Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vuoden positiivisin lahtelainen Riitta Varkemaa kohtaa sosiaalityössä päivittäin elämän nurjan puolen, mutta jaksaa silti kulkea hymy korvissa

"Jos joku ei löydä Lahdesta mitään kivaa tekemistä, ei hän sitä varmaan löydä mistään muualtakaan", sanoo vuoden positiivisimmaksi lahtelaiseksi valittu Riitta Varkemaa.

Paljasjalkaisena lahtelaisena Ritva Varkemaa rakastaa keskustaelämää. Ylhäältä päin talot ovat melkein kuin Pariisin kattoja. Kuva: Katja Luoma

Lahtelainen Riitta Varkemaa kohtaa työssään sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijänä päivittäin elämän nurjan puolen. Sosiaalipäivys kutsutaan apuun, kun jotain odottamatonta ikävää tapahtuu, mihin tahansa aikaan vuorokaudesta.

Päivystävä sosiaalityöntekijä on paikalla, kun pieni lapsi pitää sijoittaa kiireellisesti päihtyneiltä vanhemmilta keskellä yötä, tai silloin kun ihmisen koko omaisuus on tuhoutunut tulipalossa, tai silloin kun autokolarissa on käynyt huonosti.

Poliisilaitoksen yhteydessä toimivaan sosiaalipäivystykseen ei soiteta itse, vaan he toimivat yhteistyössä poliisin, ensihoidon ja pelastuslaitoksen kanssa. Kun Varkemaa kertoo mitä hän tekee työkseen, ihmisten reaktio on yleensä kauhistella sitä, miten raskasta työ onkaan.

Moni saattaisi uupua ja kyynistyä, mutta ei Varkemaa. Hänet valittiin elokuussa vuoden positiivisimmaksi lahtelaiseksi Lahden nuorkauppakamarin äänestyksessä.

Ei syyllistetä

Varkemaa oli välissä sosiaalialan opettajana ammattikorkeakoulussa, mutta halusi palata takaisin sosiaalityöhön.

– Sosiaalipäivystäjän työ on työtä, jota pitää tehdä, siksi se on mielekästä, Varkemaa sanoo.

Työssään Varkemaa pitää tärkeimpänä ohjenuorana sitä, että kaikkia ihmisiä pitää kohdella ystävällisesti ja kunnioittaen.

– Varsinkin jos ihminen on heikossa tilassa, häntä pitää kohdella vieläkin paremmin. Ei tarvitse lyödä lyötyä, ihmiset tietävät kyllä itsekin mokanneensa. Jos vaikka lapsi on päihtyneillä vanhemmilla, en ala syyllistää, että mitäs aloitte juomaan, vaan alan selvittää, mistä löydämme lapselle huolehtijaksi selvän aikuisen. Tilannearvio tehdään aina siitä, missä nyt ollaan ja miten mennään eteenpäin, eikä revitä auki sitä, mikä tilanteeseen on johtanut, Varkemaa sanoo.

Pitkäkestoisemmat analyysit ja toimintasuunnitelmat laaditaan virka-ajalla oman sosiaalityöntekijän kanssa.

– Jos joku käyttäytyy huonosti, se johtuu yleensä siitä, että häntä itseään on joskus kohdeltu huonosti.

Kollegat kannattelevat

Ritva Varkemaalle elämän mielekkyys syntyy kohtaamisista toisten ihmisten kanssa. Kuva: Katja Luoma

Välillä sosiaalipäivystäjänkin sisällä möyhentää. Tilanteet ovat epäreiluja, kohtuuttomia ja kaikin puolin inhottavia. Virkamiehen pitää pystyä pitämään itsensä tyynenä.

Silloin auttaa tieto siitä, että oman työvuoron jälkeen remmiin tulee aina uusi kollega, joka alkaa hoitaa tilannetta ja kenelle voi purkautua. Kun työporukan sisällä vallitsee täysi luottamus, ei kenenkään tarvitse uuvuttaa itseään.

– Jos näen lehdestä vapaalla, että jossain on ollut tulipalo ja ihmiset ovat menettäneet kotinsa, tiedän aina, että joku meiltä on ollut paikalla ja hoitanut tilanteen, Varkemaa sanoo.

Toisaalta kaikista kalleimpia konserttilippuja ei kannata hankkia työpäivälle, koska toisinaan tunnit venyvät ja ylitöistä ei vain voi lähteä kesken kotiin.

Nuoria päihtyneitä

Sosiaalipäivystyksen tehtävämäärät ovat nousseet vuosi vuodelta. Viime vuonna poliisilaitoksen sosiaalipäivystyksellä tehtäviä oli reilut 4 200 ja tänä vuonna tähän mennessä 2 700.

Keskimäärin tapauksia on päivässä 12–15. Jotkut selviävät puhelimessa puolessa tunnissa, jotkut vievät koko päivän.

– Tänä kesänä on noussut esiin se, että hirveän nuoria on ollut päihtyneenä, aiempaa nuorempia. Myös ikäihmisten määrä asiakkaina on noussut, mutta se johtunee siitä, että heistä ilmoitetaan aiempaa herkemmin, Varkemaa sanoo.

Lue myös: Poliisi kehottaa Summer Upiin osallistuvia pitämään huolta kavereista – viime aikoina jopa alle 10-vuotiaita jäänyt kiinni alkoholin käytöstä
 

On myös arvioitu, että tuleva hätäkeskusuudistus lisää tehtävien määrää huomattavasti, koska tiedot tapahtumista lähtevät automaattisesti myös sosiaalipäivystykseen, jos tietyt kriteerit täyttyvät.

Jos ei Lahti riitä, mikä riittää?

Varkemaan positiivisuus näkyy elämän pienistä hyvistä hetkistä nauttimisessa. Joka päivä hän menee mielellään töihin. Vapaalla hän nauttii kulttuurista ja taiteesta, sekä ystävistään.

Varkemaan puoliso työskentelee Sveitsissä, missä heillä on nyt toinen koti. Energiaa elämään saa kun liikkuu silmät auki, tietynlaisen lapsenmielisyyden säilyttäen. Aboriginaalille lahtelaiselle Lahti tarjoaa loputtomasti ilon aiheita.

– Mitä väliä sillä on, mitä muut ovat meistä mieltä. Galleriat, teatterit, pienet putiikit ovat upeita. Joka päivä minua naurattaa työmatkalla Yli-Marolan alpakat. Talvella pitää tietenkin mennä Pelsun peleihin. Jos joku ei löydä Lahdesta mitään kivaa tekemistä, ei hän sitä varmaan löydä mistään muualtakaan, Varkemaa sanoo.

Eikä Varkemaata haittaa, jos joku pitää häntä hieman outona, kun hän kulkee kadulla hymy korvissa.

– En todellakaan ajattele, että elämä on jotain vaaleanpunaista hattaraa ja täydellistä, tiedän ettei se ole. Aina on huonoja päätöksiä ja huonoa kohtelua, mutta meidän pitää yhdessä yrittää selvitä mahdollisimman pienin vaurioin, Varkemaa sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X