Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Sipilän "kikka kolmoselle" satelee kritiikkiä - lahtelaisjohtaja kutsuu kiistaa "mielensäpahoittajien karkeloiksi"

Keskustan kansanedustaja Martti Talja toivoo työmarkkinatilanteen rauhoittuvan keskiviikkoisen äänestyksen jälkeen.

Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen kehottaa ammattiliittoja käyttämään rahojaan ja voimavarojaan ehdokkaiden tukemiseen, eikä "Suomen säppiin laittamiseen". Kuva: Katja Luoma

Poliittisten lakkojen rajaamisen puolesta näkyvästi kampanjoinut lahtelaisen Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen kutsuu hallituksen ja työntekijäjärjestöjen kiistaa irtisanomislaista ”mielensäpahoittajien karkeloiksi”.

– Tästä on tullut ihmeellinen arvovaltakiista, jonka maksajiksi on joutunut kiistaan syyttömät yritykset.

Erityisesti SAK:laiset liitot ovat viime viikkoina vastustaneet kiivaasti eri työtaistelutoimin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnitelmia heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

Maanantaina hallitus antoi eduskunnalle tiedonannon työllisyyspolitiikastaan ja aikeistaan madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä.

Pääministeri Sipilä joukkoineen hakee tukea lakivalmistelulleen eduskunnalta keskiviikkona, jolloin isossa salissa äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Toistaiseksi rajuin työtaistelutoimi hallituksen suunnitelmia vastaan oli parin viikon takainen lakkopäivä, jolloin satojen yritysten työntekijät ympäri maata pysyivät poissa töistä.

Paanasen mielestä työntekijäjärjestöt ovat ylittäneet poliittisen lakon kynnyksen liian herkästi.

– Typerien syiden takia on tehty kymmenien miljoonien eurojen vahingot pelkästään tänä vuonna.

Topi Paanasen näkyvä mainoskampanja on tuttu muun muassa Etelä-Suomen Sanomien sivuilta. Kuva: ESS

"Molemmat osapuolet ovat jumiutuneet asemiinsa"

Pääministeri Sipilä toivoo, että jos ja kun hallituksen työllisyystoimet saavat eduskunnan enemmistön tuen hallituspuolueiden äänten turvin, ammattiliitot lopettavat työtaistelutoimet.

– Molemmat osapuolet ovat jumiutuneet asemiinsa. Tämä voi olla yksi tapa löytää tie ulos pattitilanteesta. Sen vaikuttavuus nähdään myöhemmin, sanoo Sipilän puoluetoveri, lahtelaiskansanedustaja Martti Talja.

Päijäthämäläiset demarikansanedustajat Mika Kari ja Ville Skinnari eivät usko, että Sipilän viimeisin tempaus tuottaa sitä tulosta, jota pääministeri joukkoineen toivoo.

Karin mukaan hallitus on ottanut roolin, joka ei sille kuulu.

– Hallitus heikentää omilla toimenpiteillään työmarkkinoiden ennustettavuutta. Hallituksen pitäisi runnomisen sijaan toimia yhteen sovittajana kolmikannassa.

Skinnari kehottaa hallitusta painamaan jarrua ja palaamaan neuvottelupöytään työmarkkinaosapuolten kanssa.

Sekä Skinnari että Kari sanovat, että Sipilä saa syyttää kärjistyneestä tilanteesta itseään.

– Sipilän kikka kolmonen ei poista sitä ongelmaa, että työntekijäjärjestöt kokevat edelleen tämän esityksen epäoikeudenmukaiseksi. Asioiden runttaaminen hallitusenemmistöllä ei korjaa luottamuspulaa, vaan synnyttää uusia ongelmia, sanoo Kari.

– Kärjistäminen ja runnominen näyttää olevan ikävä kyllä Sipilän tyyli. Toivottavasti järki voittaa. Koko hallituskautta on leimannut jääräpäisyys ja yksisilmäisyys, sanoo puolestaan Skinnari.

On paljon järkevämpää tukea päteviksi kokemiaan ehdokkaita ensi kevään vaaleissa kuin laittaa Suomea säppiin. Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen

Skinnari itse esitti reilu vuosi sitten irtisanomisen helpottamista 1–4 hengen yrityksissä. Hallituksen esittämä laki koskisi näillä näkymin alle 10 hengen yrityksiä. Skinnari ei kannata hallituksen esitystä.

– Sillä ei ollut mitään yhtenevää tämän hallituksen esityksen kanssa. Pohdin silloin ääneen, millä keinoin yksinyrittäjien elämää voisi helpottaa. Porvarimediassa ja Suomen Yrittäjissä käännettiin avaukseni niin, että olisin puhunut isommistakin yrityksistä. Se oli sanojeni vääristelyä.

Karin mielestä umpisolmun aukeaminen näyttää hankalalta, koska "Sipilä on tehnyt siitä henkilökohtaisen kunniakysymyksen".

Karin mukaan hallitus kuuntelee vain yhtä etujärjestöä.

– Suomen Yrittäjiä ja sen keskustalaista (toimitusjohtajaa) Mikael Pentikäistä. Siis järjestöä, joka ei ole työmarkkinaosapuoli. Näyttää siltä, että tämä on työmarkkinapolitiikan Batmanin ja Robinin eli Sipilän ja Pentikäisen keskustalaista rymistelyä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona. Kuva: Jussi Nukari

SDP:n Skinnari: "Liitoilla on täysi oikeus vastustaa lakiesityksiä"

Topi Paanasen mukaan pattitilanne raukeaisi, jos ammattiliitot satsaisivat rahojaan lakkojen sijaan tulevien eduskuntavaaliehdokkaiden tukemiseen.

– On paljon järkevämpää tukea päteviksi kokemiaan ehdokkaita ensi kevään vaaleissa kuin laittaa Suomea säppiin. Silloin politiikkaa tehdään omilla eikä toisten rahoilla, hän sanoo viitaten yrityksille lakkopäivistä koituviin tappioihin.

Paanasen huhtikuun lopulla käynnistämä kansalaisaloite poliittisten lakkojen rajaamiseksi on kerännyt reilut 10 000 allekirjoitusta. 50 000 allekirjoituksen raja tulisi saada täyteen ensi viikon torstaihin mennessä, jotta aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn. Hän on mainostanut kansalaisaloitetta näyttävästi esimerkiksi sanomalehdissä, esimerkiksi maanantaina Etelä-Suomen Sanomien kannessa.

Paananen sanoo, ettei allekirjoittajien määrä ole hänelle erityisen tärkeää. Paanasen mukaan on tärkeintä, että työelämän pelisäännöistä ja poliittisista lakoista keskustellaan julkisesti.

Kärjistäminen ja runnominen näyttää olevan ikävä kyllä Sipilän tyyli. Toivottavasti järki voittaa. Kansanedustaja Ville Skinnari (sd.)

Kansanedustaja Talja sanoo, että poliittisten lakkojen rajaaminen voi olla hankalaa, koska tulkinta siitä, mikä on poliittinen lakko ja mikä ei, on häilyvä.

Talja kuitenkin jatkaa, ettei esimerkiksi parin viikon takaisella lakolla ollut hänen mielestään oikeutusta.

– Työtaisteluun osallistujien pitäisi olla sama ryhmä, johon vastustettavat toimenpiteet kohdistuvat. Nyt ei ollut niin.

Demarikansanedustajat eivät halua kajota lakko-oikeuteen.

– Hallitus ilmoitti kiky-sopimuksen jälkeen, että tämän enempää ei kylmää vettä työntekijöiden niskaan kaadeta. Ja nyt kun kaadetaan, se näkyy luottamuksen romahtamisena. Työnseisaukset ovat siitä vain oire. Poliittisten lakkojen kieltäminen tai rajoittaminen olisi perusoikeusnäkökulmasta kovin kyseenalaista.

– Sipilän hallitus on omalla toiminnallaan on luonut suomalaiseen yhteiskuntaan kärjistyneen vastakkainasettelun. Liitoilla on täysi oikeus vastustaa lakiesityksiä, sanoo puolestaan Skinnari.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi