Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hyvinvointiyhtymä haluaa palvelulle hintakaton – Päijät-Hämeen yrittäjät vastustavat

Tehostettua palveluasumista tarjoavat isot yritykset ja kolmassektori. Kuva: Mirja Hussain mhus

Hyvinvointiyhtymä haluaa siirtyä käänteiseen palveluseteliin ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa.

Käänteisen palvelusetelin idea on se, että hyvinvointiyhtymä maksaa hoitopalvelun tuottajalle hoivasta 120 euroa vuorokaudessa ja tuottaja joko tuottaa palvelua tällä hinnalla tai jättäytyy kokonaan pois palveluntuottajien joukosta.

Asiakas maksaa hoidostaan tuloihinsa perustuvaa asiakasmaksua, joka olisi jatkossa sama riippumatta siitä, asuuko hän yksityisen vai julkisen ylläpitämässä palvelutalossa.

– Esityksen ajatuksena on se, että kaikilla on jatkossa aito mahdollisuus valita palveluntuottaja tuloista riippumatta, sanoo ikääntyneiden palveluiden tulosaluejohtaja Kimmo Kuosmanen.

Tällä hetkellä käytössä ovat niin sanotut tavalliset palvelusetelit, joiden arvo määräytyy asiakkaan tulojen mukaan. Niilläkin on voinut ostaa palvelua keneltä haluaa. Mutta vaikka pienituloinen saisi arvokkaimman setelin, maksettavaa on jäänyt omavastuuna itselle niin paljon, ettei seteliä ole pystynyt käyttämään, vaan on pitänyt mennä asumaan sinne, mistä hyvinvointiyhtymä paikan näyttää.

Yrittäjät vastustavat

Päijät-Hämeen yrittäjät vastustavat esitystä, koska se asettaa yrityksille kattohinnan, jolla palvelu on pystyttävä tuottamaan. Isot yritykset pystyvät hilaamaan palvelun tehokkuuden niin, että tuottaminen kannattaa.

Käytännössä tehostetun palveluasumisen tuottaminen vaatii kuitenkin niin suuria resursseja, että varsinaisia pienyrityksiä sitä tuottamassa ei ole nykyäänkään. Kuosmanen arvioi, että Päijät-Hämeessä tuottajia on 10–20.

– Kannanotto on enemmän periaatteellinen, koska hyvinvointiyhtymä haluaa varmaan saman käytännön muuallekin, Päijät-Hämeen yrittäjien toimitusjohtaja Outi Hongisto sanoo.

Yrittäjät kannattavat palvelusetelipohjaista järjestelmää sinänsä, mutta setelin pitäisi olla nykyisenlainen, jotta kukin palvelun tuottaja voi itse päättää, mitä oma palvelu maksaa.

Hykyn laskelmien mukaan muutos lisää kuluja 150 000 eurolla, mikä on kokonaisbudjetissa pieni summa. Se vastaa noin kolmen asiakkaan vuoden asumisen hintaa. Hongisto sanoo kuitenkin, että riskinä olisi se, että markkinoille jää vain muutama iso tuottaja, jotka voivat myöhemmin nostaa hintojaan ja hykyn on pakko maksaa, koska vaihtoehtoja ei enää ole.

Kuosmanen sanoo, että ajatus 120 euron vuorokausihinnasta on tullut yrityksiltä itseltään. Jotkut olisivat olleet valmiit halvempaankin hintaan, mutta summa haluttiin pitää realistisena.

Valinnanvapautta rajaa moni asia

Asiakkaan valinnanvapautta rajaa jatkossakin käytännössä tarjonta. Monilla paikkakunnilla on vain yksi tai kaksi palveluntuottajaa, joten vaihtoehtoja ei juuri ole. Palveluasuntoihin saattaa joutua myös jonottamaan, jos ne ovat täynnä. Myös kriteerit setelin saamiseksi ovat korkeat, sillä kotona asumista halutaan lisätä.

– Jatkossa valittavaksi jää lähinnä fyysinen paikka, koska kaikki on pakotettu tuottamaan samaa laatua ja samaa palvelua. Myös asiakasmaksu on edelleen tulosidonnainen. Tuntuu, että tässä rakennetaan ideaalimaailmaa, jota ei ole olemassakaan, Hongisto sanoo.

Hyvinvointiyhtymän hallitus päättää ostomallin uudistamisesta maanantaina.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X