Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lämpö ei enää karkaa harakoille - lahtelainen taloyhtiö teki energiaremontin ja aikoo leikata puolet energiankulutuksestaan

Juustilankatu 9:ään asennettiin lämmöntalteenottojärjestelmä, vedenkäsittelylaite ja aurinkokeräimiä. Kaukolämmön tarve vähenee jopa 70–80 prosenttia. Remontti maksaa itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa.

Tuolta aurinko sitten lämmittää, kun paistaa, osoittaa Kari Eronen Markku Palmulle. Talon aurinkokeräimet asennettiin paikoilleen viime viikolla. Kuva: Katja Luoma

Lahden Kiveriönmäellä, Juustilankatu 9:ssä asuu energiapihiä väkeä.

Yhdeksänkerroksisen, 36 asunnon, kerrostalon energiaremontti on juuri valmistunut. Tulevan talven energialaskusta on odotettavissa roimasti aiempaa pienempi. Taloyhtiö on laskenut, että energiankulutus putoaa jatkossa 50 prosenttia vuodessa.

Miten näin roima pudotus on mahdollista?

Kaikki alkoi jo kolme vuotta sitten, kun taloyhtiön eli asunto-osakeyhtiö Lahden Säästöhuipun, puheenjohtaja Markku Palmu alkoi seurata kerrostalojen energiaratkaisuja. Pari vuotta sitten hän perehtyi aiheeseen Saksassa, jossa on asunut useita vuosia.

– Olin messuilla Frankfurtissa ja löysin Stiebel Eltronin, Palmu kertoo.

Stiebel Eltron on Suomessakin toimiva saksalaisyritys, jolta taloyhtiö lopulta päätti tilata lämmöntalteenottojärjestelmän. Taloyhtiön järjestelmä on siinä mielessä erikoinen, että järjestelmään yhdistettiin vielä ilmakiertoiset aurinkokeräimet talon katon etureunaan.

Ilmakiertoisia aurinkokeräimiä tuli katon etureunaan 14 kappaletta. Asennuksen hoiti Summus Vertical Safety. Kuva: Katja Luoma

Kolme lämpöpumppua vintissä

Juustilankatu 9:ssä on koneellinen ilmanvaihto. Jos lämmöntalteenottojärjestelmää ei ole, huippuimurin kautta menee taivaan tuuliin paljon yli 20-asteista ilmaa.

– 30–40 prosenttia talon lämmitysenergiasta on ennen remonttia ajettu ulos poistoilman mukana, Palmu ja talon pitkäaikainen asukas, taloyhtiön tiedottaja Kari Eronen kertovat.

Energiansäästö auttaa meitä pitämään vastikkeen nykyisellä tasolla. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Palmu

Nyt talon vinttikerrokseen on asennettu kolme lämpöpumppua. Ne ovat huomattavasti isompia kuin omakotitalojen pumput, korkeuttakin pumpuilla on yli metrin verran. Pumppujen avulla talosta ei enää poistu lämmintä ilmaa, vaan se saadaan talteen. Pelkästään lämpöpumpuilla saadaan energiankulutus vähenemään merkittävästi, noin puoleen aiemmasta.

Katolla olevat aurinkokeräimet tuovat vielä lisäapua. Talosta poistettu kylmä ilma kuumenee aurinkokeräimissä ja puhalletaan takaisin lämpöpumpuille.

Vanha jätekuilu sai remontissa uutta käyttöä. Nyt siellä kulkee iso putki ja sähköjohtoja. Kuva: Katja Luoma

Jätekuilulle uutta käyttöä

Talon pannuhuone on iso. Siellä oli aiemmin kaksi isoa öljysäiliötä. Öljylämmitys korvattiin kaukolämmöllä, jota käytetään jatkossakin, mutta paljon nykyistä vähemmän.

– Kaukolämmön kulutus vähenee nyt 70–80 prosenttia, Stiebel Eltronin projektipäällikkö Jarno Kanninen sanoo.

Entiseen pannuhuoneeseen asennettiin remontissa kolme tuhannen litran vesisäiliötä. Yksi niistä toimii vesikiertoisen lämmityksen puskurina. Kahdessa lämpiää käyttövettä, jota on tärkeää varastoida iltojen kulutushuippua varten.

Entisessä pannuhuoneessa on nyt kaksi lämminvesivaraajaa ja viereisessä tilassa yksi. Stiebel Eltronin projektipäällikkö Jarno Kanninen kierroksella talon asukkaan Kari Erosen kanssa. Kuva: Katja Luoma

Remontissa taloyhtiö hankki myös vedenkäsittelylaitteen, joka poistaa kalkki- ja ruostekerrostumia putkista ja estää uusien muodostumista.

– Tämäkin laite tuli saksalaisfirmalta, Bauerilta. Suomessa yhtiö toimii Vantaalla, Palmu kertoo.

Lämpöpumpuilta kulkee iso putki talon kellarikerroksiin, jossa pannuhuone ja lämmönjakokeskus ovat. Putken asennus ei vaatinut pintavetoja, koska se sijoitettiin talon entiseen jätekuiluun, jonne asukkaat vielä 1980-luvulla heittivät roskapussinsa joka kerroksesta.

Kuilun käyttö lopetettiin 1980-luvulla, mutta nyt siitä on taas hyötyä. Jätekuilun luukusta kurkatessa näkyy, että kuiluun on mahtunut hyvin lämpöputki ja sähköjohdot.

Aurinkokeräimet ovat tämän vinttiseinän takana. Pasi Puikkonen kertoo, että keräimet on valmistettu melkein kokonaan kotimaisista raaka-aineista. Kuva: Katja Luoma

Paikallista urakointia

Urakoitsijana remontissa toimivat asikkalalainen Etelä-Päijänteen LVI-Palvelu ja lahtelainen Zensolar, jotka toteuttivat ensimmäistä kertaa aurinkokeräimien yhdistämisen lämmöntalteenottojärjestelmään. Aurinkokeräimet asensi 30 metrin korkeuteen lahtelainen Summus Vertical Safety.

Zensolarin Sunsampo-aurinkokeräimet ovat paikallista tuotantoa. Yhtiö on aiemmin toimittanut Sunsampo-järjestelmiä omakotitaloihin ja loma-asuntoihin. Ensimmäinen kerrostalokohde on siis Juustilankatu 9, jonka katolla on nyt 14 keräintä.

– Tällaisella määrällä keräimiä tuotetaan Lahdessa keskimäärin 18 500 kilowattituntia energiaa vuodessa, kertoo yrittäjä Pasi Puikkonen.

Kaukolämmön kulutus vähenee nyt 70–80 prosenttia. Projektipäällikkö Jarno Kanninen

Sunsampo-järjestelmä on hänen mukaansa yli 40 vuoden kehitystyön tulos.

– Keräimet valmistetaan kotimaisesta teräksestä ja puusta, ainoastaan pintaan tuleva, valoa läpäisevä polykarbonaatti on ruotsalaista. Keräimiä ei tarvitse juuri huoltaa, kertoo Puikkonen.

Varjoisilla paikoilla aurinkoenergian hyödyntäminen ei onnistu. Korkean mäen päällä Juustilankadulla varjoista ei ole pelkoa. Aurinkokeräimet on sijoitettu katolle pystyasentoon kohti etelää. Tämä asento suosii kevään ja syksyn matalia aurinkokulmia.

Zensolarin Sunsampo-aurinkokeräimet ovat paikallista tuotantoa. Kuva: Katja Luoma

Yhtiövastike ennallaan

Asukkaille remontti ei aiheuttanut juuri mitään erityistä. Nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä säilyy ennallaan. Vesi oli katkolla yhtenä päivänä parin tunnin ajan, ja pihalla seissyt nostolava-auto rajoitti kulkua muutaman päivän ajan.

Yhtiövastikkeeseenkaan ei ole muutosta tulossa. Se on nyt 3,30 euroa neliöltä.

– Energiansäästö tietysti auttaa meitä pitämään vastikkeen nykyisellä tasolla, Palmu sanoo.

Lue myös: Lahtelaisperheen ekotalo säästää asukkailleen jopa tuhat euroa kuussa
 

Taloyhtiö käytti remonttiin yhteensä noin 120 000 euroa. Palmun mukaan lämmöntalteenottoinvestointi maksaa itsensä takaisin kuudessa vuodessa.

Remonttipäätöksen tekeminen oli taloyhtiössä kohtuullisen sujuvaa. Muutama osakas ei innostunut aiheesta, mutta suuri enemmistö kannatti sitä.

Talossa 30 vuotta asunut Kari Eronen on ylpeä ennakkoluulottomasta tekemisestä.

– Näin laajaa energiansääsötön tähtäävää remonttia ei varmasti ole Lahdessa muualla tehty.

Korjattu 29.10. klo 11.02: Kannisen nimeä.

Tunnettu talo

Asunto oy Lahden Säästöhuippu

Lahden Juustilankatu 9:ään vuonna 1963 rakennettu kerrostalo, joka sortui harjakorkeudessa pitkänäperjantaina 1963. Sortumisen syynä oli se, ettei betoni ollut kuivunut kunnolla. Talo luhistui öiseen aikaan yhdessä humauksessa.

Tapahtuma keräsi laajaa julkisuutta, koska kyseessä oli Suomen siihen asti suurin rakennussortuma. Kuvat sortuneen talon muottilaudoista olivat lohduttoman näköisiä.

Vuonna 1964 talo oli saatu uudelleen valmiiksi. Talossa on yhdeksän asuinkerrosta ja 36 asuntoa.

Talossa on tehty vuosien aikana pienten remonttien lisäksi monia peruskorjauksia: julkisivuremontti 1990-luvun alussa, käyttövesiremontti, saunaremontti, viemärisaneeraus 2005–2012.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi