Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Yllätys tilastoista: Päijät-Häme hyötyy muuttoliikenteestä, kun lähtijöiden tilalle tulee varakkaampaa väkeä

Jopa pieni muuttotappio voi olla taloudellisesti kannattavaa, sanoo muuttoliiketutkija Timo Aro.

Määrällisesti muuttovoitto on jäänyt Päijät-Hämeessä pieneksi, mutta tulokertymä on selvästi plussalla. Kuva: Colourbox

Muuttoliike on tuonut Päijät-Hämeelle 24,5 miljoonan euron taloudellisen voiton vuosien 2014–2016 aikana. Luku selviää tutkija Timo Aron tekemästä laskelmasta.

– Muuttoliikkeestä puhutaan usein määrällisesti, ja vähemmän katsotaan numeroiden taakse muuttajarakennetta, Aro sanoo.

Ratkaisevaa ei nimittäin ole pelkästään se, kärsiikö alue muuttotappiosta vai kasvaako väkimäärä. Väliä on myös sillä, minkä ikäisiä muuttajat ovat ja millainen koulutus- ja tulotaso heillä on. Näin tarkasteltuna Päijät-Häme kuuluu Suomen harvoihin hyötyjiin.

– Usein tilastoja tulkitaan niin, että muuttovoitto on positiivista ja -tappio paha asia. Pieni muuttotappio ei kuitenkaan välttämättä ole taloudellisesti huono asia, Aro sanoo.

Päijät-Hämeen kuntien välillä isot erot

Yksinkertaistettuna voi sanoa, että köyhät opiskelijat muuttavat Päijät-Hämeestä pois ja tilalle tulee työikäisiä ja työssäkäyviä ihmisiä. Vaikka määrällisesti muuttovoitto on jäänyt Päijät-Hämeessä pieneksi ja vähäinenkin väestönkasvu on maahanmuuttajien varassa, tulokertymä on selvästi plussalla.

Pieni muuttotappio ei kuitenkaan välttämättä ole taloudellisesti huono asia. Tutkija Timo Aro

Timo Aro muistuttaa kuitenkin, että myös Päijät-Hämeen sisällä erot ovat suuria. 24,5 miljoonan tulokertymästä 18,5 miljoonaa euroa tuli Lahteen.

– Lahti, Hollola ja Orimattila ovat alueita, jotka vetävät työssäkäyviä ihmisiä, Aro sanoo.

Enemmän opiskelijoita, pienempi tulokertymä?

Aro arvelee, että Päijät-Hämeen hyvän tuloksen syynä on se, että alueella ei ole isoa korkeakoulua ja samalla se, että se on niin lähellä pääkaupunkiseutua. Uusimaa huiteleekin tulokertymässään kokonaan omassa luokassaan, siellä voittoa tuli lähes 750 miljoonaa euroa.

Syistä ei kuitenkaan pidä vetää sitä johtopäätöstä, että suurempi korkeakoulu olisi Lahdelle epäonni.

– On mahdollista, että muuttoliikkeen tulokertymä alenee, jos Päijät-Hämeeseen jäisi enemmän opiskelijoita, mutta iso korkeakoulu lisää samalla muuten alueen vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Silloin ratkaiseva kysymys on se, miten paljon opiskelijoita jää alueelle opintojen jälkeen. Mitä enemmän jää, sen parempi, Aro sanoo.

Kuva: Anssi Hietamaa

Vuonna 2016 keskituloissa noin 2 500 euron ero

Lahden kaupungin tutkija Pauli Mero vahvistaa hetken tilastoja tutkailtuaan Timo Aron tekemät laskelmat: Esimerkiksi vuonna 2016 Lahteen muuttaneiden keskitulo oli noin 21 000 euroa, kun taas Lahdesta pois muuttaneiden keskitulo oli noin 18 400 euroa.

– Ero keskituloissa on selvä, mutta tarkempi analysointi vaatisi tulojen laskemista tuloluokittain.

Myös Meron selitys on ilmiölle on sama kuin Arolla. Kun etenkin ammattikorkeakoulupaikat ovat Lahdessa vähentyneet, muuttaa maakunnasta pois opiskeluikäistä ja pienituloista väestöä. Lahteen ja maakuntaan muuttavalla työikäisellä väestöllä ja myös eläkeläisillä tulot ovat suuremmat.

Kymenlaaksossa synkin tilasto

Syrjäisen Suomen maakunnat kärsivät ihmisten muuttaessa suuria taloudellisia tappioita. Muuttoliikkeestä aiheutui määrällisesti ja asukasta kohden eniten tappiota Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Kainuulle. Lähtijät ovat samanlaisia kuin muuallakin, mutta oikein kukaan ei muuta tilalle.

Etelä-Suomen maakunnista huonoiten pärjää Kymenlaakso, missä työpaikkojen määrä on vähentynyt. Menestyjiä olivat Uudenmaan ja Päijät-Hämeen lisäksi Manner-Suomessa Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

Aron maakuntavertailussa tulokertymä pitää sisällään kaikki yhteenlasketut tulot eli valtionveronalaiset, kunnallisveronalaiset, palkka- ja yrittäjätulot. Tulokertymät ovat niin sanottuja raakalukuja eli ne eivät siirry sellaisenaan alueen hyödyksi.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi