Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vierumäen ostanut miljardööri taistelee bensarahoilla ilmastonmuutosta vastaan - "Tekemisessä pitää olla merkitys"

Vierumäen uusi pääomistaja Mika Anttonen ei pelkää tarttua "härkää sarvista". Heinolalaisen liikuntapyhätön pelastaminen on miljoonilla mitattuna vain pieni murto-osa siitä, mitä hän sijoittaa energia- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Mika Anttonen on pääomistaja miljardiyritys St1:ssä, jota johdetaan Helsingin Pitäjänmäeltä. Polttoainekaupasta saaduilla miljoonilla Anttosen yritykset kehittävät uusiutuvia energiamuotoja. Kuva: Photographer: Kai Sinervo

Anttosen Mikassa on talkoohenkeä.

Se joukkuepelin henki, jonka voimalla nyt pelastetaan Vierumäkeä, on peräisin Hamarin kylältä Porvoon liepeiltä.

Helsingin ("Kuliksen") poika muutti koulun alkaessa Porvoon maalaiskuntaan, josta lähti vasta polille päästyään asumaan Espooseen.

– En syntynyt kultalusikka suussa. Arki ei todellakaan ollut aina auvoista, elin avioeroperheessä.

Kotikylästä jäi hyvä muisto.

– Hamari oli fantastinen paikka nuoren pojan kasvaa mieheksi. Vanhemmat venyivät ihmeellisesti erilaisiin talkoisiin ja saivat joukkueet pyörimään.

Anttosesta kasvoi innokas lätkäfani.

Hän kannatti Tapparaa, koska sopivaan aikaan Suomen lätkäjoukkueen maalia vartioi Tapparan Antti Leppänen, idoli. Mitään muuta sidettä ei Tampereeseen ollut.

– Oli kyllä mukava kuittailla HIFK:ta ja Jokereita kannattaneille kavereille, kun Tappara voitti mestaruuden melkein joka toinen vuosi.

MM-turnaukset tuli käytyä aika tarkasti koko 1990-luvun. Otakar Janeckyn kiemurat Jokereissa tulivat tutuksi, vaikkei Anttosesta narripaitojen kannattajaa koskaan tullutkaan.

Panos työhyvinvointiin on nouseva trendi

Lätkäinnostuksesta on suora linja Vierumäki-yhtiöihin, joiden suurimmaksi omistajaksi tuli lokakuun alussa Anttosen sijoitusyhtiö Keele. Suurin vähemmistöomistaja on Jääkiekkosäätiö.

– Vierumäkeä uhkasi selvitystila, koska kassa oli tyhjä.

Anttonen pyydettiin apuun, ja Keele merkitsi osakkeita saaden niukan osake-enemmistön sekä Vierumäki Country Clubista tytäryhtiöineen että Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiöstä.

Ei kukaan tiedä, miten olisi käynyt, jos energiamiljonääri ei olisi tuonut miljooniaan.

– Sen verran tiedän liike-elämästä, että jos yritys joutuu selvitystilaan, niin silloin lopputulos ei ole kenenkään kontrollissa.

Anttonen halusi, että Vierumäki säilyy niiden käsissä, jotka näkevät suomalaisten liikunnan ja työhyvinvoinnin kulkevan käsi kädessä, symbioosissa.

– Huippu-urheilu ansaitsee paikkansa yhteiskunnassa, ja tuen verovaroista, vain jos se kykenee liikuttamaan massoja.

Vierumäellä käy nykyään noin 400 000 asiakasta vuodessa. Paikka on Suomen jääkiekkomaajoukkueen tukikohta, jääkiekon kansainvälinen kehityskeskus ja Olympiakomitean valmennuskeskus. Golfkenttineen ja tuhansine majoituspaikkoineen kokonaisuus on vailla vertaa Suomessa.

Anttosen ajatus on, että Vierumäki saa tulevaisuudessa entistä isomman roolin työhyvinvointia parantavan liikunnan paikkana.

– Yritysten intressi on pitää työntekijöistään huolta. Itse uskon, että tämä on trendinomainen juttu, joka vain vahvistuu. Kun ihminen on hyvässä kunnossa ja motivoitunut, hän jaksaa ja haluaa tehdä työtä.

Tästä on suora linja suureen yhteiskunnalliseen ajatukseen – Anttosen "pyhään kolminaisuuteen".

– Maksuton koulutus, maksuton terveydenhuolto ja inhimillisen elämän mahdollistava sosiaaliturva ovat pohjoismaisen hyvinvointimallin perusta. Harvassa paikassa asiat ovat yhtä hyvin. Näiden asioiden puolesta pitää kaikkien ponnistellä omien mahdollisuuksiensa mukaan.

– Puhutaan työllisyysasteesta, 72 prosentista. Siinä on liikaa vastakkainasettelua. Korkeaan työllisyyteen ei päästä käskemällä vaan motivoinnilla ja työhyvinvoinnilla.

Syvä reikä antaa lämpöä Espoossa

Oman kortensa Suomen kekoon Anttonen kantaa myös kehittämällä yrityksissään uusiutuvaa energiaa.

– Moni on kysynyt, miksi ostelit Essoja ja Shellejä. Miksi teillä on niin paljon bensiiniä ja muuta fossiilista liiketoimintaa? Minulle on kristallinkirkasta, että energiamuutos ei tule yhdessä yössä. Fossiilisilla aineilla pitää tehdä niin paljon rahaa, että voimme kehittää uusiutuvia energiamuotoja. Se on kallista.

Espoossa on 6,4 kilometriä syvä reikä. Sen pohjalla kivi on kuumaa, 121 astetta Celsiusta, ja siitä Anttonen on hyvin innostunut.

Reiästä on tarkoitus joskus saada lämpöä 40 megawatin teholla, kymmenes Espoon lämmöstä.

– Tulevaisuudessa ei lämpöä tehdä polttamalla. Silloin, meidän aikamme jälkeen lämpö tulee maasta, Anttonen vakuuttaa.

Kun rakennuskanta uusiutuu lattialämpöä käyttäväksi, riittävät matalammatkin reiät.

Syvältä maan sisältä löytyvän geotermisen lämmön hyödyntämiseen Anttosen yritykset ovat sijoittaneet jo 75 miljoonaa euroa, eikä lopputulos ole varma. Kesän jälkeen näyttää paremmalta, kun kävi ilmi, että koloon pumpattu valtava vesimassa tihkui toivotusti laajalle alalle kallioon. Ensi vuonna pitäisi porata "paluureikä", josta vesi toivottavasti hallitusti palaa kuumenneena maan pinnalle.

Espoolaisia huolestuttivat maan pinnalle kuuluneet äänet, mutta mitään järistyksiä ei ollut.

Uusi suunta on Marokon metsä

St1 tekee etanolia esimerkiksi Hartwallin mäskistä Lahdessa. Omistuksessa on puolet Tuuliwatti-yhtiöstä.

– Hyvän energian tuottaminen on ollut meille missio jo 15 vuotta. Nyt uusiutuva energia on isojenkin yritysten agendalla.

Entä aurinko?

– Paneeleihin meillä ei ole erityistä osaamista. Yritämme tehdä sellaista, joka ei muuten tulisi tehdyksi.

Merkityksellinen tekeminen motivoi työntekijöitä ja yrittäjää, jonka ei rahan takia tarvitsisi enää töitä tehdä.

On hän mukana aurinkosähkössäkin: Marokkoon istutetaan ensi vuoden alussa 16 000 puuntainta, joista marokkolaisen yliopiston ja lannoiteyrityksen kanssa tutkitaan, miten metsä sitoo ilmakehän hiiltä. Kasteluenergia tulee aurinkopaneeleista.

Äidin rooli on suurin

Taistelu hyvien asioiden puolesta on kodin perua.

– Äidillä on suurin rooli kaikissa hyvissä arvoissa. Tekemisessä pitää olla merkitys.

Anttonen on ennenkin nostanut kaveria kanveesista, tarttunut "härkää sarvista".

Moni kohotti kulmiaan, kun hän rupesi tukemaan suomalaista maastohiihtoa vuonna 2001, kun vanhat sponsorit kaikkosivat doping-jupakan takia. Yhteistyö hiihdon kanssa on jatkunut "pipopaikalla" ja jatkuu 2020-luvulle asti.

Hän lupasi miljoonan vuodessa vähävaraisten nuorten lätkäharrastuksen tukemiseen niin pitkäksi aikaa, kun pussissa riittää rahaa. Ja sitä riittää.

Viime vuonna St1 oy teki puhdasta voittoa 27 miljoonaa euroa, yritysryhmä kaikkiaan vielä paljon enemmän.

Muistetaan myös, että Anttonen osti osan Suomen Essoista ja Shell-asemat, kun bensiinin kulutus Suomessa oli jo jatkuvalla lasku-uralla.

Nyt hän kilpailee osuuskaupan, valtionyhtiön ja venäläisjätin kanssa johtavan bensakauppiaan tittelistä.

Anttonen on kertonut, että ei odota osinkoja eikä suuria tuottoja Vierumäestä.

Voi kuitenkin käydä niin kuin on ennenkin käynyt eli näkijä aistii nousutrendin ennen kuin muut. Silloin Vierumäki ottaa entistäkin isomman roolin kasvavien työhyvinvointipalvelujen markkinoilta. Talous kääntyy plussalle, kuten Vierumäen mukaan on jo tapahtunutkin. Silloin Anttoselle jää kohtuullinen voitto, josta liikenee taas johonkin muuhun hyvään tarkoitukseen.

Energiavaikuttaja

Mika Anttonen

51-vuotias diplomi-insinööri.

Syntyisin Helsingistä, kasvoi Porvoon maalaiskunnassa.

St1-ryhmän pääomistaja.

Perheessä vaimo ja kolme lasta, joista kaksi jo aikuisia.

Kuuluu Suomen rikkaimpiin ihmisiin.

Osti lokakuun alussa noin 51 prosenttia Vierumäen yritysten Country Clubin ja Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiön osakkeista.

Anttonen aloitti vuonna 2016 lahjoitukset vähävaraisten perheiden lasten jääkiekkoharrastukseen. Aikoo jatkaa "niin kauan kuin raha riittää”.

Täydennä lauseet

Mika Anttonen jatkaa viittä lausetta

Elämässäni on paljon hyvää.

Pidän työstäni, koska koen sen merkitykselliseksi.

Unelmoin paremmasta maailmasta.

Vapaa-ajalla pidän ajasta perheen ja ystävien kanssa.

Lempipaikkani on sauna.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi