Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden hammashoidon jonot ovat lyhentyneet - hoitotakuun lupaus ei vieläkään täyty

Lain henki on, että jokaiselle kiireetöntäkin hammashoitoa tarvitsevalle pitäisi löytyä aika

Hammaslääkäri Pavel Sertsenkov paikkasi reiän, josta potilas ilmoitti jo maaliskuussa. Kuva: Katja Luoma

Hammaslääkäri Pavel Sertsenkov luettelee potilaansa hampaiden tietoja hammashoitajalle. Kyllä, täältä löytyi reikä. Se ei ole potilaalle yllätys, sillä juuri reiän vuoksi hän soitti Lahden hammashoitoon viime maaliskuussa. Ajan hän sai syyskuun alkuun, minkä voisi luulla kuvaavan tuskallisen pitkiä jonoja julkiseen hammashoitoon.

Asiassa on kuitenkin toinen, valoisampi puoli. Jos reikä olisi äitynyt särkemään, se olisi hoidettu kuntoon pian. Nyt täyttyi lain kirjain: kiireettömään hoitoon on päästävä alle puolessa vuodessa.

Hyvää ja huonoa

Hyvä uutinen Lahden hammashoidossa on, että jonojen pituudella mitattuna hoitoon pääsy on huomattavasti helpottunut parissa vuodessa.

Nyt jonossa on alle tuhat henkilöä. Heille on annettu lupaus, että hoitoon pääsee alle puolessa vuodessa, mutta varsinaista hoitopäivää ei kuitenkaan ole voitu antaa.

Tämä on huono uutinen: tilanne hipoo yhä hoitotakuulain rajoja ja vähintäänkin sen henkeä. Lain henki on, että jokaiselle kiireetöntäkin hammashoitoa tarvitsevalle pitäisi löytyä aika.

Periaatteessa jonoja ei siis pitäisi olla lainkaan, muistuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tulosyksikön päällikkö, ylihammaslääkäri Teija Niiranen.

Sapiskaa valtiolta

Pohjakosketus oli loppuvuonna 2016, jolloin Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi kaupungille sapiskaa laittoman pitkistä jonoista. Odotusaika julkiseen hammashoitoon venyi yli puolen vuoden, eli jonottajilla ei ollut mitään tietoa hoitoajastaan.

Aluehallinnon älähdyksen jälkeen Lahden alueelle palkattiin kolme uutta hammaslääkäri-hoitaja-työparia. Lisäkäsien ansiosta päästiin lain oikealle puolelle kesäkuuhun 2017 mennessä. Se tarkoitti, että kaikille vuonna 2016 jonottaneille saatiin viimein hoitoaika. Jono ei kuitenkaan kadonnut, koska uusia hoidettavia virtasi hoidettujen tilalle.

Kuva: Anssi Hietamaa

Maaseudulla eri tilanne

Vastuu lahtelaisten suun terveydenhuollosta siirtyi vuoden 2017 alusta kaupungilta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle. Sen jälkeen hoitoon jonottajien määrä on pudonnut reippaasti, mutta pelkkä hallinnon muutos ei tietenkään paikannut kenenkään hampaita.

– Lahdessa oli resursointi selvästi alle muiden suurten kaupunkien, selvittää Niiranen.

Toinen tukkoinen hammashoitola on ollut Hollolan Salpakangas. Sielläkin on yhä jono, mutta se on viime kuukausina kutistunut alle puoleen.

Päijät-Hämeen pienissä kunnissa hammashoitoon ei ole ollut lainkaan jonoja. Niiranen selittää sitä paremmilla resursseilla, jotka puolestaan ovat peruja 1980-luvulta valtion anteliaamman tuen ansiota.

– Maalaiskuntia haluttiin tukea, koska niissä ei ole yksityistä vaihtoehtoa.

Autotehtaan tehokkuutta

Vuosi sitten valmistui uusi hammashoitola Lahden kaupunginsairaalaan. Samalla hoitolan tehokkuus parani, sillä siellä otettiin käyttöön uusi työtapa. Iskulauseeksi tuli ”kerralla kuntoon”, jossa ideana oli tehdä mahdollisimman monta hoitotoimenpidettä samalla hoitokerralla. Toyotan autotehtaalta kopioitu niin sanottu lean-malli onnistuu, kun samoissa tiloissa työskentelee tarpeeksi monta hammaslääkäriä ja hoitajaa.

– Kaupunginsairaalan kahdeksan huonetta on minimi, optimi olisi 18 huonetta, tietää Niiranen.

Säästöä syntyy

Potilaan ei kuitenkaan tarvitse liikkua huoneesta toiseen, vaan eri ammattilaiset tulevat vuoron perään potilaan viereen.

Samalla taustatyö vähenee. Esimerkiksi kaikki potilaiden hoitovälineet on puhdistettava joka käynnin jälkeen, joten vähempi määrä käyntejä vähentää myös välinehuoltoa.

Tässä mallissa potilaalle varattu aika ei ole kiveen hakattu, vaan riittävän väljä, jotta peräkkäiset työt onnistuivat. Sen vuoksi myös varatut ajat joustavat, ja tarkka kellonlyömä ilmoitetaan potilaalle vasta puolta tuntia ennen hoitoa. Päivä ja summittainen aika kerrotaan hyvissä ajoin.

Mallia on kokeiltu jo useissa kaupungeissa. Jyväskylä on laskenut saaneensa 20–30 prosenttia lisää tehokkuutta.

Jatkuva uhka

Tilanne hoitoon pääsyssä elää kuitenkin kaiken aikaa. Jono voi venähtää jo kuukaudessa, jos esimerkiksi hoitohenkilöstöä on sairaana. Vakaampaan ja jonottomaan tilanteeseen päästäisiin periaatteessa helpolla:

– Kolme uutta työparia, laskee Niiranen.

Toivetta on kuitenkin vaikea toteuttaa, sillä kuntayhtymällä on säästöpaineita.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi