimaan.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) sanoo, ettei kadu ryhtymistä "maakunnan ylivoimaisesti vaikempaan tehtävään". Kuva: Sami Kuusivirta

"Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä."

Tätä perustuslain pykälää lahtelaiskansanedustaja, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) sanoo pohtivansa käytännössä päivittäin.

Täyttyykö perustuslain vaatimus Lahdessa ja Päijät-Hämeessä? Ei välttämättä täyty, sanoo Skinnari.

– Kovin moni signaali viittaa siihen suuntaan, ettei toiminta ole kaikilta osin ollut perustuslain mukaista, eduskunnan perustuslakivaliokunnassa istuva Skinnari sanoo.

Pohjaa Skinnarin pohdinnalle on olemassa. Aluehallintovirasto on uhkaillut Lahtea ja yhtymää sakoilla esimerkiksi hammashoidon ja kotihoidon riittämättömän saatavuuden takia.

"Miten joku voi sanoa, että me olemme tuhlanneet rahaa?"

Erityisen suuri – jopa perustuslaillinen – ongelma on Lahdessa, jossa perusterveydenhuoltoa on laiminlyöty koko 2000-luvun ajan, Skinnari sanoo. Jatkuvasti kasvavat erikoissairaanhoidon kulut ovat merkki ikääntymisestä, mutta myös huonossa jamassa olevista peruspalveluista.

Skinnari sanoo, että hyvinvointiyhtymän hallituksen tärkein tehtävä on taata palvelut "holtittoman leikkaamisen" sijaan. Erityisesti panoksia on laitettu Lahteen, ja se maksaa, Skinnari toteaa.

Skinnarin mukaan Lahden karusti karanneille sote-kuluille on liuta loogisia selityksiä sekä turhan paljon epäonnea.

– Miten joku voi sanoa, että me olemme tuhlanneet rahaa? Lisäsimme kotihoitoon 50 henkilötyövuotta ja 2,5 miljoonaa euroa. Lisäsimme työpareja terveyskeskuksiin, joiden avulla lahtelaisten jonot terveyskeskuksiin ovat lyhentyneet. Lähdimme myös panostamaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, joka on Lahdessa ollut aivan pohjamudissa.

Skinnari huomauttaa, että päättyvä vuosi on ollut myös surkeiden sattumusten aikaa. Esimerkiksi Lahden kaupungin kautta yhtymänkin järjestelmiin uiskennellut haittaohjelma ja kelvoton potilastietojärjestelmä Lifecare aiheuttivat miljoonien eurojen ylimääräiset kulut.

– On tapahtunut paljon asioita, joihin nykyinen hallitus ei ole syyllinen tai pystynyt varautumaan. Silti me kannamme niistä vastuun.

"Kehittäminen ei todellakaan ole loppunut"

Edellisen hallituksen johtokaksikko, Lahden kaupunginvaltuutetut Francis McCarron (kok.) ja Kari Lempinen (sd.) eivät ole malttaneet olla kommentoimatta Skinnarin johtaman hallituksen toimintaa. Kaksikko syyttää Skinnaria, varapuheenjohtaja Sari Niinistöä (kok.) ja muuta nykyhallitusta yhtymän hallinnon varjelusta, riittämättömistä tasapainotustoimista ja uudistushaluttomuudesta.

Lempinen ja McCarron päättivät viime viikolla Etelä-Suomen Sanomissa julkaistun mielipidekirjoituksensa seuraavasti: "Jos yhtymän taloutta ei saada tasapainoon nopeasti, olemme Lahdessa jälleen pakotettuja näivettäviin veronkorotuksiin ja huolestuttaviin leikkauksiin lastemme varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa. Sitäkö puheenjohtaja Skinnari todella haluaa?"

Merkille pantavaa on se, että kirjoituksen ensimmäinen allekirjoittaja on Skinnarin puoluetoveri Lempinen.

Skinnari kuuntelee sitaatin Mariankadun Sinuhessa ja litkii kahviaan naama peruslukemilla.

Hän vakuuttaa, ettei yhtymässä ole lopetettu kehittämistä, toimintojen järkeistämistä tai organisaation virtaviivaistamista.

– On päivän selvää, että organisaatiossa riittää paljon trimmaamista jatkossakin. Uudet linjaukset, kuten asiakasohjaukseen panostaminen, tarkoittavat toiminnan uudelleen järjestelyitä ja vaativat yt-neuvotteluja. Väen vähentämistä se ei välttämättä tarkoita, mutta organisaatiorakenne ja tehtävänkuvat muuttuvat. Kehittäminen ei todellakaan ole loppunut.

Irtisanomisilla voisi saada säästöjä ehkä hetkellisesti, mutta pitkän aikavälin säästöjä saadaan vain, jos matalan kynnyksen peruspalveluihin panostetaan ja kalliiden erikoispalveluiden tarvetta vähennetään, Skinnari luettelee.

Skinnari: "Saan luottamusta sieltä, mistä sitä tarvitsen"

Skinnari sanoo saavansa tukea yhtymähallituksen puheenjohtajana puoluetovereiltaan, onhan Lahden demarit hänet tehtävään käytännössä valinneet.

– Minulla, yhtymävaltuuston varapuheenjohtajalla (Sirkku Hildén, sd.) sekä Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtajalla (Pekka Komu, sd.) on erittäin hyvä keskusteluyhteys ja luottamus.

Demaritoveri Lempisen kommentit hän sanoo jättävänsä "omaan arvoonsa".

– En ota kantaa siihen, mitä yksittäiset rivivaltuutetut tai entiset puheenjohtajat sanovat. Minulle pääasia on se, että saan luottamusta sieltä, mistä sitä tarvitsen.

"Tahti, jota kesästä 2016 asti lyötiin, oli aivan liian kova"

Skinnari ei kadu ryhtymistä hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtajaksi edellisten kuntavaalien jälkeen. Hän sanoo, ettei tehtävästä kiinnostuneita ollut "jonoksi asti" vaalien jälkeen. Skinnari kuvaa hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtajuutta "ylivoimaisesti maakunnan vaikeimmaksi tehtäväksi".

– Alkuperäinen suunnitelmani ei missään nimessä ollut lähteä tähän tehtävään. Sain kuntavaaleissa lahtelaisilta lähes 2 000 ääntä. Katsoin velvollisuudekseni kantaa vastuuta. Sellaista vastuuta, mikä ei kovin montaa tuntunut houkuttelevan.

Skinnaria harmittaa vauhti, jolla Päijät-Hämeessä edettiin. Lahden demarit olisivat halunneet edetä rauhallisemmin.

– Tahti, jota kesästä 2016 asti lyötiin, oli aivan liian kova. Siinä kiireessä tehtiin varmasti oikeitakin asioita, mutta myös valtavasti virheitä.

Hänen mukaansa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perustaminen on varoittava esimerkki siitä, miten valtakunnallista sote-uudistusta ei pidä tehdä.

– Perustuslakivaliokunta varoitti kiireestä kesällä 2017, ja vaati uudistuksen vaiheistamista.

Skinnari ei halua ennustaa valtakunnan sote-uudistuksen kohtaloa

Jos sote kuumentaa tunteita Lahdessa ja Päijät-Hämeessä, sitä se tekee myös valtakunnallisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta saa pian käsittelyynsä sote-lakipaketin, jota sosiaali- ja terveysvaliokunta työsti kuukausitolkulla. Perustuslakivaliokunnan kalenteri on tukossa ilman soteakin. Budjettilait ja tiedostelulait ylityöllistävät valiokuntaa jo nyt. Mitä tapahtuu, kun päälle lyödään vielä jättimäinen sote? Skinnari uskoo valiokunnan selviävän urakasta, mutta aikataulua ja lopputulosta hän ei ennakoi.

– Sen verran voin sanoa, että valmis se ei ole, vaikka hallituksen esitys läpäisisikin eduskunnan.

Vaikka hallituksen malli läpäisisi perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan seulan, aikoo SDP tehdä siihen muutoksia, jos se valtaan pääsee, sanoo puolueensa varapuheenjohtaja Skinnari. "Markkinamallin" ja maakuntien yhdistelmä ei kelpaa SDP:lle.

– SDP:n mallissa keskitytään soteen ja katkeamattomiin hoitoketjuihin perus- ja erikoistason välillä, eikä yksityisten terveysjättien bisnesten pönkittämiseen. Palveluita pitää järjestää leveämmillä harteilla, mutta maakuntiin ei tarvitse tunkea kaikkea, kuten kaupunkien omaa elinkeinopolitiikkaa.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi