Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Pahaa puhutaan, mutta innolla syödään - Lahdessa koululounasannoksesta menee hukkaan vain 30 grammaa

Maksutonta kouluruokaa on tarjoiltu kouluissa 70 vuotta. Kurkistimme juhlan kunniaksi kouluihin ja keittiöihin.

Orimattilan Tönnön koulun oppilaat Henni Kenttämaa, Timo Kivikangas, Siiri Torila ja Ella Anttila ottamassa lautaselleen porkkanapihvejä ja perunaa. Kuva: Mirja Hussain
Orimattilan Tönnön koulua käyvä 4-luokkalainen Oona Suhonen otti lautaselleen kasvispihvejä ja perunaa. Ruokajuomana maistui vesi. Kuva: Mirja Hussain

Pojat eivät malta olla ottamatta muutamia juoksuaskeleita kiiruhtaessaan kohti ruokalaa. Lapsilla on selvästi jo nälkä, mutta jono muodostuu siististi, ja kaikki ottavat ruokaa reippaasti ja nätisti.

Lähes 900 000 lasta ja nuorta nauttii maksuttoman aterian koulupäivinään Suomessa. Heistä 123 käy Orimattilan Tönnön koulua, jossa opetetaan luokkia 1–6. Neljäsluokkalaiset Oona Suhonen ja Elsa Nieminen ottavat mielellään lautaselleen päivän menun: porkkanapihvejä, keitettyjä perunoita, kermaviilikastiketta ja italiansalaattia.

– Porkkanapihvit on mun lempiruokaa koulussa, samoin texmexbroilerikastike. Kotona tykkään eniten spagetista ja jauhelihakastikkeesta, Nieminen kertoo.

Tönnössä neljättä luokkaa käyvä Elsa Nieminen kertoi, että porkkanapihvit kuuluvat koulussa hänen lempiruokiinsa. Kuva: Mirja Hussain

Oona Suhosen lempiruoka koulussa on pinaattikeitto keitetyllä kananmunalla höystettynä.

– Kotona tykkään eniten isin itse tekemästä makaronilaatikosta, Suhonen sanoo.

Molemmille tytöille on puhuttu kotona kouluruuan tärkeydestä. Nieminen kertoo, että kaalilaatikko on ainoa kouluruoka, joka hänelle ei niin maistu, mutta sitäkin syödään sitten edes vähän.

– Joskus ruoka ei vain maistu tai ei ehdi syödä, mutta ruokaa on tarjolla tarpeeksi. Vikalla viikolla saadaan tortilloja, ne on tosi hyviä!

Ravitsemistyöntekijä Jonna Sahlman-Keyriläinen laittaa ruokia tarjolle Orimattilan Tönnön koulun ruokalassa. Ruoka tuodaan koululle Käkelän aluekeittiöstä. Kuva: Mirja Hussain

Ensimmäiset kouluateriat tarjoiltiin jo 162 vuotta sitten

Suomi sääti vuonna 1943 ensimmäisenä maana maailmassa lain kouluruuan tarjoamisesta koululaisille maksutta. Koska laissa sallittiin viiden vuoden siirtymäaika, vuosi 1948 katsotaan maksuttoman kouluruuan alkamisvuodeksi. Kouluruoka täyttää siis tänä vuonna 70 vuotta.

Lahti oli edelläkävijöiden joukossa: Lahdessa päätettiin tarjota varattomille oppilaille kouluruoka maksutta jo vuonna 1923. Maaliskuusta 1944 Lahden kaupunginvaltuuston päätöksellä kaikki kaupungin kansakoululaiset saavat maksuttoman aterian.

Kouluruokaa tarjoiltiin kuitenkin jo 1800-luvulla köyhäinavun muodossa tai palkintona hyville oppilaille, kuten Porvoon poikakoulussa. Suomen ensimmäiset kouluateriat tarjoiltiin Hausjärvellä Erkylän koululla 162 vuotta sitten 1856.

Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, joissa valtio tarjoaa maksuttoman kouluruoan joka päivä. Monissa maissa on tarjolla maksullista kouluruokaa, ja esimerkiksi Ranskassa vähävaraiset maksavat tästä ateriasta vain pienen osan. Myös kotoa tuodut eväät ovat useissa maissa yleisiä koululounaita. Norjassa suositaan täytettyjä voileipiä, jotka syödään luokassa tai koulun kanttiinissa. Intiassa eväsrasiassa saattaa olla hedelmää, leipää ja vihanneksia. Sveitsissä ja Saksassa koululaiset kipaisevat kesken koulupäivän koteihinsa lounastamaan. Yhdysvalloilla on maine pelkän roskaruuan tarjoajana, mutta todellisuudessa tarjonta vaihtelee paljon alue- ja koulukohtaisesti, ja saatavilla on myös perusruokaa kuten salaatteja, pastaa ja hedelmiä.

Kuva: Anssi Hietamaa

Puheet pahasta kouluruuasta liioiteltuja?

Tönnön koulun rehtori Timo Lohikainen kertoo, että koulun oppilaiden suosikkiruokia ovat makaronilaatikko, jauhelihaperunasoselaatikko, uunimakkara ja ohrapuuro mehukeitolla. Haastattelupäivänä hän syö lasten kanssa porkkanapihvit, eikä lautaselle jää mitään. Myös toimittaja maistaa päivän lounasta, ja toteaa, että tämähän on tosi hyvää!

Ovatko puheet pahasta kouluruuasta kenties liioiteltuja?

– Katselin juuri aamu-tv:stä haastattelun, jossa puhuttiin kouluruuasta. Siinä tuotiin esille pointti, että vanhemmat siirtävät helposti omia huonoja muistoja kouluruuasta lapsilleen, vaikka ajat ja kouluruoka ovat kehittyneet, Lohikainen sanoo.

Kaupungilta kerrotaan, että Orimattilassa kouluruokaa ei mene hukkaan juuri lainkaan. Orimattilan ruokapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen sanoo, että syysloman jälkeen on tarkoitus teettää kouluilla tyytyväisyyskysely, ja viikolla 46 seurataan biojätteen määrää, joten ajantasaista tietoa hävikin määrästä saadaan loppuvuodesta.

– Meillä eläkeläiset saavat ostaa jäämäruokaa 1,90 eurolla ja toisinaan kaikille ei ruokaa riitä, joten aika tarkoilla määrillä toimitaan, Lempiäinen sanoo.

Timo Lohikainen sanoo, että kaikki koulun lapset käyvät syömässä koululounaan päivittäin.

– Toki on ruokia, jotka eivät maistu yhtä hyvin kuin toiset, mutta pääsääntöisesti tämänikäisille lapsille maistuu kouluruoka hyvin. Käsitykseni on, että montaa litraa ei jää yli, Lohikainen kertoo.

Koululaisia syömässä Lahden Saksalan koulussa lokakuussa 1985. Uudessa koulussa ei ollut ruokalaa, mutta luokissa syöminen sujui hyvin. Kuva: ESS

"Saamme rahaa vain syödyistä aterioista"

Päijät-Hämeen Ateriapalvelut toimittaa ruuan lahtelaisiin päiväkoteihin, kouluihin ja lukioihin. Lahden kouluissa ruokitaan päivittäin 11 000 oppilasta. Päijät-Hämeen Ateriapalvelun toimitusjohtaja Tuulia Pelli sanoo, että kouluruoka on ehkä meille suomalaisille vähän itsestäänselvyys, ja siksi sitä saa arvostella.

– Olemme asettaneet itsellemme haasteen, että saamme rahaa vain syödyistä aterioista. Tämä kannustaa meitä pitämään ruuan tasosta huolta. Seuraamme hävikin määrää jatkuvasti, ja se onkin laskenut tasaisesti. Jos jokin ruoka ei maistu, teemme ruokalistaan muutoksia, Pelli kertoo.

Lahdessa kouluruoassa hävikin osuus on noin 30 grammaa valmistetusta annoksesta. Luku pitää sisällään valmistuksesta, lautaselta ja tarjoilusta yli jääneen käyttökelvottoman ruoan, sisältäen esimerkiksi jälkiruokahedelmien kuoret. Pelli kertoo, että Lahdessa ei heitetä syömäkelpoista ruokaa biojätteeseen, vaan kaikki kelvollinen ruoka hyödynnetään uudestaan lain säätämin mahdollisuuksin.

Elokuussa 1976 Jalkarannan uuden peruskoulun ruokailu järjestettiin tilojen keskeneräisyyden vuoksi poikkeuksellisesti luokissa. Tarjolla oli lihapiirakkaa ja jogurttia. Kuva: ESS arkisto

Lahdessa 80 prosenttia oppilaista nauttii koululounaan päivittäin. Pellin mielestä se on korkea ruokailijaprosentti, sillä joissakin kunnissa ruokailemassa käy 60 prosenttia oppilaista. Myös annoskoot ovat Lahdessa suuria.

– Esimerkiksi jauhelihakastiketta laitetaan lautaselle keskimäärin 400 grammaa oppilasta kohden. Suuret annoskoot kertovat, että ruoka maistuu lapsille. Ruokaa saa myös santsata.

Ikisuosikin palermon pastan ohella perusruokien menekki on hyvä. Koululaisille maistuvat niin perunat kuin salaatti.

– Tuttu ja turvallinen uppoaa täällä. Minulla on tunne, että eniten muutostoiveita tulee aikuisilta, jotka toivovat esimerkiksi lisää mausteita ruokiin. Mausteilla ei voi kauheasti irrotella, sillä saman ruuan täytyy sopia ekaluokkalaisellekin, joka on eskarissa ja päiväkodissa tottunut miedompiin makuihin. Mutta mausteita saa lisätä itse tarpeen mukaan.

Valtakunnallisessa kouluruokakilpailussa 2018 voittajaksi selviytyi Joensuun joukkue, jonka menussa oli muun muassa broileripaella. Kuva: Kouluruokakilpailu

THL: Suurin osa lapsista syö koululounaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi viime vuonna tutkimuksen koululaisten ruokailutottumuksista. Melkein 90 prosenttia kaikista kuudesluokkalaisista ja 70 prosenttia kahdeksasluokkalaisista kertoi, että oli osallistunut kouluruokailuun joka arkipäivä. Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisista 12 prosenttia söi koulupäivän aikana pelkästään eväitä. Eväät tarkoittivat usein energiapatukoita, suklaata ja karkkia, sentään hedelmiäkin.

Tutkimuksen mukaan pääruokaa jätettiin koulussa syömättä varsin vähän, mutta vain harva söi täysin suositusten mukaan. Yleisimmin syömättä jäivät leipäannos, salaatti ja maito tai piimä.

Koululounaan syöminen oli yhteydessä muiden aterioiden syömiseen, sillä harvemmin koululounaan syöneet oppilaat söivät myös muita aterioita vähemmän.

Jos koululounaalle ei menty, yleisimmät syyt tähän olivat poissaolo tai se, ettei oppilas pitänyt ruuasta.

Tutkimuksessa oli mukana lähes 3 000 oppilasta 20 suomalaisesta kunnasta. ESS:n kuluneella viikolla tekemään nettikyselyyn vastanneista suurin osa, 90 prosenttia, söi tai oli syönyt vielä koulua käydessään koululounaan. Vastaajista 71 prosenttia pitää kouluruokaa hyvänmakuisena, ja 23 prosenttia ilmoitti ruuan tason vaihdelleen melkoisesti.

1980-luvulla suomalaisten matkustelu lisääntyi, mikä toi kouluruokaloihin erilaiset teemapäivät ja teemaviikot. Kuva: Mirja Hussain

Asikkala pärjännyt kouluruokakilpailuissa

Koululounasta yritetään jatkuvasti kehittää. Yksi esimerkki tästä ovat erilaiset kouluruokakilpailut. Continental Foods Finland järjestää joka toinen vuosi valtakunnallisen kouluruokakilpailun, jossa koulukeittiöiden ammattilaisia kannustetaan kehittämään uusia reseptejä. Maaliskuussa Gastro-messuilla Helsingissä järjestetyssä finaalissa voiton vei Joensuun joukkue, joka valmisti porkkanamakkarakeittoa, uuniperunaviipaleita kikhernetahnalla, paellaa broilerista sekä kiinankaali-ananas-hernesalaattia. Reseptit löytyvät netistä ja ovat kaikkien koulujen käytettävissä.

Asikkala oli kolme vuotta sitten mukana kouluruokakilpailun finaalissa, ja samana vuonna kunnasta lähti 12 hengen porukka opiskelemaan oppisopimuksella dieettikokin erikoisammattitutkintoa. Tuotekehitys oli kaikille pakollinen osa tutkintoa.

– Koulutuksessa jokainen opiskelija suunnitteli oman keittiönsä asiakaskunnalle uusia reseptejä, joita sitten testattiin keittiöittäin ristiin ja maistatettiin asiakasraadeilla. Saimme yli 30 hyvää uutta kasvisreseptiä reseptipankkiimme, kertoo Asikkalan kunnan tukipalvelupäällikkö Minna Pettinen.

Vuonna 2016 Asikkala pääsi mukaan Suomen Akatemian rahoittamaan Poprasus-hankkeeseen. Siinä etsitään uusia keinoja kasvisruoan lisäämiseen suomalaisten ruokavaliossa.

– Olemme korvanneet monissa liharesepteissämme osan lihasta kotimaisilla kasvisproteiineilla. Uusia tuotteitahan tulee jatkuvalla syötöllä, ja moni niistä näyttää ja on rakenteeltaankin kuin lihaa. Ruokailija välttämättä ei edes välttämättä huomaa tätä eroa syödessään, Pettinen sanoo.

Esimerkiksi kouluruokakilpailun lihamakaronilaatikon resepti on edelleen käytössä sillä erotuksella, että soijarouhe on korvattu härkäpavuilla.

– Se maistuu lapsille yhtä hyvin kuin perinteinen liha-makaronilaatikko.

Kasvisruoan menekki on silti edelleen pientä, sitä nauttii neljä prosenttia kaikista syöjistä.

THL:n tutkimuksessa selvisi, että koululounaalla lautaselle ei yleensä kasata ravitsemuksellisesti tarpeeksi monipuolista annosta. Pääruoka jää kuitenkin harvemmin syömättä. Kuva: Mirja Hussain

Valmista pitää tulla 2–3 eurolla per annos

Kouluruoka ei saa maksaa paljon. Suomen suurimmat kaupungit käyttävät yhteen kouluruoka-annokseen keskimäärin 2–3 euroa, ja valtakunnallinen keskiarvo on 2,76 euroa. Summaan sisältyvät yleensä raaka-aineiden ohella tilavuokrat, henkilökunnan palkat ja muita kuluja.

Ruoat valmistetaan yhä keskitetymmin, esimerkiksi Lahdessa suurin osa kouluruuasta tehdään Etelä-Lahden aluekeittiössä Launeella. Ruuan loppukypsennys tehdään paikan päällä siellä, missä ruokaa tarjotaan. Ihan kaikkea ei myöskään tehdä itse, vaan esimerkiksi pinaattiletut ja lihapullat tulevat valmiina kotimaisilta elintarviketoimijoilta, kuten Saarioiselta.

– Valmiin ruuan käyttö ei tarkoita sitä, ettemme valvoisi laatua. Muun muassa suolan määrä ja rasvan laatu ovat meille tärkeitä kriteereitä, kun tilaamme ruokaa muilta valmistajilta, Tuulia Pelli sanoo.

Uudet kouluruokailusuositukset kehottavat vähentämään punaisen lihan ja lihajalosteiden käyttöä ja lisäämään sesongin kasvisten ja marjojen käyttöä. Pellin mukaan maistuvien kasvisruokien kehittäminen on haaste, eikä lapsia pakoteta syömään mitään. Uusien reseptien käyttöönotossa hyödynnetään kouluruokakilpailujen satoa ja muiden kuntien puskaradiotietoa.

– Kasvisruokien kysyntä lisääntyy, mitä vanhemmista lapsista tai nuorista puhutaan. Myös henkilökuntaruokaloissa kasvisruuan menekki on kasvanut. Kasvisvaihtoehtojen lisääminen on myös osa Lahden kaupungin ilmastopolitiikkaa.

Lähiruuan suosimisessa haaste on volyymissa. Pienet yritykset eivät pysty yleensä toimittamaan ruokaa 11 000 hengelle, mutta lähellä tuotettua vaihtoehtoa käytetään mahdollisuuksien mukaan.

Legendaarinen tilliliha oli toisille kauhistus, toisille herkkua. ESS.fin nettikyselyssä tämä ruoka sai ehkä yllättävänkin paljon kehuja. Kuva: Vesa Tapiola vtap

Vanhemmatkin pääsevät maistelemaan kouluruokaa

Monissa kouluissa juhlitaan kouluruuan 70-vuotistaivalta. Esimerkiksi Kärkölässä koululaisten vanhemmille tarjottiin kuluneella viikolla mahdollisuutta maistella kouluruokaa juhlavuoden kunniaksi. Kunnassa ruokitaan 466 koululaista päivittäin.

– Lounaalla tarjoiltiin broileripastavuokaa, salaattia ja lämmintä kasvista. Vanhempia kävi noin parikymmentä ja saimme hyvää palautetta. Ruokaa kehuttiin maukkaaksi ja kiiteltiin muun muassa sitä, että kaikilla on mahdollisuus valita kasvisvaihtoehto, kertoo Kärkölän kunnan vs. palvelupäällikkö Eeva Ikonen.

Asikkalassa järjestetään vastaava tilaisuus marraskuussa viikolla 47. Viikon aikana tarjoillaan kouluruokaa eri vuosikymmeniltä.

Lahdessakin eri oppilaitokset ovat huomioineet juhlavuotta, Koulutuskeskus Salpaus jo maaliskuussa valokuvanäyttelyllä ja ilmaisella jälkiruualla lounaan yhteydessä. Lahdessa järjestetään joka vuosi kodin ja koulun päiviä sekä kouluruokatreffejä, jolloin vanhemmat pääsevät maistamaan kouluruokaa.

Eräs ESS:n tekemään verkkokyselyyn vastannut kommentoi kouluruokaa näin:

Kouluruoka on nykyään todella hyvää. Ulkomailla asuneena saa olla kiitollinen, että Suomessa annetaan kouluruoka. Omien eväiden kanssa puljaaminen on aika rankkaa, ja ei välttämättä kovin monipuolistakaan. Ollaan siis tyytyväisiä ilmaisesta kouluruuasta!

Lähteet: Opetushallitus: Kouluruokailu Suomessa 60 vuotta; THL: Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten ruoankäyttö; Continental Foods Finland: Kouluruoka maailmalla

1970-luvulla koululounaalle tulivat tarjolle raasteet, kanaviillokki, tilliliha ja jauhemaksapihvi. Tässä kuitenkin puurohetki, ja ohrapuuro on edelleen lasten suosikkeja koululounaalla. Kuva: ESS arkisto
Lue myös: Päijät-Hämeen kouluissa suhtaudutaan eri tavoilla etnisiin ja eettisiin ruokavalioihin – tiukat säännöt vähentäneet kustannuksia
 
Kaikkien aikojen kouluruoat

TOP 10

Lihapullat ja perunamuusi

Makaronilaatikko

Pinaattiletut

Kalapuikot

Broiler-currykastike ja riisi

Kasvispihvit

Kanaviillokki

Puurot

Keitot

Pastaruoat

Lähde: Kaikkien aikojen kouluruokakysely 2018 / Fazer, 2 899 vastaajaa.
Kouluruuan historia

Velleistä lasagneen ja kasvisruokaan

1940–1950-luvut: Puurot, vellit ja keitot muodostivat ruokalistan perustan. 1950-luvulla ruokalistoille tuli myös makaronia, ja välillä kouluissa saatiin tuoreita kasviksia.

1960-luku: Haarukka otettiin käyttöön. Laatikko- ja pataruuat tulivat tarjolle, ja silloin tällöin leivän päälle sai makkaraa.

1970-luku: Raasteet, kanaviillokki, tilliliha ja jauhemaksapihvi saapuivat.

1980-luku: Nousukauden matkailu näkyi myös kouluruuassa. Varsinkin italialais- ja espanjalaisvaikutteiset ruuat saapuivat kouluihin, kuten spagetti bolognese. Tarjottiin myös jälkiruokia ja liharuokia, kuten kanankoipia. Ensimmäistä kertaa lapset alettiin nähdä asiakkaina, ja lasten mielipiteitä kuunneltiin.

1990-luku: Lama hävitti broilerinkoivet ruokalistoilta. Maksaruuat poistuivat ruokalistoilta A-vitamiinitietoisuuden myötä. Myös tilliliha hävisi asiakaspalautteen takia. Keittäjä ei enää annostellut ruokaa, vaan ruokailijat itse. Teemaviikot otettiin käyttöön.

2000-luku: Ruuasta tuli kasvatuksellinen osa koulupäivää. Lasagne ja tortillat heijastelivat vahvaa kansainvälistymistä ja matkustamista. Keittäjistä tuli ruokapalvelutyöntekijöitä ja ruokalasta siirryttiin kouluravintoloihin. Karkki- ja limuautomaatit hävisivät kouluista, ja välipaloihin alettiin kiinnittää enemmän huomiota.

2010-luku: Reagointi ajankohtaisiin teemoihin, kuten ruokahävikkiin ja kasvisruokaan. Kouluruokailu on paitsi sosiaalinen myös opetuksellinen tilanne.

Lähde: Asikkalan kunta
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi