Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Moderni ja muunneltava vai liian iso? Vääksyn Yhteiskoulun rakennushankkeen seuraavat askeleet otetaan marraskuussa

Uuden koulun koko puhutti keskustelutilaisuudessa Asikkalassa. A-osan purkulupa yhä hakematta. Valtuusto päättää rakennustavan marraskuussa.

Vääksyn Yhteiskoulun suojellulle A-osalle haetaan purkulupaa. Kuva: Tuomas Räihä

Vääksyn yhteiskoulun (VYK) rakennushanke ottaa seuraavan askeleen marraskuussa, kun Asikkalan kunnanvaltuusto pääsee päättämään siitä, millä tavoin uusi koulurakennus toteutetaan.

Uuden VYKin rakentamista valmistellut työryhmä kertoi jo viime viikolla esittävänsä toteuttamistavaksi elinkaarimallia 20 vuoden ylläpitosopimuksella.

Mallissa rakennuttaja vastaa paitsi rakentamisesta, myös rakennuksen huollosta ja ylläpidosta.

Työryhmän puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja Juri Nieminen (koku.), VYKin rehtori Jarkko Koponen, tekninen johtaja Harri Hirvonen ja arkkitehti Kari Järvinen esittelivät hankkeen suunnitelmia kuntalaisille maanantaina.

Rakentamisen kokonaiskustannukset piha- ja purkutöineen olisi korkeintaan 16 miljoonaa euroa.

Vuosittaista käyttökustannusarviota tekninen johtaja Hirvonen ei lähtenyt julkisesti arvailemaan, vaikka asiaa häneltä useaan otteeseen udeltiin.

– Kun elinkaarikilpailutus etenee tarjouspyyntövaiheeseen, saamme tietää kustannukset 20 vuoden ajalle.

Suojeltu A-osa "voisi lähteä aika halvalla"

Kullakin koulu-urakasta kiinnostuneella yhtiöllä on mahdollisuus sovittaa oma ehdotuksensa tontille haluamallaan tavalla, mutta reunaehtoja kunnioittaen.

Työryhmän laatiman hahmotelman perusteella koulu rakentuisi Valtatie 24:n suuntaan, osin nykyisen VYK:in taakse. Koulu voidaan rakentaa alueelle siten, että nykyiset VYKin tilat ovat käytössä siihen saakka, kunnes uudet tilat valmistuvat vuonna 2021 tai 2022. Jos suojeltu A-osa ei saa purkulupaa, ei sekään pysäytä hanketta. Myös tähän skenaarioon on hankesuunnitteluvaiheessa varauduttu.

– A-osan purkaminen kuitenkin suurentaisi piha-aluetta ja helpottaisi sen käyttöä huomattavasti.

Toisin kuin aiemmin on kerrottu, ei VYKin suojellulle A-osalle ole haettu vieläkään purkulupaa.

– Purkulupaa varten tarvittavat haitta-ainekartoitukset on tehty vastikään. Purkulupahakemus lähtee heti, kun saamme tulokset, Hirvonen sanoi.

Tekninen johtaja Hirvonen sanoi, ettei ole edes pohtinut sellaista vaihtoehtoa, ettei A-osaa saisi purkaa.

– En ole varautunut sellaiseen vaihtoehtoon. En näe sille rakennukselle mitään käyttöä. Ei sellaista rakennusta voi jättää kylmäksi paikalleenkaan rapistumaan. En pysty vastaamaan, mitä tekisimme, jos purkulupaa ei tule.

Hirvosen mukaan kunnan ei ole mitään järkeä tuhlata rahaa rakennuksen ylläpitoon, jos ja kun se koulukäytöstä poistuu.

– Periaatteessa siitä voi tulla muistomerkki tuleville sukupolville, tosin aika harmittava sellainen. Se olisi ehdottomasti riski uuden koulun piha-alueelle.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Niemisen mukaan mahdollisten A-osan hankkimisesta kiinnostuneiden kannattaisi ilmoittautua. Jonoksi asti rakennuksella ei ole ostajaehdokkaita, vaikka iso joukko asikkalalaisia sen purkamista vastustaakin.

– Voisi lähteä aika halvalla, Nieminen vinkkasi.

Viekö Kivimaa vesikansalaiset Asikkalasta?

Osa asikkalalaisista on edelleen vain peruskorjauksen kannalla, vaikka valtuusto onkin jo tehnyt periaatepäätöksen uuden koulun rakentamisesta. Kritisoijat pitävät uutta koulua liian isona oppilasennusteisiin nähden.

Esimerkiksi asikkalalainen Antti Vilppula ihmetteli, miksi koulua ollaan rakentamassa yli 500 oppilaalle, vaikka sivistysjohtaja Juha Leppialho esitti aiemmin tänä vuonna koulun mitoittamista vain reilulle 400 oppilaalle.

Työryhmän edustajat sanoivat, että Asikkalassa on linjattu tavoiteltavan väkiluvun kasvua sekä sitä, että Hollolan puolelta Vesikansan alueelta tulee jatkossakin oppilaita Vääksyyn.

Osa keskusteluun osallistujista huomautti, että Lahden Kivimaan peruskorjattava koulu saattaa valmistuessaan hyvinkin houkutella Vesikansan oppilaita VYKin sijaan.

– Kunnat eivät voi sopia lasten ja lasten vanhempien puolesta mitään. Asikkalalla ja Hollolalla ei ole keskenään mitään sopimusta oppilaiden tulosta Asikkalaan yläkouluun ja lukioon. Se on perheiden oma valinta, ja sitä se on myös jatkossa, Nieminen myönsi.

Myös harventuvat bussivuorot Vesikansan ja Asikkalan välillä huolettivat joitain keskustelijoita. Jos julkinen liikenne toimii Vesikansasta Lahteen päin paremmin kuin Vääksyn suuntaan, oppilaat valitsevat mieluummin Lahden koulut, yleisöstä arvioitiin.

– Kouluvuorot ovat viimeiset, jotka loppuvat. Niin kauan kuin meillä on tulijoita, niin kyllä bussit kulkevat, vastasi Nieminen.

Hankeryhmän edustajat huomauttivat, että uuden rakennuksen tiloista ei tehdä pelkästään koulua, vaan tilat on tarkoitus rakentaa moneen eri käyttöön muunneltaviksi, jotta muukin kuin koulukäyttö olisi mahdollista. Muunneltavuudella pyritään vähentämään hukkaneliöiden määrä minimiin myös siinä tapauksessa, etteivät oppilasmäärät kehity ennusteita paremmin.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi