Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kuka hoitaisi hyvinvointiyhtymän kuntoon? "Edellinen hallitus amputoi raajoja, uusi yrittää paikata proteeseilla"

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on jäänyt kauas taloustavoitteistaan. Hoitoon pääsy tökkii edelleen yhtymän suurimmassa omistajakunnassa Lahdessa, jossa palvelut ovat olleet pitkään alimitoitettuja. ESS:n haastatteleman lääkärin mielestä Akuutti24:stä pitäisi käännyttää potilaita terveysasemille. Yhtymän ja Lahden viranhaltijajohdon osin "hankalat" välit eivät helpota ongelmien ratkaisemista.

Tero Heinonen pääsi Akuutti24:ssä hammaslääkärin tuoliin runsaan tunnin odotuksen jälkeen. Hammashoitaja Miia Karppinen säätää selkänojan asentoa. Kuva: Katja Luoma

Keskustan terveysaseman päivystyksessä on puolen päivän jälkeen ruuhkaista. Aulassa istuu parikymmentä ihmistä odottamassa pääsyä vastaanotolle.

Jani Juhonen ja Joona Leinonen eivät soittaneet ajanvaraukseen vaan ilmoittautuivat suoraan päivystykseen.

– Itselläni on tosi hyvät kokemukset. Aina on päässyt ja nopeastikin, Juhonen kiittelee.

Leinonen on joutunut käymään lääkärissä pitkittyneen flunssan takia.

– Tämä alkaa pidemmän päälle jo tympiä. Täällä päivystyksessä on välillä mennyt 4–5 tuntia odotellessa. Välillä on käynyt niinkin, että ensin olen tullut tänne ja sitten on passitettu Akuuttiin. Reissu on kestänyt 12 tuntia.

Netta Knuuti on tuonut poikansa Arttu Mieskolaisen lääkäriin.

– Meillä on oikeastaan vain hyviä kokemuksia. Nyt on jouduttu odottamaan pari tuntia. Jos olisin tiennyt, että täällä on näin paljon jonoa, olisin ehkä mennyt yksityiselle.

"Akuutista pitäisi ohjata terveysasemille"

Kiireettömän hoidon lääkäriaikaa sai Lahden keskustan terveysasemalla odottaa syyskuussa keskimäärin 51 vuorokautta. Pääterveysasemalla hoitoon pääsi parissa päivässä, Launeella viidessä, Ahtialassa 12:ssa ja Nastolassa 19 päivässä.

Päivystyshoitoon turvaudutaan Lahdessa keskimääräistä useammin. Tänä vuonna päivystyskäyntien määrä Akuutti24:ssä on kasvanut viidellä prosentilla.

Toista henkilöä Akuutti24:ään saattanut Heli Hassinen kertoo käyneensä vuosien ajan yksityisellä hammaslääkärillä. "Kunnalliseen hoitoon en ole edes yrittänyt." Kuva: Katja Luoma

Akuutissa työskentelevän lääkärin mielestä osa päivystykseen hakeutuvista pitäisi ohjata terveysasemille.

– Kaikki tulijat otetaan sisään, vaikka heillä ei olisi välttämättä päivystyksellistä hoidon tarvetta. Lähes jokaisesta potilaasta pystytään laskuttamaan. Mitä harmittomampia vaivoja potilailla on, sitä halvemmaksi se (yhtymälle) tulee, kun ei tarvitse tehdä kalliita tutkimuksia. Kun piikki on auki, kaupungin ei auta muu kuin hyväksyä laskut ja kärvistellä, sanoo lääkäri, joka ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

Lääkärin mukaan päivystyksessä potilaita tutkitaan usein ”varmuuden vuoksi”.

– Tulee helposti ylilyöntejä sekä hoitojen että tutkimusten suhteen. Esimerkkinä on vaikkapa iäkkään ihmisen päänsärky. Akuutissa pää saatetaan kuvata kalliilla leikekuvauksella sen takia, että se on mahdollista.

Taloustavoitteesta jääty

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymää perustettaessa kunnianhimoisena tavoitteena oli hoitaa palvelut niin, että kulut kasvavat ainoastaan yhdellä prosentilla vuodessa. Samalla sovittiin toimintatapojen muuttamisesta siten, että asukkaille tarjottavat palvelut paranevat.

Taloustavoitteesta on jääty kauas, ja hoitoon pääsy tökkii edelleen yhtymän suurimmassa omistajakunnassa Lahdessa.

Lähes jokaisesta potilaasta pystytään laskuttamaan. Akuutti24:ssä työskentelevä lääkäri
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Lahdessa maakunnan huonointa. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.)

Kaupungin ylläpitämänä perusterveydenhuolto oli kustannustehokkuudessa suurten kaupunkien kärkipäätä.

– Saatavuudessa oltiin suurten kaupunkien keskikastia. Toimenpiteitä saatavuuden parantamiseksi kuitenkin aloitettiin, mutta ne jäivät fuusion jalkoihin, kun kolme organisaatioita yhdistettiin, Lahden osallisuus- ja hyvinvointipalveluiden johtaja Mikko Komulainen toteaa.

Lahden sote-kulut hurjassa kasvussa

Ensimmäisenä toimintavuonna (2017) yhtymän menot kasvoivat 1,7 prosenttia eli melko maltillisesti. Lahdessa yhtymä ryhtyi ensi töikseen laittamaan kuntoon esimerkiksi suun terveydenhuoltoa, jossa jonot olivat venyneet laittoman pitkiksi.

Tänä vuonna budjetti on pitänyt useimmissa kunnissa, mutta Lahdessa ja Iitissä kustannukset ovat karanneet käsistä. Lahdessa sote-kulut kasvoivat tammi–elokuussa peräti 4,5 prosenttia. Kaupungille lähtee yhtymästä tällä tietoa reilun kymmenen miljoonan euron lisälasku, joka on monen tekijän summa.

"Olen 84-vuotias. Edellisen kerran kävin lääkärissä vuosi sitten", kertoo Eevaksi esittäytyvä nainen Akuutin odotusaulassa. Kuva: Katja Luoma

Lifecare-potilastietojärjestelmästä tuli ”nightmare”, kun keskeneräisenä käyttöön otetussa järjestelmässä ilmeni vakavia puutteita. Potilasturvallisuus vaarantui ja ylimääräisiä kustannuksia aiheutui jopa 5 miljoonan euron edestä. Lahden tietoverkkoon iskenyt haittaohjelma aiheutti miljoonavahingon myös yhtymässä.

– Yli puolet budjettiylityksestä tulee ict- ja tukipalveluista. Se ei tietenkään ole hyväksyttävää, eikä Tieto (Lifecaren toimittaja) voi paeta vastuutaan, mutta päätös Lifecaren hankkimisesta on tehty, ennen kuin nykyinen hallitus aloitti. Se on yksi esimerkki niistä edellisen hallituksen virheistä, jotka kaatuivat suoraan uuden hallituksen syliin, yhtymähallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) sanoo.

Skinnarin mukaan malliesimerkki Lifecare-katastrofista ovat laskutuksen rajut myöhästymiset.

– Olemme järkyttävässä kriisissä, koska ydinjärjestelmämme ei toimi. Meillä on ollut viikonloppuisin ihmisiä pitsapalkalla kirimässä laskutusta kiinni. Se kertoo varmaan kaiken oleellisen.

Kaupungin talous suistuu miinukselle

Perussopimuksen mukaan yhtymän on järjestettävä palvelut talousarvion puitteissa, eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen määrää voi muuttaa, ellei siitä erikseen sovita. Käytännössä omistajakunnilla on kuitenkin hyvin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa yhtymän laskutukseen. Riittäviä ennakkotietoja ei saada, koska seurannassa ja raportoinnissa on vakavia puutteita.

Kaupungille tilanne on hankala, sillä yhtymän menojen ylitys suistaa tämän vuoden tuloksen pakkasen puolelle. Menojen nykyinen kasvuvauhti uhkaa myös vesittää kaupungin talouden tasapainottamisen.

Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkisen laskelmien mukaan kunnallisveroa jouduttaisiin korottamaan yhteensä jopa prosenttiyksiköllä vuosina 2020–2021. Tähän kaupungilla ei ole varaa, sillä nykyinen veroprosentti (20,75) on jo suurten kaupunkien korkein.

Yhtymän toimitusjohtajan Eetu Salusen mukaan budjetti on ensi vuonna "äärimmäisen tiukka".

– Me esitämme noin miljoonan euron korotusta Lahdelle, samalla kun yhtymän palkkakustannukset nousevat kymmenen miljoonaa, ja Lahti ennustaa väkiluvun nousevan puolella prosentilla.

– Teemme palvelut tosi tiukkaan hintaan, ja menokehitys on maltillista, mutta tiedämme sen, että tämä aiheuttaa kovia paineita Lahdelle.

Päijät-Hämeessä 41,6 miljoonan vaje

Valtiovarainministeriö on laskenut, että Päijät-Hämeessä käytetään sote-palveluihin vuosittain 41,6 miljoonaa euroa liian vähän rahaa. Vajaus osuu pahiten Lahteen yhtymän suurimpana jäsenkuntana.

– Olemme tarkoituksella lähteneet korjaamaan Lahden alimittaisia peruspalveluita. Ne ovat olleet alimittaisia ainakin koko tämän vuosikymmenen, Salunen sanoo.

Kuva: Anssi Hietamaa

Yhtymän perustamisen jälkeen pääsy kiireettömään hoitoon on nopeutunut noin kymmenellä vuorokaudella. Lääkäriaikaa joutuu nyt odottamaan keskimäärin 20 päivää, kun tavoite on kymmenen päivää.

Vaikka lääkärijonot ovat lyhentyneet, painetta on edelleen niin Akuutissa kuin erikoissairaanhoidossa. Jopa naapurikuntien terveyskeskuksiin on valunut väkeä Lahdesta. Skinnarin mukaan esimerkiksi Hollolassa on käynyt vuoden aikana yli tuhat lahtelaista.

Odotusaulassa leppoisa tunnelma

Akuutti24:ssä on arkiaamupäivänä rauhallista.

– Täällä on nyt vähemmän ruuhkaa, kun on syysloma. Tunnin odotusaikaa lupailivat, Hämeenkoskella asuva Tero Heinonen kertoo.

Heinonen on saapunut hoidattamaan poskihammastaan.

– Hammashoidossa jonotusajat ovat aika pitkät. Enemmän hoitoa vaativat tapaukset ohjataan tänne. Palveluita ei ole tarvinnut paljoakaan käyttää. Luojan kiitos olen saanut olla terveenä.

Eläkkeellä oleva rehtori Heinonen viihdyttää muita potilaita juttelemalla mukavia.

– Ovatkohan lääkärit lähteneet syömään? Jos on vatsa tyhjä, tulee kiukkuiseksi. Niillä on varmaan huoneen takaosassa ovi, josta pääsevät livahtamaan. Pitäisikö meidän keventää tunnelmaa yhteislaululla?

Heinosta ennen jonossa oleva potilas on unohtanut lompakkonsa tuloaulaan, mutta saa omaisuutensa takaisin. Siitäkin tulee kaikille hyvä mieli.

"Systeemi ei toimi"

Akuutti24:n palvelut saavat laajalti kiitosta, mutta potilasohjauksen kanssa on tekemistä. Uusi asiakasohjausyksikkö aloittaa toimintansa ensi vuonna, yhtymän hallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari sanoo.

– Se olisi pitänyt perustaa heti yhtymän perustamisen yhteydessä, mutta edellinen hallitus lykkäsi sitä.

Akuutissa työskentelevä lääkäri arvioi Lahden olevan pulassa, ellei potilasohjausta ja avoterveydenhuollon vastaanottotoimintaa saada kuntoon.

– Systeemi ei toimi tällä tavalla. Lahdessa kaikki kroonisesti sairaat on keskitetty pääterveysasemalle, joka on kaikilla mittareilla varmasti raskas työpaikka. Käytännön vastaanottotyössä on vain kaksi yleislääketieteen erikoislääkäriä. Uusista tulijoista ei ole tietoa.

Edellinen hallitus amputoi raajoja, uusi hallitus yrittää paikata tilannetta proteeseilla. Yhtymävaltuutettu

Lahden kolmesta lähiklinikasta kaksi on Mehiläisen hoidossa.

– Lähiklinikoilla työ vaikuttaa liukuhihnahommalta. Ei ole sellaista jatkuvuutta, että uudet lääkärit jäisivät, mikä taas kehittäisi yleistä ammattitaitoa, osaamista ja hoidon laatua, Akuutissa työskentelevä lääkäri katsoo.

Lääkärin mukaan monet hakeutuvat töihin Lahden ympäristökuntiin, jossa työ on itse hallittavissa ja muokattavissa.

– Ei ole tullut mitään viestejä, että Lahden perusterveydenhuolto pantaisiin kuntoon. Nyt näyttää siltä, että yritetään vain tukkia vuotavia reikiä. Kaikki aika menee Lifecaren kanssa säätämiseen, hän arvostelee.

"Ohjautuminen ei optimaalista"

Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan tulosaluejohtaja Petteri Jyrkinen myöntää, että potilaiden ohjautuminen oikeaan hoitopaikkaan ei ole tällä hetkellä ”aivan optimaalista”.

– Kaikki eivät halua välttämättä olla yhteydessä terveysaseman hoidontarpeen arviointiin vaan hakeutuvat suoraan päivystyspalveluiden piiriin. Tähän vaikuttavat hoitopaikan läheisyys ja hoitoon pääsyn helppous, hän pohtii.

Joona Leinosella on kokemusta pitkistä odotusajoista. Jani Juhosella on päivystyshoidosta vain hyvää sanottavaa. Kuva: Katja Luoma

Jyrkinen ei halua arvioida, kuinka iso osa Akuutin potilaista olisi hoidettavissa terveysasemilla. Potilaiden ohjaaminen terveysasemille edellyttää hänen mukaansa resurssien lisäämistä.

Akuutti24:n tulosyksikköpäällikkö Liisa Kokkonen kertoo Akuutin hoitavan potilaat, jotka muualle eivät pääse.

– Niin meillä kuin muuallakin on päivystyksessä sellaisia potilaita, jotka voitaisiin hoitaa jossain toisessa kohtaa terveydenhuollon organisaatiota.

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komun (sd.) mukaan potilasohjauksesta on syytä käydä yhtymän kanssa omistajaohjauspoliittinen keskustelu.

– Nyt on keskitytty talouden seurantaan ja ict:hen.

"Vaihtamisesta ei hyötyä"

Yhtymän hallituksen edellinen puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) ja hänen varapuheenjohtajanaan toiminut Kari Lempinen (sd.) eivät säästelleet sanojaan viime viikolla järjestetyssä Lahden valtuustoseminaarissa. Lempinen väitti kehityksen tyssänneen ja ”draivin” hävinneen, kun siirtymävaiheessa muutosjohtajana toiminut Jouko Isolauri lähti ja hallitus vaihtui kesällä 2017.

McCarron ehdotti jopa nykyisen hallituksen vaihtamista. Hän katsoo Skinnarin johtaman hallituksen tuhonneen edellisen hallituksen tekemän työn.

– Hallituksen vaihtamisesta ei olisi mitään erityistä hyötyä. Hallitus on tehnyt ihan hyvää työtä, sanoo yhtymän valtuuston varapuheenjohtaja, Lahden kaupunginhallituksessakin istuva Sirkku Hildén (sd.).

Toimitusjohtaja Salunen sanoo uuden hallituksen joutuneen paikkailemaan edellisen tekemisiä. Säästötoimenpiteet menivät joiltain osin liian pitkälle.

Panostuksia on pitänyt palauttaa esimerkiksi vanhuspalveluihin: ikäihmisten päivystysosasto Akkuna avattiin uudelleen ja kotihoitoon palkattiin lisää henkilökuntaa.

Jos toimitusjohtaja ei tällä kerralla vittuilisi omistajakunnille. ESS:n haastattelema vaikuttaja

Jos edellisen hallituksen säästökuuri ei mennyt kuin Strömsössä, eivät hankinnatkaan kaikilta osin onnistuneet. McCarronin hallituksen hankkima Lifecare-pommi jäi uuden hallituksen purettavaksi.

Nimettömänä pysyttelevä hyvinvointiyhtymän valtuutettu sanoo nykyisen hallituksen joutuneen korjaamaan ”vauhtisokean” edeltäjänsä tekosia.

– Edellinen hallitus amputoi raajoja, uusi hallitus yrittää paikata tilannetta proteeseilla.

"Hallinnon osuus on peanuts"

Yhtymähallituksen varapuheenjohtajan Sari Niinistön (kok.) mukaan Lahden kaupunki luo yhtymään painetta leikata ”paloja pois” seurauksia miettimättä.

– Sillä tavalla yritetään saada näyttämään yhden vuoden budjetti kauniilta. Ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa. Sillä saataisiin tulevaisuudessa suuret säästöt erikoistason palveluista.

Vaikka Lahden maksuosuus on karkaamassa todella kauas alkuperäisestä budjetista, ei resursseja ole vieläkään riittävästi, sanoo Niinistö. Esimerkkeinä hän mainitsee vanhusten palveluasumisen ja kotihoidon sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut.

– Minulla on sydän vereslihalla siitä, että edelleen on paljon apua tarvitsevia, jotka jäävät ilman apua, saavat liian vähän apua tai saavat sitä väärässä paikassa ja väärään aikaan.

Lue myös: Akuutin jonot venyneet ajoittain hälyttävän pitkiksi - "Varmaan ruuhkat tulevat vielä pahenemaan"
 

Jos tekevistä käsistä ei voi säästää piiruakaan, miksei säästöjä ole onnistuttu löytämään hallinnosta? Niinistö sanoo, että yhtymän johtamisessa on ”tehostamisen ja uudelleenjärjestämisen tarpeita”. Isot ongelmat eivät kuitenkaan ratkea pomoja irtisanomalla, hän jatkaa.

– Yhtymän hallinnon ja johtajien määrää on verrattu muihin vastaaviin organisaatioihin, eikä Päijät-Häme pomppaa siellä esiin. Jos miettii kokonaisuuden kannalta, niin hallinnon osuus on ”peanuts”. Vaikka me putsaisimme sieltä hallintoa oikein urakalla ja irtisanottaisiin ihmisiä – niin kuin tietyt henkilöt huutavat – se ei ratkaisisi isoja ongelmia.

"Olisi epäviisasta lyödä mäsäksi"

Hyvinvointiyhtymästä piti alun perin tulla kuluvan vuoden loppuun kestävä välivaihe ennen valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen toteutumista. Uudistus astuu voimaan aikaisintaan vuoden 2021 alussa. Yhtymästä kannattaa pitää epävarmassakin tilanteessa kiinni, katsoo ESS:n haastattelema vaikuttaja.

– Olisi epäviisasta lyödä kaikki mäsäksi. Luottamus menee ja riidat lisääntyvät. Olen ymmärtänyt, että joissakin piireissä katsottaisiin hyvällä, jos koko yhtymä hajoaisi.

Nimettömänä pysyttelevä vaikuttaja näkee yhtymän johtamisessa ”huomattavasti korjattavaa”. Hänen mielestään yhtymän johto ei ole sisäistänyt, mitä perustamissopimuksessa sovittiin.

– Kuntajohtajafoorumissa on esitetty toivomus, että ”jos toimitusjohtaja ei tällä kerralla vittuilisi omistajakunnille”. Tämä on aika ennenkuulumatonta. Toimitusjohtaja on omistajakuntien palveluksessa, ei heitä haukkumassa. Tuolla menolla seuraa ihan infernaalinen riita, tai mahdollisesti sellainen on jo.

Salusen ja Komulaisen välillä kitkaa

Useampi tätä juttua varten haastateltu poliitikko mainitsee erikseen yhtymän Salusen ja Lahden Komulaisen hankalat välit. Myös muiden yhtymän ja kaupungin viranhaltijoiden välillä on kitkaa.

– Voidaan tietysti keskustella, että jos tietyt henkilöt kaupungilla ja hykyssä eivät tule toimeen keskenään, niin pitäisikö heidät vaihtaa. Mahdollisesti, Hildén sanoo.

Tarja Toiviainen tuli Akuuttiin Iitin terveysaseman kautta. "Siellä terveyskeskukseen pääsee aika helposti", hän kertoo. Sairaanhoitaja Petri Sundelin mittaa verenpainetta. Kuva: Katja Luoma

Sekä Komulainen että Salunen vakuuttelevat, ettei kinastelussa ole mitään henkilökohtaista.

– Mikkohan on asiallinen kaveri. En vain voi millään allekirjoittaa hänen päättäjille esittämiään lukuja, Salunen sanoo.

Komulainen sanoo ymmärtävänsä, ettei yhtymän tehtävä ole helppo.

– Ei minulla ole mitään henkilökohtaista ketään vastaan. Minä olen tässä renkihommissa tekemässä sitä, mitä lahtelaiset päättäjät toivovat.

Hildén sekä yhtymän valtuuston puheenjohtajana toimiva Hannu Rahkonen (kok.) sanovat, että hankaus Lahden ja yhtymän välillä johtuu ”luottamuspulasta”.

– Tällä hetkellä näyttää olevan kaksi todellisuutta. Edes luvut eivät ole samat, sanoo Hildén.

– Elokuuhun saakka yhtymän toimitusjohtaja lupasi ja vannoi, että talousarvio pitää. Luvut ovat muuttuneet viikoittain ja kuukausittain siitä lähtien. Se varmasti on kärjistänyt tilannetta, sanoo Lahden kaupunginhallituksessakin istuva Rahkonen.

Mitä seuraavaksi?

Skinnarin mielestä Lahden kaupungintalolla tulisi oppia katsomaan asioita pidemmällä aikajänteellä.

– Ei vain vuosi ja budjetti kerrallaan. Jos perustaso olisi laitettu kuntoon kymmenen vuotta sitten, kuinka paljon olisimmekaan voineet säästää erikoissairaanhoidon puolelta?

Lahden on syytä kiinnittää erityistä huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin, Skinnari sanoo ja sivaltaa suorasanaisesti Komulaisen suuntaan.

– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Lahdessa maakunnan huonointa. Siitä vastaa virkamies (Komulainen), jota se ei ole lainkaan kiinnostanut, eikä hänellä ole edes sen alan osaamista.

Mitä Komulainen tekisi ensimmäisenä? Laittaisi raportoinnin kuntoon.

– Olisi aika hurjaa, että lähettäisimme yli 360 miljoonan euron shekin sokkona yhtymään, emmekä seuraisi, mitä sillä rahalla saa. Tällä hetkellä raportointi ei toimi ja siksi epäkohtiin ei päästä puuttumaan.

Skinnarin mukaan on itsestään selvää, että raportointi on saatava kuntoon keinolla millä hyvänsä.

Komulaisen mukaan yhtymässä on tehty myös hyviä asioita.

– Asioita on saatu yhdessä myös eteenpäin. Kaikki ei ole niin synkkää, miltä helposti voisi vaikuttaa. Kokonaisuus on kuitenkin saatava paremmin hallintaan.

"Miksi meillä ei pystyttäisi?"

Toimitusjohtaja Salusen mukaan Lahdessa ja kaikkialla muuallakin pitäisi ymmärtää, että sote-menojen pitkän tähtäimen kehityksen ratkaisee suurelta osin se, miten paljon vanhuspalveluihin tarvitaan tulevaisuudessa rahaa. Nykyisten 70-vuotiaiden terveyden ja toimintakyvyn parantaminen vaatii toimia niin yhtymältä kuin kunniltakin.

– Nyt pitäisi tehdä kaikki sen eteen, että suuret ikäluokat, jotka ovat nyt 70–75-vuotiaita, olisivat merkittävästi paremmassa kunnossa vajaan kymmenen vuoden päästä kuin reilu 80-vuotiaat ovat nyt. Jos siinä ei onnistuta, kulut karkaavat lopullisesti.

Komulainen katsoo, että yhtymä voi hillitä kustannusten nousua toimintaansa tehostamalla miljoonia euroja.

– On lähdettävä siitä, että asioita tehdään uudella tavalla. Sitten rahat eivät tule riittämään, jos todetaan, että kaikki tehdään niin kuin ennenkin, ja kaikki kehittäminen tehdään vanhan päälle.

Komu huomauttaa, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sote on onnistunut pitämään kustannusten kasvun parissa prosentissa.

– Miksi meillä ei siihen pystyttäisi?

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi