Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä keskimääräistä enemmän lasten ja nuorten mielenterveysongelmia - apua ei meinaa saada

Hyvinvointiyhtymä toivoo merkittävää lisämäärärahaa peruspalveluihin. Kuntien väliset erot mielenterveysongelmissa ovat maakunnassa suuret. Heinola aloitti perustason mielenterveyspalvelut nuorille.

Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Jani Penttilä kertoo, että lähetteet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon ovat puolitoistakertaistuneet kahdessa vuodessa. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeessä lapsilla ja nuorilla on keskimääräistä enemmän mielenterveyden ongelmia. Esimerkiksi sairaalahoitoa mielenterveyden häiriöihin sai vuonna 2016 seitsemän tuhannesta 0–17-vuotiaasta päijäthämäläisestä. Koko maan keskiarvo oli 4,3.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan myös lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli 0–12-vuotiailla Päijät-Hämeessä selvästi keskimääräistä enemmän vuonna 2016. Päijät-Hämeen 441,1 käyntiä tuhatta samanikäistä kohden on Manner-Suomen korkein.

Kuntien välillä suuret erot

Kuva: Anssi Hietamaa

Päijät-Hämeessä kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret. Monessa tilastossa erottuvat esimerkiksi Heinola, Kärkölä ja Orimattila.

Heinola on hiljattain alkanut ostaa Coronarialta perustasoisia mielenterveyspalveluita nuorille. Hyvinvointipäällikkö Päivi Pitkäsen mukaan tilanne on tiedostettu myös Orimattilassa.

– Kouluterveyskyselyssä moni mittari on lähtenyt parempaan suuntaan. Tosiasia kuitenkin on, että lähes kaikissa ei-toivotuissa indikaattoreissa Orimattila on yli Päijät-Hämeen tason ja pääasiassa myös yli muiden kuntien tason.

Anni Myllylä on Orimattilan ainoa koulunuorisotyöntekijä. Hänen vastuullaan on kaksi yläkoulua. Nuorten ongelmat näkyvät suurena työmääränä.

– Paljon töitä tehdään luokkien ja yksilöiden hyvinvoinnin eteen. Näkisin, että nuoret ovat päässeet tarvittavan avun piiriin aika nopeasti. Esimerkiksi Sihti on tosi hyvin pystynyt ottamaan nuoria vastaan nopeallakin varoajalla.

Lähes kaikissa ei-toivotuissa indikaattoreissa Orimattila on yli Päijät-Hämeen tason. Hyvinvointipäällikkö Päivi Pitkänen

Myllylän mielestä nuorten oireilu 8.–9.-luokilla ei ole uusi ilmiö. Mielenterveysongelmista puhutaan aiempaa enemmän ja myös opettajia on koulutettu tunnistamaan ongelmia.

– Tietysti tilannetta parantaisi, jos jonain päivänä meitä koulunuorisotyöntekijöitä olisi Orimattilassa kaksi ja meillä olisi omat koulut. Reagointi olisi nopeampaa ja oppilasmäärä pienempi. Ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan ennaltaehkäisevästi.

Lue myös: Psykiatrisen poliklinikan lakkauttaminen hämmensi Orimattilassa - "Tuntui heitteillejätöltä"
 

Myös hyvinvointipäällikkö Pitkäsen mukaan nuorten hyvinvointia turvaamaan tarvitaan lisää henkilöstöä.

– Tarkoitus on vahvistaa koulupsykologi- ja kuraattoripalvelua. Se on tietenkin talousarvioasia ja vasta tulossa valiokuntaan, mutta tätä lähdetään viemään eteenpäin.

Toiminta-alue kasvanut, resurssit eivät

Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Jani Penttilä piirtää ilmaan pyramidia. Leveässä alaosassa pitäisi olla merkittävä osa palveluista, jotta lasten ja nuorten ongelmiin kyettäisiin puuttumaan ajoissa ja nopeasti.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä näin ei ole. Tilanne on pikemminkin päinvastainen, sanoo nuorten psykososiaalisten palveluiden tulosyksikköpäällikkönä toimiva Penttilä.

– Nyt kun palveluita kasattiin yhteen, on paljastunut karu totuus siitä, miten vähän palveluita on.

Penttilän mukaan lasten ja nuorten perusterveydenhuollon tasoiset mielenterveyspalvelut ovat Päijät-Hämeessä lähes olemattomat. Nuorisopuolella perustason palveluissa on kourallinen ihmisiä, lasten puolella ei käytännössä ketään.

Lue myös: Masennus usein syy aikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen
 

Nuorten psykososiaalisten palveluiden perusterveydenhuollon tasoista hoitoa tuottavat entisen Lahden nuorisovastaanoton ja peruspalvelukeskus Oivan Nuotti-tiimin työntekijät. Vaikka työntekijämäärä on sama, on maantieteellinen toiminta-alue paljon aiempaa laajempi. Käytännössä tämä on johtanut nuorten perustason mielenterveyspalveluiden heikentymiseen.

Lahden keskustassa toimiva Sihti on matalan kynnyksen periaatteella toimiva yksikkö, joka tekee psykiatrisen hoidon tarpeen arviointeja 13–18-vuotiaille päijäthämäläisille nuorille.

– Seitsemän työntekijän voimin pitäisi kohdata melkein koko Päijät-Hämeen nuoret, jalkautua kuntiin ja tuottaa kriisihoitojaksoja.

Samaan aikaan kun henkilöstön määrä on pysynyt niukkana ja uudet säästövaateet painavat, on nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon tuli noin 500 lähetettä. Määrä puolitoistakertaistui kahdessa vuodessa.

Sihtiin pitäisi päästä tavoitteiden mukaan noin viikossa, viime aikoina ajan on saanut noin kahden viikon päähän. Alkuvuoden aikana uusia yhteydenottoja on tullut keskimäärin 11 viikossa.

Kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn hoitotakuu on kolme kuukautta. Penttilän mukaan odotusajat venyvät käytännössä hyvin lähelle enimmäisaikaa.

– Nuorten mielenterveyshäiriöihin liittyvien yhteydenottojen määrä on kasvanut vuosia, mutta parin viime vuoden aikana ne ovat ampaisseet räjähdysmäisesti.

Erikoissairaanhoito kuormittuu

Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon lähetemäärien kasvu on valtakunnallinen ilmiö. Päijät-Hämeessä tämä kasvu näkyy erityisen voimallisesti muun muassa puutteellisten perustason palveluiden vuoksi.

– Kun perustason palvelut loistavat poissaolollaan, ehtivät häiriöt kenties pitkittyä ja vakavoitua. Toisaalta kun muutakaan paikkaa ei ole, lähete tehdään polille erikoissairaanhoitoon, vaikka kevyempikin hoito saattaisi riittää, Penttilä sanoo.

Nuorisopsykiatrian ammattilaiset eivät ole löytäneet yhtä yksittäistä syytä mielenterveyshäiriöiden kasvuun. Tilanne joka tapauksessa on se, että mielenterveyshäiriöt ovat nykyisin koululaisten tavallisimpia terveysongelmia. Tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä, tavallisimmin esimerkiksi masennuksesta.

– Näissä luvuissa kyse ei ole mistään satunnaisesta nuoruusiän alakulosta, vaan ongelmista, jotka tutkittaessa täyttäisivät mielenterveyshäiriön diagnoosin kriteerit.

Toisaalta kynnys hakea apua on madaltunut, minkä nuorisopsykiatrit näkevät myönteisenä asiana.

Perhekeskusmalli voisi auttaa

Hyvinvointipäällikkö Päivi Pitkäsen mukaan Orimattilassa on pohdittu, mistä nuorten ongelmat johtuvat. Yhtä yksittäistä selittäjää ei pohdinnoissa ole löydetty. Moni taustasyy voi löytyä perheistä tai nuorten lähiympäristöstä.

– Tuomalla perhekeskusmalli Orimattilaan palveluita voitaisiin saada lapsille, nuorille ja perheille helpommin tavoitettavaksi. Osa perhekeskuksen palveluista olisi kaupungin, osa hyvinvointiyhtymän tuottamia.

Yhteistyön parantaminen juuri hyvinvointiyhtymän kanssa onkin Pitkäsen mukaan avainasemassa.

– On tärkeää varmistaa, että palveluketjut menevät saumattomasti, ja että palveluun ohjaus ja tiedotus toimii. Mikään ikäluokka ei saa jäädä väliinputoajaksi.

Orimattilassa koetaan, että erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikan voimavarojen siirto Lahteen vaikeuttaa palvelujen saatavuutta kaupungissa.

Keskitetty perheneuvolatoiminta voi Pitkäsen mukaan vaikuttaa puolestaan siihen, ettei nuorella tai perheellä ole voimavaroja lähteä käyttämään palveluita.

– Keskitetty palvelu on varmaan ihan hyvä osaamisen varmistamiseksi, mutta kyllä monesti tarvittaisiin myös jalkautumista kuntiin.

Perustason palveluihin haluttaisiin 40 työntekijää lisää

Ylilääkäri Jani Penttilän mielestä on selvää, että nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne ei voi jatkua nykyisenlaisena. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä onkin laadittu kunnianhimoinen suunnitelma: Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin halutaan noin 40 työntekijää lisää. Tavoite edellyttäisi noin 2,5 miljoonan euron määrärahaa.

– Minusta on rohkeaa, että on sanottu ääneen, mikä tilanne on. Ajan henki kun on, että kaikesta pitäisi säästää. Suoraan voi sanoa, ettei palveluissa ole vain pientä puutetta, vaan resursseja puuttuu dramaattisen paljon. Esitetyllä rahalla saataisiin lapsille ja nuorille perustason mielenterveyspalvelut.

Lue myös: Näin yksi syrjäytynyt nuori saatiin pelastettua - kun on kohdannut pelkkiä pettymyksiä, on vaikea uskoa jonkun kehuvan ilman taka-ajatuksia
 

Suunnitellussa palvelumallissa myös uudistettaisiin toimintatapoja. Ajatuksena on, että perheneuvolan palveluja ja perustason mielenterveyspalveluja voisi jatkossa saada saman katon alta.

– Yhdessä organisaatiossa päästäisiin eroon asiakkaan pallottelusta eri toimintojen välillä, eikä perheidenkään tarvitsisi miettiä, kuuluuko tietynikäinen lapsi lasten vai nuorten palveluihin.

Kunnissa hyvinvointiyhtymän palvelujen keskittäminen on herättänyt närää. Penttilä myöntää, että nykyisin nuorten psykososiaalisten palveluiden työntekijät pystyvät käymään kunnissa vain vähäisiä tuntimääriä.

– Uudessa palvelumallissa nykyistä suurempi osa työajasta jalkauduttaisiin kentälle. Toisaalta tarkoituksena ei ole, että täältä lähdettäisiin kuntiin hoitamaan kaikki nuoret, vaan paikallista työtä tuettaisiin tietotaidolla ja kokemuksella.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi