Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Varhaiskasvatuksella parempaan peruskouluun

Opetusministeri muistutti ikäluokkien syöksykierteestä vierailleessaan Lahdessa.

Ryhmätöissä etsittiin reseptiä entistä paremmalle peruskoululle. Ideoimassa Johanna Kivekäs ja Timo Ahvo. Kuva: Mirja Hussain

Opetusministeri voi olla tyytyväinen: Suomen peruskoulu on edelleen maailman esikuvia, vaikka 15-vuotiaiden Pisa-sijoitus ei aina olekaan aivan kärjessä.

Ongelmia silti tunnetusti piisaa. Hurjin lukema on 11 prosenttia, joka kertoo niiden peruskoulun päättäjien osuuden, jotka eivät ole saaneet tarpeksi tukevaa pohjaa jatko-opintoihin.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosella on kuitenkin tähtäin korkealla. Tavoitteena on tehdä Suomesta modernin ja innostavan oppimisen kärkimaa ja samalla peruskoulusta tasa-arvoisuuden kulmakivi.

Sosiaalityö syö opetusaikaa

Sitä varten esimerkiksi Lahteen kokoontui perjantaina joukko maakunnan opettajia ja koulujen johtajia miettimään peruskoulun ongelmakohtia ja parannusehdotuksia. Ministeri oli paikalla avaamassa työpajaa ja vakuuttamassa, että kaikki palaute on tervetullut ministeriöön ja jopa suoraan hänen kännykkäänsä.

Orimattilan sivistystoimen johtajalla Timo Ahvolla oli näkemys:

– Koulussa ei onnistuta, jos haasteet ovat perheiden puolella. Pitää tehdä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa lasten ja nuorten palveluissa.

Lahden Uudenkylän koulun rehtori Kari Osanen muistutti samasta asiasta:

– Jos pitää olla yhtaikaa psykologi, kuraattori ja sosiaalityöntekijä, ei jää aikaa heikoimmille oppilaille.

Ongelmiin kiinni pieninä

Koulujen ongelmat ovat kaikkialla pitkälti samat ja tulleet ministerille tutuiksi aiemmilta maakuntakierroksilta. Grahn-Laasonen lupasi ensiavuksi, että vastedes opettajien työaikaa ei kulu yhtä paljon moninaisten hankkeiden hakuun ja kirjaamiseen.

– Ensi vuoden alussa kaikkien hankkeiden rahat haetaan yhdellä kertaa.

Pitemmällä tähtäimellä ministeri nosti esiin kolme polttopistettä. Tiedossa on, että lapsen koulunkäynnin ongelmat kehittyvät jo ennen kouluikää.

– Varhaiskasvatukseen osallistuminen auttaa peruskoulussa. Tavoitteena on, että kaikki lapset pääsisivät varhaiskasvatukseen ja että esikoulu olisi kaksivuotinen. Lapsilla on monenlaista taustaa, esimerkiksi maahanmuuttajien myötä vieraskielisiä on nyt seitsemän prosenttia ja osuus kasvaa. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa on tiivistettävä.

Alueet erottuvat ensimmäistä kertaa

Toinen painopiste on erityisopetus, listaa Grahn-Laasonen. Nykyisin erityisoppilaita opiskelee samoissa ryhmissä kuin muutkin oppilaat, mikä ei aina suju ongelmitta.

– Oli pedagoginen ratkaisu (opetusryhmä) mikä tahansa, lapsella on oikeus riittävään tukeen.

Yksi jo vakiintunut ratkaisu on suuri ryhmä, jossa on monta aikuista. Tätä taakan jakoa eli yhteisopettajuutta ministerikin kannattaa. Samaan tähtää uusi tutor-malli, jossa kokenut opettaja ohjaa luokassa nuorempaansa.

Ministeriö on jo kaksinkertaistanut tasa-arvorahan sellaisten alueiden kouluille, joissa on paljon maahanmuuttajia tai työttömyyttä. Nyt se on noin 40 miljoonaa euroa. Rahalla voidaan esimerkiksi pienentää opetusryhmiä.

– Pisa-tulokset ovat osoittaneet, että meillä on ensimmäisen kerran alueiden välisiä eroja oppimistuloksessa. Aiemmin koulu tasasi paremmin myös lasten kotitaustojen eroja.

Jo päätetty mullistus on, että kaikki ensiluokkalaiset aloittavat vieraan kielen opiskelun ensi syksynä. Kaiken lisäksi tämä ei vie aikaa muulta opetukselta, vaan tuntimäärää lisätään.

Sanni Grahn-Laasonen haluaa panostaa varhaiseen kasvatukseen. Ensiluokkalaiset aloittavat kieliopinnot ensi syksynä. Kuva: Mirja Hussain

Osa vaarassa pudota

Kolmas, kauas vaikuttava ongelma ovat peruskoulun rimaa hipoen päättäneet nuoret.

– Osa nuorista jää vaille perustietoja ja -taitoja, kuten monipuolista lukutaitoa, joka kantaisi toisella asteella ja myöhemmin elämässä.

Samaan ilmiöön kuuluvat tyttöjen ja poikien kasvaneet oppimiserot.

– Ongelmiin on puututtava varhain, ei vasta yläkoulussa. Peruskoululla on tässä suuri vastuu. On tuotava kouluun uusia työskentelytapoja.

Toisaalta myös koulun ilmapiiri on tärkeä. Tampereen yliopistossa on tutkittu kouluja, joissa ei ole eroja tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa.

– Näissä kouluissa on vähemmän kiusaamista ja hyväksymisen kulttuuri. Mutta paljon auttaa jo se, että ongelma tiedostetaan.

Ikäluokat kutistuvat

Grahn-Laasonen muistutti myös uudesta ilmiöstä, joka huomataan koulussa hyvin pian: alhainen syntyvyys tuo pienet ikäryhmät.

Tänä vuonna ennustetaan syntyvän noin 47 500 vauvaa, kun vuonna 2010 luku oli lähes 61 000.

– Ensiluokkalaisten määrä putoaa hurjasti. Miten varaudumme siihen, että meillä on pian 10 000 lasta vähemmän vuosittain?

Timo Ahvo, Kari Osanen, Kari Turpeinen ja Petri Haapanen huomasivat työpajan alussa, että heidän ryhmänsä oli jakaantunut epätasaisesti mies- ja naispuoliskoihin. Tilanne korjattiin heti. Kuva: Mirja Hussain
Lue myös: Perinnöksi työttömyys, köyhyys ja tuilla eläminen – perheet halutaan avun piiriin jo ennen lapsen syntymää
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi