Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"En voi kuvitellakaan. Voi hyvänen aika!" – kirjaston sulkeminen olisi menetys Jalkarannalle

Investointihuipulla oleva Lahti yrittää pitää toimintamenonsa kurissa, koska velkaantumista ei saada muuten pysäytettyä.

Jalkarannan kirjastoa viikoittain käyttävä Eija Hammar tyrmistyi lakkautusaikeista. Kuva: Sami Kuusivirta

Jalkarannan kirjastopiste toimii kolme vuotta sitten valmistuneessa monitoimitalossa Jalossa. Jos Lahden ensi vuoden talousarvioesitys toteutuu sellaisenaan, Jalkarannan kirjasto sulkee ovensa.

Pienehköä kirjastoa käyttävät etenkin koululaiset ja eläkeläiset. Lähistöllä asuva Eija Hammar tyrmistyy kuullessaan lakkauttamisaikeista.

– En voi kuvitellakaan, en todellakaan. Voi hyvänen aika! Käyn kirjastossa kerran viikossa ja parhaimpana kaksi. En osaisi lähteäkään täältä muualle, hän toteaa.

Hammar on työskennellyt Jalkarannan koulussa koulunkäyntiavustajana. Hän jäi kesällä eläkkeelle.

Koska verotulomme eivät ole korkeat, palveluiden kustannukset eivät voi poiketa merkittävästi valtakunnan keskiarvosta. Kaupunginjohtaja Pekka Timonen

– En haluaisi ajatella kirjaston lopettamista ollenkaan. Mitä sen eteen voi tehdä? Uskon ihan vilpittömästi, että Jalkarannassa on tarvetta kirjastolle.

Heikki Viitala kertoo käyvänsä lähikirjastossaan lähes päivittäin lukemassa lehtiä.

– Varmaan keskustaan menisin jatkossa, mutta en niin usein kuin tänne, hän pohtii.

Anita Valinin mukaan kirjaston lopettaminen olisi Jalkarannalle "aikamoinen menetys", koska alueella asuu paljon eläkeläisiä.

– Itse istun täällä monta tuntia. Luen Anna-lehteä, Seuraa ja kaikkea. Aika paljon pyöräilen ja jatkossa varmaan kävisin pääkirjastossa. Olen itsekseni ajatellut, että kohta ei ole kuin pääkirjasto, koska säästöjä pitää hakea.

Aineistomäärärahasta ei haluta tinkiä

Jalkarannan kirjaston ylläpitäminen sisältyi sivistyslautakunnan talousarvioehdotuksen, mutta kaupunginjohtaja Pekka Timosen tiistaina julkistamasta budjettiesityksestä kirjastopisteen rahat on karsittu.

Heikki Viitala käy lähes päivittäin lukemassa lehtiä Jalkarannan kirjastossa. Kuva: Sami Kuusivirta

– Jalkarannan kirjastopisteen lakkauttamisella vastataan kirjastopalveluiden säästöpaineeseen, joka on 130 000 euroa. Aineistomäärärahoja emme enää haluaisi pienentää. Jalkarannan yksikkö on suhteellisen pieni, sivistysjohtaja Tiina Granqvist perustelee ratkaisua.

– Kärpäsen kirjasto on kohtuullisen matkan päässä, tosin mäen toisella puolella. Kirjastopalvelut ovat seudullisia, ja myös Hollolan Salpakankaalla on kirjasto, hän jatkaa.

Päivähoidossa miljoonan euron sopeutustarve

Esitys Jalkarannan kirjaston alasajosta on yksi osoitus siitä, että Lahti haluaa pitää toimintamenonsa kurissa. Tiukka linja näkyy myös varhaiskasvatuksessa, jossa on noin miljoonan euron sopeutustarve.

Alle kouluikäisten määrän ennakoidaan kasvavan noin 200 lapsella vuoteen 2025 mennessä. Granqvist arvioi päivähoidon osallistumisasteen kasvavan, koska oikeutta päivähoitoon ei ole enää rajoitettu, ja hoitomaksut ovat alentuneet. Kysynnän kasvuun ei kuitenkaan ole varattu rahaa.

– Jos hakijoita tulee paljon enemmän kuin nyt, siihen täytyy reagoida ja tulla valtuuston kukkarolle lisämäärärahaesityksen kanssa.

Kaupunginjohtaja Timosen mukaan varhaiskasvatuksen menot ovat Lahdessa joiltain osin korkeammat kuin muissa suurissa kaupungeissa.

– Koska verotulomme eivät ole korkeat, palveluiden kustannukset eivät voi poiketa merkittävästi valtakunnan keskiarvosta, hän huomauttaa.

Yhtymän ylitykset kertaluontoisia?

Lahtelaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, jonka palveluita kaupunki aikoo ostaa ensi vuonna 361,4 miljoonalla eurolla. Summa on 7,4 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia korkeampi kuin tälle vuodelle tehty varaus, joka uhkaa ylittyä lähes kymmenellä miljoonalla eurolla.

Timonen vakuuttaa, että ensi vuodelle kaavailtu varaus on realistinen, eikä kyse ole alibudjetoinnista.

– Luku on yhtymän meille ilmoittama pohjaluku. Palvelusopimusneuvottelut ovat kesken, ja luku voi vielä elää.

Yhtymän tämän vuoden menot ylittyvät osin kertaluontoisten kulujen takia.

– Tämän vuoden ylitys ei ole pysyvä pohja. On tietenkin erittäin vakava ja harras toiveemme, että näin on.

Palvelutori kokoaa palveluita

Lahden kaupungin palveluksessa on noin 3 600 työntekijää. Esimerkiksi perusopetuksessa henkilöstöresurssit pidetään ennallaan.

– Vaikka kaupunki kasvaa, henkilöstön määrä ei kasva. Määrää pystytään jopa hieman vähentämään, Timonen ennakoi.

Toiminnan tehostaminen ei kaupunginjohtajan mukaan välttämättä heikennä palvelutasoa. Hän mainitsee esimerkkinä palvelutorin, johon keskitetään kaupunkikonsernin asiakaspalvelua. Palvelupisteen paikkaa ei ole vielä kerrottu.

– Tilantarve muualla voi vähentyä ja palvelun aukioloaika pidentyä. Kun siihen tuodaan sähköiset palvelut rinnalle, palvelutaso paranee. Vaiheittain kasvatetaan ja laajennetaan toimintamallia.

460 miljoonaa viidessä vuodessa

Tiukka kulukuri on Lahdelle tarpeen, koska kaupunki velkaantuu poikkeuksellisen suurten investointien takia. Nettoinvestoinnit ovat vuoteen 2023 mennessä yhteensä noin 460 miljoonaa euroa. Suuria kohteita ovat esimerkiksi Launeen ja Rakokiven monitoimitalot sekä Kivimaan koulun perusparannus. Eteläiseen kehätiehen kaupunki käyttää yhteensä 70 miljoonaa euroa.

– Olemme keskellä investointihuippua. Investoinnit ovat luonteeltaan tulevaisuusinvestointeja. Kaikin tavoin on katsottava, että Lahti pysyy kasvavana ja kehittyvänä kaupunkina, Timonen linjaa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Esimerkiksi kehätiellä toivotaan olevan laajat vaikutukset kaupunkikehitykseen.

– Se heijastuu maankäyttöön, maan hintaan, yritysten sijoittumiseen, keskustan liikennejärjestelyihin ja radanvarren kehittämiseen.

Pysähtyykö velkaantuminen?

Ensi vuonna Lahti ottaa omiin toimintoihinsa 61 miljoonaa euroa lisää velkaa. Oman toiminnan lainamäärä kohoaa 400 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä.

– Lainamäärä per asukas ei ole poikkeuksellisen korkea. Ollaan ihan hallittavalla tasolla, Timonen katsoo.

Lahden tavoitteena on pysäyttää velkaantuminen vuoteen 2022 mennessä. Jotta tähän päästäisiin, vuosikatetta olisi kyettävä jatkuvasti kasvattamaan.

– Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii tiukan menokurin, suotuisan talouskehityksen sekä sen, että investointeja onnistutaan tuomaan hallitusti alaspäin. En osaa sanoa, kohtaavatko käyrät vielä 2022, konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen toteaa.

Mäkisen mukaan kaupungin hurja investointitahti nostaa myös investoinneista tehtävien poistojen määrää.

– Poistot hyppäävät vuonna 2021 merkittävästi ylöspäin. Vuosikate on saatava ylöspäin, jotta tulos pysyy nollatasolla.

Verot ennallaan

Lahden veroprosentti pysyy ensi vuonna 20,75:ssä. Myös kiinteistöverot pidetään ennallaan.

Vuosikate, joka jää käyttötalousmenojen jälkeen investointien rahoittamiseen, olisi 51,3 miljoonaa euroa. Runsaan viiden miljoonan euron ylijäämä kasvattaisi kaupungin taseessa olevan kumulatiivisen ylijäämän yli 160 miljoonaan euroon.

Taloussuunnitelmassa ei ole vielä huomioitu maakuntauudistusta, jonka mahdollista toteutumista on siirretty vuoteen 2021.

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä 29.–30 lokakuuta. Valtuusto päättää veroista 12. marraskuuta ja talousarviosta 10. joulukuuta.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi