Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lampurit juonivat hinta-asetta tukkuja ja teurastamoja vastaan Lahdessa – yhteistyö voisi tuoda kauppoihin nykyistä parempia lihatuotteita

Tuottajahinnat: Lammastilat halutaan toimimaan yhdessä ja suunnannäyttäjiksi koko maatalouteen. Aseena on EU:n vapauttama yhteistyömalli, jollaista on käytetty Suomessa aiemmin vain vihannesalalla.

Lammasalasta voi tulla suunnannäyttäjä maatalouden tuottajahintojen parantamisessa. Kuva: Sami Lettojärvi

Tukut ja teurastamot vievät ja lampurit vikisevät, ainakin mitä tulee hintoihin. Lahdessa toista päivää jatkuvilla Valtakunnallisilla lammaspäivillä ja siihen liittyvässä Suomen lammasyhdistyksen 100-vuotisjuhlakokouksessa suunnitellaan ohjien siirtämistä lammastiloille.

Kokouspöydällä on tänään keskiviikkona niin sanottu tuottajaorganisaatio, joka on tuoreen EU-sääntelyn vapauttama yhteistyömalli. Tällaiset yhteenliittymät voisivat helpottaa lampureiden asemaa hintaneuvotteluissa, ja maataloustuottajia edustava keskusliitto MTK toivoisikin lammasalasta suunnannäyttäjää asiassa.

– Helpompihan se on neuvotella, jos sinulla on 50 tuottajaa takanasi kuin jos menet yksin myymään lihaasi, tiivistää Lahden tapahtumassa puhuva lakimies Marica Twerin MTK:sta.

Nyt vain kolme yhteenliittymää

Tällä hetkellä EU-mallin tuottajaorganisaatioita on Suomessa vain vihannesalalla: osuuskunta Närpes Grönsaker eli Närpiön Vihannes, Vihannes-Laitila-konserni sekä ahvenanmaalainen Ålands Trädgårdshall -osuuskunta.

– Meillä on suomalaisia omenia nykyään kaupoissa vielä maalis–huhtikuussa. Se on Ålands Trädgårdshallin ansiota, koska he ovat satsanneet tosi paljon laatuun, Twerin sanoo.

Helpompihan se on neuvotella, jos sinulla on 50 tuottajaa takanasi. MTK:n lakimies Marica Twerin

Tuottajaorganisaation hyötyjä ovatkin Twerinin mukaan hintaneuvotteluaseman kohentumisen ohella myös parempi laatu ja se, että tuotetta voidaan toimittaa asiakkaille kysyntään nähden oikeaan aikaan.

Tuote tasaisemmin markkinoille

Karitsat syntyvät Suomessa pääasiassa keväällä ja teurastetaan kalliin sisäruokinnan välttämiseksi laidunkauden jälkeen syksyllä, kertoo Lammasyhdistyksen toiminnanjohtaja Marjo Simpanen.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kysyntää ja tarjontaa on epätasaisesti.

Simpasen mukaan yhteenliittymä voisikin mahdollistaa "todella onnettoman" tuottajahinnan korottamisen lisäksi sen, että lihaa saataisiin tasaisemmin markkinoille. Tällöin suomalaista lampaanlihaa olisi mahdollista tarjota kuluttajille nykyisiä isoja paloja sopivammassa muodossa, esimerkiksi jauhelihana tai palvina.

Jopa koko ketju haltuun

Lampureiden yhteenliittymä voisi ottaa laillisesti melkein koko ketjun hallintaansa, kunhan kilpailulainsäädäntöä ei rikota eli noin kahden kolmasosan osuus koko markkinasta ei ylity.

Kokonaisvaltaisen ketjun hallitsemisen kannalla on ainakin Lammasyhdistyksen hallituksen jäsen ja suomenlampaan kasvattaja Jarmo Latvanen Akaalta Pirkanmaalta.

Nykyiset ja tulevat lampurit tutustuivat tiistaina Lammaspäivillä Heinolan Lusissa Pia Parikan (vasemmalla) ja hänen miehensä 900-päiseen lampolaan. Lampureiden tuottajaorganisaatio voisi Parikan mukaan kääntää asetelman alalla päälaelleen. Esimerkiksi yhteisiä brändejä voisi käyttää jopa yli teurastamorajojen. Kuva: Sami Lettojärvi

Latvasen mukaan lampurit eivät voi jäädä tukkujen ja teurastamoiden vietäviksi.

– Näyttää siltä, että meidän täytyy ottaa tämä ketju omiin hanskoihin, koska me emme saa sitä hintaa, mitä me tarvitsemme tuotannon säilyttämiseen. Näen, että lammastalous on tulevaisuuden ala, jolla on monia mahdollisuuksia, mutta meidän täytyy saada organisaatiot kuntoon.

Teurastamo nuivana

Lampaanlihan käsittelyssä maan suurin on Orimattilassa toimiva Vainion Teurastamo. Yritys käsittelee noin 15 000 lammasta ja karitsaa vuodessa.

Yrityksen toimitusjohtaja Miikka Depner ei tunne tuottajaorganisaatioita, mutta on epäileväinen nykyisten osuuskuntien hyödyistä, ainakin teurastamon kannalta.

– En tiedä, onko toimintaa johdettu tarpeeksi hyvin, mutta osuuskunta ei ole parantanut yhteistyötä ainakaan meidän näkökulmastamme.

– Jos ne osuuskunnat toimivat ja ovat hyvin hallittuja ja johdettuja, toki se voi olla jopa hyvä asia.

En tiedä, onko toimintaa johdettu tarpeeksi hyvin, mutta osuuskunta ei ole parantanut yhteistyötä ainakaan meidän näkökulmastamme. Vainion Teurastamon toimitusjohtaja Miikka Depner

Depnerin mukaan tuottajille maksetaan markkinaehtoisesti.

– Oli se osuuskunnan kautta tai ei osuuskunnan kautta, niin tietty raja meillä on, mitä pystytään maksamaan. Markkinat sen määräävät.

Vapautui vuoden alussa

Tuottajaorganisaatioita on ollut EU:ssa 1960-luvulta lähtien. Vihannesalalla järjestelyn hyväksyminen on ollut kaikissa jäsenmaissa pakollista, mutta muilla tuotannon aloilla vapaaehtoista.

Vuonna 2015 tuottajaorganisaation perustamismahdollisuuksia laajennettiin Suomessa, mutta rajoituksia säilyi. Tämän vuoden alussa voimaan tulleella direktiivillä EU vapautti tuottajaorganisaation perustamista. Tuottajaorganisaatioita voi perustaa nyt laajemmin eri aloilla eikä niitä voi enää esimerkiksi kilpailulainsäädännön perusteella suoraan sakottaa.

Tuomas Haakana
tuomas.haakana@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi