Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Lahtelaiset ovat tarvinneet ja saaneet enemmän palveluita" – hyvinvointiyhtymän kuluvan vuoden tulosennuste heikkeni jälleen

Ylitys kohdistuu pääosin Lahteen. Kaupunki haluaa tarkempia tietoja menojen jakautumisesta.

Lahtelaiset ovat käyttäneet sote-palveluita ennakoitua enemmän. Annikki Laitinen ja ja Arto Laitinen asioivat syyskuun lopulla kaupunginsairaalassa. Kuva: Katja Luoma

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän budjetti on pettämässä alkusyksystä arvioitua pahemmin. Maanantaina valmistunut tulosennuste ennakoi tälle vuodelle 10,8 miljoonan euron alijäämää, kun edellinen arvio oli 6,8 miljoonaa.

Yhtymän mukaan menot ovat ylittyneet etenkin Lahdessa. Kaupunki ennakoi talouden seurantaraportissaan, että Lahtea koskeva sosiaali- ja terveysmenojen ylitys olisi juuri 10,8 miljoonaa euroa.

Kaiken lisäksi tilanne voi heikentyä entistään. Etelä-Suomen Sanomien saamien tietojen mukaan yhtymän työvaliokunnalle on kerrottu, että pahimmillaan ylitys voi vielä paisua useilla miljoonilla euroilla.

– 10,8 miljoonaa on virallinen ennusteemme. Se on realistinen, mutta tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, yhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen toteaa.

Kustannukset käytön perusteella

Hyvinvointiyhtymä hoitaa kaikki sote-palvelut kymmenessä Lahden alueen kunnassa. Esimerkiksi Hollolassa sote-menot ovat jäämässä yli miljoona euroa alle budjetoidun, kertoo kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

Lahdessa ihmetellään nyt, miksi menojen ylittyminen koskee lähinnä keskuskaupunkia.

– Tämä on hyvä kysymys. Terveystaloustieteilijät sanovat, että yli 50 000 asukkaan kaupungeissa vaihtelua ei pitäisi juuri olla, kaupungin hyvinvointijohtaja Mikko Komulainen toteaa.

Salusen mukaan kustannukset jakautuvat palveluiden käytön perusteella.

– Lahtelaiset ovat tarvinneet ja saaneet enemmän palveluita. Hollolalaiset ovat merkittävästi terveempiä kuin lahtelaiset. Kiistatta Lahden palvelutaso on ollut maakunnan niukin.

"Paljon joudutaan selvittämään"

Komulaisen mukaan kaupunki haluaa tarkempia tietoja menojen jakautumisesta

– Esimerkiksi suun terveydenhuoltoon lisäpanostusta oli 400 000. Se ei selitä tällaista nousua. Tietojärjestelmäongelmista Lahteen kohdistuu muutama miljoona euroa. Paljon joudutaan selvittämään, että mistä Lahteen kohdistuu näin iso kokonaisuus.

Yhtymän menot ovat kasvaneet tammi-elokuussa peräti 4,5 prosentilla.

– Uusimpien tilastojen mukaan olemme nousemassa kustannuskärkeen. Monessa muussa kaupungissa tai yhtymässä kasvu on 2–3 prosentin välillä.

Salusen mukaan tammi-elokuulle on tullut poikkeuksellisia kulueriä.

– Koko vuodelle ennustamme selvästi pienempää, hän kertoo.

"Maksimisopeutukset"

Vielä syyskuussa toivottiin, että yhtymä pystyisi säästämään loppuvuoden aikana 4 miljoonaa euroa. Tähän ei päästä.

– Olemme tehneet maksimisopeutukset. Tällä hetkellä arvioidaan, että 2 miljoonan euron sopeutukseen pystytään, Salunen sanoo.

Kustannusten kasvua on tarkoitus hillitä ensi vuonna, mutta keinot ovat Salusen mukaan rajalliset.

– Kustannukset määrää väestön ikärakenne sekä ihmisten terveys ja sosioekonominen asema. Nämä asiat eivät ole meidän näpeissämme. Tuotamme palvelut tiukimpaan hintaan koko maassa.

Olemme tehneet maksimisopeutukset. Toimitusjohtaja Eetu Salunen

Yhtymä ja kunnat ovat käynnistämässä ensi vuotta koskevat palvelusopimusneuvottelut.

– Haemme kuntien kanssa yhteisymmärryksessä mahdollisimman realistista ja tiukkaa rahoitusta ensi vuodelle.

Komulaisen mielestä kokonaisuus on saatava hallintaan.

– Pitäisi uskaltaa lähteä rohkeaan uudistamiseen.

Toiminnalliset tavoitteet toteutuneet

Yhtymä tiedotti tiistaina, että se on saavuttamassa kuluvana vuonna suurimman osan toiminnallisista tavoitteistaan.

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on noussut tavoiteltuun 92 prosenttiin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–20-vuotiaiden osuus on saatu laskemaan alle 1,5 prosentin. Laitoshoidon tarvetta lastensuojelussa on onnistuttu vähentämään. Vammaispalvelujen asiakkaat pystyvät entistä useammin asumaan itsenäisesti.

Ennustetun alijäämän taustalla ovat yhtymän mukaan ict-ongelmat, ennakoitua suurempi palvelujen tarve ja odotettua suuremmat ostot yliopistosairaaloista.

Lue myös: Hykyn tulos sukelsi, iso säästökuuri jo aloitettu - "Nousee kysymys, onko yhtymän johto ajan tasalla omasta työstään?"
 

– Sote-palvelujen kysyntä on kasvanut merkittävästi. Tämä näkyy osastojen kuormitusasteiden nousuna ja asiakasmäärän selvänä nousuna sekä ensihoidossa että Akuutti24:ssä. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakasmäärät ovat nousseet huolimatta erittäin tiukoista palveluiden saatavuuskriteereistä, Salunen toteaa tiedotteessa.

Sopeuttaminen toteutetaan rekrytointeja lykkäämällä, kehityshankkeita siirtämällä ja vuodenvaihteen sulkuja pidentämällä.

Budjetti

2,1 prosentin korotus 2019

Hyvinvointiyhtymä esittää kuntien ensi vuoden maksuosuuksiin 2,1 prosentin korotusta. Rahassa korotus olisi 12,8 miljoonaa euroa.

Lahdelle ja Iitille esitetään suurempia korotuksia, koska lahtelaisten ja iittiläisten palveluiden käyttö on jo pidempään ylittänyt budjetoidun tason.

Yhtymän ensi vuoden kustannuksissa on nousupainetta reilut 32 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Eetu Salunen huomauttaa, että 2,1 prosentin korotus tarkoittaa nollakasvua maksuosuuksissa, koska se kattaa vain palkankorotukset ja yleisen inflaation.

Yhtymän kustannuksia lisäävät merkittävästi Päijät-Hämeen väestön ikääntyminen ja siitä seuraava palvelutarpeen kasvu.

Vuoden 2019 talousarviosta valmistellaan 10 miljoonaa euroa alijäämäistä. Alijäämää aiotaan kattaa budjettivuoden aikana hankerahalla, liiketoimintaa ja omaisuutta myymällä.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi