Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tällaista soitinta ei kaupasta saa — mustikalla petsattu lahtelaisvalmisteinen basso kantaa soittajansa perheen muistoja

Sami Järvinen rakensi basson Axa Sorjasen perheen Lahti-muistoista ja petsasi komeuden mustikalla — koska isä muinoin mustikkasoppakulhoon istui.

Mustikkabasson valmistuttua Axa Sorjanen on tilannut Sami Järviseltä toisenkin basson, jolla myös on Lahti-yhteys. Edellistä vielä pidemmälle räätälöidyn basson runko tehdään Vesijärven rannan lehmuksesta, ja se petsataan puolukalla. Soitin kantaa muistoja lapsuuden kesistä Enonsaaressa. Kuva: Katja Luoma

Upea soitin.

Sähköbasson klassisissa muodoissa on viitteitä 1960-luvun lopun Fender Precisioniin, tuttavallisemmin kutsuttuna presariin. Tämä yksilö on kuitenkin made in Lahti.

Väri on hienostunut murrettu lila. Kyljessä komeilee soittimen merkki: LaUne.

Takamus paloi mustikkasopassa

Kuuluisa esikuva-Fender ei ollut vielä tullut markkinoille, kun tämän käsinrakennetun basson syntytarina käynnistyi syyskuussa 1947. Tuolloin lahtelainen koulupoika Jouko Sorjanen istui vahingossa mustikkasoppakulhoon puutalossa, joka sijaitsi Asemantaustassa, Lautamiehenkadulla.

Höyryävän kuuma soppa oli viety jäähtymään portaiden yläpäähän. Jouko oli maaninen lukija, jolla oli tapana uppoutua kirjoihin yläkerran portailla istuen. Siksipä hän ei huomannut kulhoa, ennen kuin takalistoa jo kirveli ja soppa valui pitkin portaita värjäten ne sinisiksi. Kauhea mekkala siitä seurasi. Isä huusi kuin hinaaja, ja Jouko-rukan takapuoli paloi pahoin. Tätä tarinaa kerrottiin tuleville sukupolville yhä uudelleen.

"Nyt on minun vuoroni pitää tarinoita hengissä"

"La une" on ranskalaista puhekieltä ja tarkoittaa ykkösjuttua tai etusivua. Nimi istuu mainiosti sähkökitaroille ja -bassoille, joiden valmistuspaikka on Laune. Kuva: Katja Luoma

70 vuotta myöhemmin, syksyllä 2017, lahtelainen soitinrakentaja Sami Järvinen sai yhteydenoton. Asialla oli Axa Sorjanen, Joukon poika. Hän tiedusteli, olisiko Samin mahdollista valmistaa sähköbasso ”presarin spekseillä”. Olennainen kysymys kuului, voisiko soittimen värjätä mustikalla.

– Pian Sami jo lähetteli minulle kuvia värikokeiluistaan, joissa hän oli petsannut puuta keitetyllä mustikalla. Ei voinut enää perääntyä, sanoo Sorjanen.

Helsinkiläistoimittaja oli haaveillut basson hankinnasta vuosia.

– Olen aikanaan soittanut satunnaisesti sitä ja tätä. 1980-luvulla olen bassoakin räiminyt jossain kellareissa. Jäi joku taju, että voisin haluta basson, hän sanoo.

Kun Sorjanen näki Facebook-kaverinsa valokuvassa Järvisen rakentaman LaUne -merkkisen lahtelaisbasson, kaikki napsahti kohdalleen. Basso. Lahti. Laune. Mustikka. Järvisen verstas sijaitsi kivenheiton päässä isän lapsuudenmaisemista.

– Faija ei enää elä, ja hänen nuorinkin broidinsa oli kuollut vain vähän aikaisemmin kuin basson synty lähti liikkeelle. Nyt on minun vuoroni suvun vanhimpana miehenä pitää tarinoita hengissä, Sorjanen sanoo.

Tervaleppä kasvoi Särkijärven rannalla

Basson mustikkainen sävy löytyi kokeilujen, yritysten ja erehdysten kautta. Kuva: Katja Luoma

Soittimilla on tapana kerätä itseensä tunnelatausta, joka syntyy niillä soitetusta musiikista ja omistajiensa elämän kiemuroista. Tässä tapauksessa niin kävi jo etukäteen.

– Egotripin Skele totesi tästä kuultuaan, että pakko olla kateellinen: soitin, jolla ei ollut soitettu vielä säveltäkään, mutta jolla oli jo valmiiksi noin hieno stoori, Sorjanen muistelee.

– Käsityönä tehty soitin merkitsee omistajalleen usein emotionaalisesti erityisen paljon, Sami Järvinen lisää.

Basson rakennus kesti puolisen vuotta. Sorjanen kävi useita kertoja ”sovituksessa”, kuin räätälillä. Vaahterapuinen kaula tehtiin mittojen mukaan, jotta se istuisi soittajansa pitkäsormiseen ja kapeaan käteen.

Sellainenkin hauska sattuma kävi ilmi, että viisikymmenvuotias tervaleppä, josta basson rungon materiaali oli sahattu, oli kaadettu pari vuotta aiemmin Heinolan Särkijärven rannoilta. Kyseisen järven rannalla vietti kesiään Jouko Sorjasen pikkuveljen perhe.

Mustikkaportaiden taloa ei enää ole

Talo, josta tarina alkoi, purettiin MM-kisakylän tieltä. Kuva: Axa Sorjasen albumi

Axa Sorjanen ehti vuonna 1988 nähdä omin silmin kuuluisat mustikkaportaat. Sorjaset olivat muuttaneet Asemantaustan talosta pois jo 1960-luvun alussa. Nyt talossa asui sotaveteraani, joka kävi katkeraa kamppailua: talo haluttiin pakkolunastaa ja purkaa hiihdon MM-kisojen kisakylän tieltä. Veteraanipariskunnan sinnikäs vastustus aiheutti mediamylläkän, mutta lopulta tämäkin talo purettiin — viimeisenä kaikista.

– Olin isän ja sedän mukana, kun he kävivät vielä kerran taloa katsomassa. Yläkerran portaissa mustikka hehkui yhä maalin alta, Sorjanen muistaa.

Taloa ei enää ole, mutta mustikkaläiskä jatkaa elämäänsä soiden. Sorjanen aloitti viime keväänä soittotunnit basisti Dile Kolasen opissa.

– Basson saundi on pehmeä, pyöreä, laaja ja aika erotteleva, hän kuvailee.

– Motown-basso. Tosin Precision on ollut myös punkin ikonisin basso. Se taipuu moneen, Järvinen luonnehtii.

Soitinrakentajan verstas olikin kansakoulu

Sami Järvinen (vasemmalla) työskentelee Lahden kaupunginteatterin äänisuunnittelijana, mutta ensimmäiseltä ammatiltaan hän on puuseppä. Soitinrakennustaitojaan hän hyödynsi ensi kertaa vakavasti Lahden kaupunginteatterin The Beatles Story -musikaalissa (2006–2009). Kuva: Katja Luoma

Kun Sorjanen viime keväänä sai noutaa soittimen kotiin, tarina tarjoili vielä yhden herkun.

Lähtöä tehdessään Sorjanen silmäili taloa, jossa soitinrakentajan verstas on. Talossa sijaitsee nykyisin myös Launeen kirjasto.

– Ajattelin, että tämä ei varmaankaan ole aina ollut kirjasto. Tongin nopeasti vähän tietoa ja sain selville, että talo valmistui Launeen väliaikaiseksi kouluksi heti sotien jälkeen ja otti vastaan ensimmäiset oppilaansa vuonna 1947. Myös isäni ja setäni olivat heidän joukossaan, Sorjanen sanoo.

Basso rakennettiin siis samassa talossa, jossa Jouko-poika aloitti kansakoulun kolmannen luokan syyskuussa 1947.

Mustikoiden aikaan.

Kaisa Hako
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi