Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Liipolan tunnelin räjäytystyöt käyvät lahtelaisten hermoille - "Tilanteeseen pitäisi saada tulitauko ja järkeä panostukseen"

Lahden eteläisen kehätien tunnelityömaa on nostattanut huolta ja kiukkua lähistön omakotiasukkaissa, sillä räjäytysten aiheuttaman tärinän pelätään vahingoittavan rakennuksia. Louhintakonsultit käyvät katsomassa talojen kuntoa, mutta onko siitä lopulta mitään hyötyä omakotiasukkaan kannalta?

Nikkiläläinen omakotiasuja Juha Helminen kuvailee suurimpia räjähdyksiä "koviksi jytkyiksi". Erityisen voimakasta räjäyttely on ollut Liipolan tunnelin avolouhoksella. Kuva: Janne Ranne

Lahden eteläisen kehätien työmaan äänet ja räjäytykset ovat aiheuttaneet kipakoita puhelinsoittoja tien rakentajille. Yksi huolestuneista on Nikkilässä Tertunkadulla asuva Juha Helminen.

Helminen kertoo omakotitalonsa tärähdelleen toistuvasti, kun tunnelia on räjäytelty läpi kivimassan. Keskiviikkona paukahti tavallistakin railakkaammin.

Helminen on viestitellyt työmaavastaavien suuntaan, että pienemmätkin räjähdepanostukset riittäisivät.

– Tilanteeseen pitäisi saada tulitauko ja järkeä panostukseen.

Hän on myös vaatinut tietoja räjäytysten toteutustavasta. Vastausta ei ole tullut vaikka häneen muuten ollaankin oltu yhteydessä.

– En kaipaa selittelyjä, vaan suoran vastauksen: paljonko panostitte ja mitkä teidän maksimimääränne ovat?

Konsultti kävi kylässä

Helminen ei ole vielä havainnut räjäytysten vahingoittaneen hänen kotiaan. Sokkelissa tosin on hiushalkeama, mutta rakentajaurakoitsijoiden puolesta paikan päällä käynyt konsultti ei pitänyt sitä räjäytysten syynä.

Viereisessä talossa asuva Ari Lehtola on huomannut halkeaman talonsa ulkoportaiden vieressä. Hänen mukaansa vauriota ei ollut vielä ennen kuin louhintaurakka alkoi.

Lehtola on ollut yhteydessä VALTARI:in joka on Kehätien itäpäätä rakentavien pääurakoitsijoiden yhteenliittymä. Myös tuolloin puhuttiin konsultin käyttämisestä.

– Sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään.

Vuonna 2006 valmistuneessa omakotitalossa asuva Juha Helminen huomauttaa, että kallion päällä oleva rakennus on altis tärinävaurioille. Kuva: Janne Ranne

Yhteydenottoja viikottain

Tiehankkeen projektijohtaja Janne Wikström Liikennevirastosta kertoo, että yhteydenottoja tulee viikottain. Tosin kaikki palaute ei ole kielteistä.

Lahtelaisten hermoja on herkistänyt erityisesti Liipolan tunnelityömaa, jossa louhitaan kallion sisään noin kilometrin mittaista betonitunnelia Nikkilän ja Liipolan välimaastossa.

Kalliota räjäytetään yhteensä 1 000 – 1 200 kertaa, kunnes työ on ensi vuoden heinäkuussa valmis ja tienoo hiljenee siltä osin. Toistaiseksi jytinää saa vielä sietää, sillä nyt räjäytyksiä on takana noin 200.

Mittaukset käytössä

Räjäytysten voimakkuutta seurataan tärinämittareilla, joita on Liipolassa ja Nikkilässä yhteensä toistakymmentä. Mittarilukemien perusteella suunnitellaan, miten seuraavat räjäytykset toteutetaan.

Mitatut arvot ovat projektijohtaja Janne Wikströmin mukaan 20–40 prosenttia maksimimäärästä. Rakennusten vaurioitumisriskin kannalta liikutaan siis vaarattomissa luvuissa.

Taannoinen räjäytystyö tunnelin itäpään avolouhoksella vaikutti ympäristöön kaikkein eniten.

– Ihminen kokee tärinän inhottavana, kun sitä ei ilmene luonnossa, huomauttaa Wikström.

Hän ei halua kommentoida, onko jossain jo havaittu louhinnan vahingoittaneen lähistön rakennuksia.

– Ne asiat käydään ihmisten kanssa läpi.

Näytön saaminen vaikeaa

Syy-yhteyden osoittaminen louhintatöiden ja talohalkeaman välillä ei ole helppoa. Tekniikan alan testaus- ja tarkastusyritys Eurofins Expert Services oy:n rakennustekninen asiantuntija Risto Koivusaari muistuttaa, että uuden puutalon rakenteet voivat liikkua myös kosteuden ja lämmön vuoksi.

– Sen osoittaminen, milloin tällainen pieni halkeama on tullut räjäytyksestä ja mikä halkeama on rakenteen tavanomaista liikettä, on hyvin haastavaa.

Näyttö on Koivusaaren arvion mukaan aukotonta lähinnä vain silloin, jos rakennuksen kunnosta on mahdollisimman tarkat dokumentit sekä ennen räjäytyksiä että niiden jälkeen. Tärinämittausten lisäksi asiantuntijoiden tekemät katselmukset ovat avuksi.

Talon vaurioherkkyys riippuu myös perustuksista. Tärinävaikutus siirtyy eteenpäin kalliota myöten, joten nykyään talot eristetään kalliosta maa-aineskerroksella. Näin rakennus on paremmin suojattu.

Louhintarallista porua

Lähistön asukkaat ovat niin ikään valittaneet tunnelityömaan kuormaliikenteestä. Kuorma-autot kuljettavat kallion sisältä louhetta ulos, ja tätä työtä on tehty myös öisin. Räjäytykset sen sijaan lopetetaan iltaisin viimeistään klo 22.

– Urakoitsijan kanssa käydään läpi alkuviikolla, miten työskentelytapaa voidaan parantaa niin, että melutaso madaltuu, lupaa Janne Wikström.

Louhintatöitä tehdään myös Hollolan puolella kehätien työmaan länsipäässä. Työpäällikkö Pekka Nissinen Destia oy:ltä ei ole saanut yhteydenottoja, joissa olisi valitettu työmaan melusta tai tärinästä.

Länsipään tietyömaalla ei tehdä öisin mitään töitä. Koneet pysähtyvät ja tiepohjan paaluttaminen hiljenee iltaisin noin klo 22. Räjäytystyöt ovat Nissisen mukaan ohitse jo aikaisemmin.

Lue myös: Omakotitalon hoito jää monesti täysin rempalleen - "Rännissä saattaa kasvaa jopa pieniä koivuja"
 
Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X