Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden lyseon abi neuvoo: Kirjoita syksyllä helpommat aineet ja keväällä vaikeammat

Näin selviät ylioppilaskirjoituksista kunnialla: poimi tästä vinkit syksyn ylioppilaskirjoituksiin.

Lahden lyseon lukiota käyvän Anton Valliuksen yo-kirjoitusurakka alkaa perjantaina yhteiskuntaopin kokeella. Vaikka päivät ennen ensimmäistä koitosta käyvät vähiin, Vallius on levollisin mielin.

– Fiilis on ihan luottavainen, sillä tässä on tullut luettua ihan hyvin sen jälkeen kun koulut alkoivat. Jo kesällä silmäilin vähän kirjoja, mutta en vielä hirveästi lukenut.

Hän ei ole noudattanut opiskelussaan tiukasti määritettyä aikataulua.

– Olen lukenut enemmänkin oman mielen mukaan.

Tavoite eximia

Vallius kertoo tavoittelevansa yhteiskuntaopin ylioppilaskokeesta eximiaa, joka on toisiksi korkein arvosana. Hänelle kokeen suorittaminen jo syksyllä tuntui luontevalta, sillä aine on kiinnostanut yläasteesta lähtien.

– Syksyllä kannattaa kirjoittaa niitä aineita, jotka tuntuvat helpoimmilta ja jättää vaikeammat keväälle, Vallius perustelee.

Hänen mukaansa abiturienttien keskuudessa on tavallista hajauttaa yksi tai kaksi ainetta kirjoitettavaksi jo syyslukukaudella. Vallius uskoo yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen suorittamisesta olevan hyötyä tulevissa jatko-opinnoissa.

– Ajattelin hakeutua kaupan alalle. Yhteiskuntaopista saa apua ja hyötyä sinne.

Tässä vinkit ylioppilaskirjoituksiin:

1. Suunnittele jäljellä olevat opiskelupäivät: mitä opiskelet ja milloin.

Tee päiväkohtainen lukusuunnitelma, vinkkaa psykologian professori Katariina Salmela-Aro Jyväskylän yliopistosta.

– Vaikka aikaa on jäljellä vähän, tässä ehtii oppia vaikka mitä. Mieti aamuisin, mitä haluat oppia tänään, mikä sinua kiinnostaa ja mistä on hyötyä jatkossa, ja määritä, kauanko käytät oppimiseen aikaa tänään. Itse tehty opiskelusuunnitelma parantaa motivaatiota ja helpottaa stressiä. Omaa stressiään voi säädellä noudattamalla lukujärjestystä ja jakamalla urakkaa pieniin paloihin. Itselleen voi myös antaa pieniä palkintoja, kun on oppinut tietyt asiat, Salmela-Aro sanoo.

2. Pidä taukoja.

Lukemisessa on Life Coach ja mentaalivalmentaja Heli Väisäsen mukaan hyvä pitää taukoja vaikka 20 minuutin välein.Jo minuutin mittainen tauko lukemisesta ja jaloittelu pitävät yllä vireystilaa, Väisänen sanoo.

– Tauoilla voi liikkua tai tehdä jotain itselle mieluisia asioita, mutta ei mielellään räplätä älypuhelinta, sillä se ei ole palauttavaa toimintaa. Myös lukemista voi tehdä välillä seisten tai kävellen, Väisänen sanoo.

Viime kevään ylioppilas, Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro muistuttaa, että päivissä on hyvä olla muutakin kuin opiskelua.

– Silloin pysyy yllä tietty rentous, ja saa muuta ajateltavaa. Itse luin joskus kahdeksan tuntia, ja joskus pidin kevyempiä päiviä tai kokonaisia välipäiviä, Euro sanoo.

– Tee asioita, jotka tuottavat iloa ja mielihyvää. Liikunta, nauru ja huumori sekä kunnon unet auttavat palautumaan stressistä, listaa puolestaan Heli Väisänen.

3. Mieti, mikä on sinulle paras tapa oppia, ja painota sitä.

Joku oppii lukemalla, joku kuuntelemalla, joku taas miellekarttoja piirtämällä.

– Itse yritin poimia kappaleista ydinajatuksen ja mietin, miten ne liittyvät kokonaisuuteen. Jos aikaa lukemiselle on enää vähän, esimerkiksi reaaliaineissa väliotsikot lukemalla saa kokonaisuudesta hyvän kuvan. Valmistautumiseen voi olla apua edellisten vuosien ylioppilaskokeiden tehtäviin perehtymisestä (yle.fi/aihe/abitreenit/harjoittele), Alvar Euro neuvoo.

Hyödynnä kavereita: esimerkiksi matematiikassa voi olla paljon hyötyä siitä, että tehtäviä laskee yhdessä kavereiden kanssa.

4. Koetta edeltävänä iltana henkistä valmistautumista.

Koetta edeltävänä päivänä olisi jo hyvä keskittyä muihin asioihin kuin pänttäämiseen.

Lukiolaisten liiton Alvar Euron mukaan viimeisenä iltana ennen koetta on hyvä kerätä sopiva energialataus.

– Viimeinen ilta oli henkistä valmistautumista, jolloin en enää koskenut kirjoihin. Kuuntelin itsellebi mieluisaa musiikkia ja latauduin. Koetin saada kirjoitusaamuksi semmoisen fiiliksen, että ”tuokaa eteen mitä vaan, niin minä ratkaisen”, Euro kertoo.

5. Hyvä ravinto pitää virkeänä.

Heli Väisäsen mukaan ruokavaliolla on merkitystä aivojen toiminnan kannalta.

– Koepäivän aamuna olisi hyvä saada proteiinia ja hyviä rasvoja, aamiaiseksi esimerkiksi paistettuja munia ja pähkinöitä. Evääksi kirjoituksiin ottaisin esimerkiksi rasvanlähteiksi erilaisia pähkinöitä. Suklaakin on ok, jos ei syö pelkästään sitä, sillä sokeripitoiset eväät saattavat väsyttää. Myös riittävä vedenjuonti on tärkeää, sanoo Väisänen.

6. Koetilanteessa luota itseesi.

Jos eteen tulee tehtävä, jota et heti osaa, keskity hetkeksi hengitykseen. Laita jalkapohjat lattiaa vasten, sulje silmäsi ja hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos, neuvoo Heli Väisänen.

– Kun ihminen jännittyy, hengitämme pinnallisesti vain keuhkojen yläosalla, mikä aiheuttaa hapenpuutetta. Silloin aivoista ottaa vallan se osa, missä ovat huolehtimisen ja pelon tunteet. Siksi on tärkeä rentoutua, ja se tapahtuu nopeiten hengittämällä rauhallisesti. Rauhoittamalla oman hengityksen rytmin voi rauhoittaa myös kehon ja mielen. Kun ihminen rentoutuu, esimerkiksi muisti ja keskittymiskyky aktivoituvat, muistuttaa Väisänen.

7. Muista, että kirjoitukset eivät ole elämän tärkein asia.

Jos kirjoitukset eivät tällä kertaa mene putkeen, aina on mahdollisuus uusia kokeita.

Anna Kivinen
Janne Nieminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi