Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tehostettu tuki riittää yhä useammalle lapselle Lahdessa – äidin ja opettajan mukaan todellisuus ei ole niin ruusuinen kuin paperilla näyttää

Joka viides päijäthämäläinen peruskoululainen sai viime vuonna tehostettua tai erityistä tukea. Lahtelaisopettajan mukaan tukitoimet voivat paperilla näyttää paremmilta kuin käytännössä.

Lapsille on tarjolla monenlaisia tukitoimia koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksiin. Apuvälineet voivat olla yksi tukitoimi. Kuva: Sami Lettojärvi

Päijät-Hämeen kunnissa joka viides peruskoululainen oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Maakuntien välisessä vertailussa vain Kymenlaaksossa tehostettua tai erityistä tukea saavien koululaisten osuus oli suurempi.

Esimerkiksi Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vastaavien tukien piirissä on noin 14 prosenttia peruskoululaisista.

Käytännön tukitoimia tulisi selvittää

Alueellisten erojen olemassaolo tehostetun ja erityisen tuen määrissä todetaan myös Valtioneuvoston tilaamassa oppimisen tuen tasa-arvon ja kehittämistarpeiden selvityksessä, joka julkistettiin syyskuun lopulla.

Selvityksen mukaan erityisesti tehostetun ja erityisen tuen raja vaikuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa häilyvämmältä kuin muualla, eivätkä kriteerit tuen määrittelyyn ole samat. Johtopäätösten mukaan käytännön tukitoimia eri alueilla tulisi selvittää ja arvioida sitä kautta, toteutuuko oppilaan oikeus saada tukea koko maassa yhdenvertaisesti.

– Erot tukea saavien oppilaiden osuuksissa eivät sinällään kerro, ovatko asiat hyvin vai huonosti, koska tuki on niin yksilölähtöistä ja tukea voidaan järjestää monin eri tavoin. Luvuissa voi näkyä se, millaiseksi koulujärjestelmät ovat aiemmin muodostuneet, sanoo tohtorikoulutettava Meri Lintuniemi Helsingin yliopistosta.

Lahdessa joka viides saa tukea

Lahdessa tehostettua tai erityistä tukea sai vuonna 2017 hieman yli 19 prosenttia peruskoululaisista. Oppimisen tuen kolme tasoa otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2011. Tehostettua tukea saavien määrä on sen jälkeen kasvanut Lahdessa vuosittain, erityistä tukea saavien puolestaan laskenut.

– Jokainen oppilas, joka tarvitsee tukea, on oikeutettu sitä saamaan. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki perustuvat Lahden perusopetuksen opetussuunnitelmaan, sanoo opetuksen palvelupäällikkö Johanna Saastamoinen Lahden kaupungilta

Saastamoinen painottaa, että valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaan pedagoginen arviointi tehostettua tukea varten on tehtävä silloin, kun oppilas tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukitoimia.

– Kuntien välillä ei ole tai pidä olla eroja siinä, milloin tehostettu tuki tai erityinen tuki aloitetaan, koska se on lain mukaan velvoite. Tehostettu ja erityinen tuki perustuu opetussuunnitelman perusteisiin. On lapsen oikeus saada opetusta.

Tehostettu tuki riittää yhä useammalle

Saastamoisen mukaan Lahdessa on käytössä monipuolisia tukitoimia esimerkiksi oppilaalle, joka tarvitsee jatkuvaa tukea. Erityistä tukea tarvitsevien koululaisten määrä on saatu laskuun Lahdessa muun muassa kehittämällä pedagogiikkaa kouluilla ja ohjaamalla erityisopettajia kouluille, missä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on suurin.

– Koulussa on lähdetty suunnitelmallisesti toteuttamaan esimerkiksi niin sanottua samanaikaisopetusta ja oppilaiden ryhmittelyjä koulupäivän aikana. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että opettajat ovat muodostaneet tällaisia työpareja tai -tiimejä koulunkäynnin arjen suunnitteluun.

Saastamoinen myöntää, että tukea tarvitsevien lasten määrä on Lahdessa edelleen iso.

– Yhä useammalle lapselle tehostettu tuki on kuitenkin riittävä, ja erityisopettajan tukea on ollut saatavissa omalta lähikoululta aiempaa enemmän.

Lapsen tuen tarpeen ja kehityksen arviointi on Saastamoisen mukaan jatkuvaa, ja lähtökohtana on aina yhteistyö ja lapsen etu.

– Opettajien lisäksi oppilas ja huoltaja osallistuvat pedagogisen arvion tekemiseen, ja jokainen saa sanoa omaa näkemystään. Lahdessa on käytössä kunnioittavan kohtaamisen periaate.

Tukea uupui, muutos yllätyksenä

Kaikkien näkemys tilanteesta ei ole yhtä myönteinen. Toimitukseen yhteyttä ottaneen lahtelaisäidin lapsen tuki haluttiin muuttaa erityisestä tuesta tehostetuksi tueksi ilman ennakkokeskustelua tai -ilmoitusta.

– Palaverissa oli tarkoitus päivittää henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa, mutta siellä olikin paperi valmiina tukitason pudotuksesta. Se tuli ihan yllätyksenä.

Äiti ei halua nimeään julki perheen lasten yksityisyyden suojelemiseksi. Hänen mukaansa palvelujen saanti on korkeimmallakin tukitasolla ollut epävarmaa.

– Tukiopetusta tai erityisopettajan palveluja ei luokassa ole ollut, avustaja taitaa olla. Tukitason pudotusta perusteltiin vähän niin, että tiputetaan tasolle, jonka tukea pystytään antamaan.

Useista hakemuksista huolimatta lapsi ei ole päässyt pienluokalle, vaikka on oppimisvaikeuksien vuoksi jäänyt muun muassa luokalle.

Vähäkin tuki jakautuu monelle

Kokenut lahtelaisopettaja kertoo, että tarjolla oleva tuki näyttää toisinaan paperilla hyvältä, mutta todellisuus voi olla toinen.

– Vähän on katkera maku kirjoittaa tukimuotoja pedagogisiin asiakirjoihin. Paperilla voi näyttää hyvältä, että avustaja on 12 tuntia viikossa luokan käytössä. Avustettavia lapsia voi kuitenkin olla todella paljon. Yksi lapsi saa ripauksen. Tai kahden tunnin osa-aikainen erityisopetus viikossa voi tarkoittaa kahdeksan hyvin erilaista tukea tarvitsevan lapsen opetusta.

Lahtelaisopettaja ei halua nimeään julki, koska pelkää esitetyn kritiikin aiheuttavan ongelmia. Suurin ongelma Lahden kouluissa on hänen mielestään puuttuva henkilökunta. Erityisesti laaja-alaisista erityisopettajista ja heidän antamastaan tuesta on pula.

– Toisaalta luokanopettajia ei ole inkluusion käyttöönoton jälkeen koulutettu ollenkaan erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ohjaamiseen.

Tuen tarpeessa olevien lasten lisäksi opettaja on huolissaan kaikista oppilaista.

– Kun resursseja on niin vähän kuin Lahdessa, on kuormitus suuri paitsi aikuisille, myös lapsille. Erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevat lapset vievät kauheasti opettajan aikaa ja muut ovat omillaan.

Kunnan varallisuus näkyy vain vähän

Kunnilla ei nykyisin ole taloudellisia kannusteita tarjota lapsille tehostettua tai erityistä tukea, vaan ylimääräiset kustannukset jäävät kunnan maksettavaksi. Aiemmin oli toisin. Ennen vuoden 2010 valtionosuusuudistusta kunnat saivat laskennallista lisää erityisopetukseen otetuista ja siirretyistä lapsista.

– Rahoitusjärjestelmän muutoksen vaikutuksista oppilaiden tukeen on lähinnä kansainvälistä tutkimusta, etenkin Yhdysvalloista. Niiden perusteella näyttää siltä, että jos kunnilta poistetaan taloudelliset kannusteet siirtää lapsia tuen piiriin, vaikuttaa muutos siihen, kuinka paljon erityisopetusta tarjotaan, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Tanja Kirjavainen Valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Kirjavainen oli mukana selvittämässä valtionosuuksien vaikutusta tehostetun ja erityisen tuen tarjontaan Valtioneuvoston tuoreessa selvityksessä. Aivan viimeaikaista tietoa Suomesta ei ole saatavissa, koska esimerkiksi valtionosuusjärjestelmä ja perusopetuslaki ovat muuttuneet. Vuoden 2015 jälkeistä tilannetta tulisi Kirjavaisen mukaan selvittää.

Kuntien varallisuuserot eivät Suomessa näytä juuri vaikuttavan siihen, miten kunnissa tarjotaan tehostettua tai erityistä tukea.

– Kunnan varallisuuden vaikutuksesta on nähtävissä pieniä viitteitä, mutta tilastollinen yhteys on hyvin heikko.

Lue myös: Väitöstutkimus: Positiivinen palaute vähentää oppilaiden häiritsevää käyttäytymistä
 
Oppimisen tuki

Tuen tasot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.

Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea.

Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus ja erityiset apuvälineet.

Yleinen tuki tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja, tehostettu tuki on jatkuvampaa.

Erityisestä tuesta tehdään hallintopäätös.

Lähde: Opetushallitus
Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi