Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ikääntyneiden ja muistisairaiden määrä pomppaa ylös lähivuosina, kuntien talous kovilla

Ikääntyvissä piilee myös positiivisia voimavaroja, joita usein ei hyödynnetä

Muutosagentti Anu Olkkonen-Nikula sanoo, että hykyn ja kuntien yhteistyö sujuu hyvin. Kuva: Emmi Tuomisto

Muistisairaiden määrän odotetaan kasvavan Päijät-Hämeessä kiihtyvällä tahdilla. Vuonna 2030 Päijät-Hämeessä on arviolta 2 500 ihmistä, joilla on vähintään keskivaikea muistisairaus.

Nykyisillä palveluilla kustannukset olisivat niin korkeat, ettei niistä enää selvittäisi.

Jos kotihoitoa ja palveluasumista tarjottaisiin nykyiseen tahtiin, kasvaisivat menot yli 110 miljoonalla eurolla kahdessakymmenessä vuodessa.

Tissuttelu on riski

Muistisairaiden määrä lisääntyy, koska myös ikääntyneiden määrä lisääntyy. Aivosairauksien kehittymiseen voi kuitenkin vaikuttaa jonkin verran myös itse, siksi hyvinvointiyhtymästäkin muistutetaan, että jokaisen pitäisi ottaa itse vastuuta omasta terveydestään. Esimerkiksi nyt eläkeiän kynnyksellä olevassa ikäluokassa moni on tottunut juomaan lasin tai pari viiniä päivittäin, mikä on ikääntyneillä riski.

Myös sosiaalisista suhteista ja yhteisöllisyydestä kannattaa pitää huolta ja miettiä jo ajoissa, mieluiten alle 65-vuotiaana, missä aikoo asua vanhempana. Jos muuttaa uuteen asuntoon vasta kun muistisairaus on jo alkanut, vaarana on, ettei muista omaa kotiaan. Ikääntyvien asuminen on nyt haasteellista esimerkiksi Päijät-Hämeen syrjäseuduilla, missä asunnot ovat harvoin esteettömiä.

– Ikääntyneiden määrän lisääntyminen haastaa myös kuntia kaavoituksen, asuntorakentamisen ja hyvinvoinnin suhteen. Ihmiset eivät elä sote-palveluissa, vaan kunnissa, sanoo hyvinvointiyhtymän muutosagentti Anu Olkkonen-Nikula.

Olkkonen-Nikula työskentelee maan hallituksen I&O-kärkihankkeessa, jossa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Ikääntyvissä on potentiaalia

Yli 75-vuotiaat eivät vielä käytä paljon palveluita, mutta yli 80-vuotiaat käyttävät. Siihen on vielä suurilla ikäluokilla aikaa.

Vaikka huoltosuhde huolestuttaa, ikääntyneiden tilanne on 15–20 vuoden päästä erilainen. Heillä on käytettävissäään enemmän rahaa ja isommat eläkkeet kuin nykyisillä eläkeläisillä, joista moni saa pelkkää kansaeläkettä.

– Tällä hetkellä kenenkään ei tarvitse myydä omaisuuttaan maksaakseen palveluita, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla erilainen. Se vaatii kuitenkin yhteiskunnallista keskustelua, Olkkonen-Nikula sanoo.

Olkkonen-Nikula haluaa muistuttaa, että ikääntyvissä piilee myös valtavasti voimavaroja, joista myös pitäisi puhua. Ikääntyvät eivät ole mikään pakollinen menoerä, vaan he ovat valtavan tärkeitä yhteiskunnalle.

Lue myös: "On tärkeää, että arjessakin on jotain, mitä odottaa" - Triossa toimiva Lyylin tupa on esimerkki kauppakeskusten muuttuvasta tarjonnasta
 

– He ovat koulutettuja ja motivoituneita ihmisiä, joiden potentiaalia hyödynnetään huonosti. He todennäköisesti haluavat ostaa monenlaisia palveluja, matkustella ja nauttia elämästä. He ovat voimavara vapaaehtois- ja järjestötyössä sekä omaishoidossa ja muussa hoivassa, Olkkonen-Nikula sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi