Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hollolan ensimmäinen holosuu on Ville Haapasalo – "Minun ansiostani Venäjällä ruvetaan pikkuhiljaa tietämään, missä Hollola sijaitsee"

Näyttelijä Ville Haapasalo nimettiin Hollolan ensimmäiseksi Holosuuksi. Arvonimi julistettiin lauantaina koko kunnan yhteisessä sadonkorjuujuhlassa, joka keräsi järjestäjien mukaan jopa tuhat ihmistä Hollolan torille.

Ville Haapasalolla oli lauantaina aikaa ottaa yhteiskuvia Hollolan torilla. Iloisina Haapasalon kainaloon pääsivät hollolalaiset Marja-Leena Koukka ja Sirpa Antikainen. Kaksikko kertoi seuraavansa Haapasalon uraa tiiviisti. Kuva: Katja Luoma

Hollolalaislähtöinen näyttelijä Ville Haapasalo valittiin lauantaina Hollolan Holosuuksi ensimmäistä kertaa järjestetyssä Hollola-ilta -tapahtumassa lauantaina 8. syyskuuta.

Haapasalo yllätti satapäisen tapahtumayleisön ilmestymällä Hollolan torin tapahtumalavalle ja vastaanottamalla kunnianosoituksen henkilökohtaisesti.

Näyttelijä kertoi puheessaan, että hänen hollolalaiset juurensa ovat yhä vahvat ja hän kantaa Hollolan leimaa ylpeydellä, minne ikinä kulkeekaan. Puheessaan hän sanoi myös, että sai elää Hollolassa "helkutin" hyvän lapsuuden ja nuoruuden.

– Ensimmäinen näytelmä jonka tein, esitettiin tuolla montussa (Heinsuon koulun vieressä oleva ulkoilmateatteri), kun olin 12-vuotias ja tein silloin päätöksen, että ryhdyn isona näyttelijäksi. Nuorena pelasin vielä jääkiekkoakin ja suunnittelin, että talvet pelaan NHL:ssä lätkää ja kesät näyttelen Hollywoodissa. Eihän se ihan niin mennyt ja Hollywoodikin vaihtui Neuvostoliittoon, Haapasalo sanoi lavalla.

Hän kertoi asuneensa Hollola-aikansa pääsääntöisesti Soramäessä. Perhe piti kesäisin mehiläispesiä pihamaallaan ja Haapasalo myi nuorena kotitekoista hunajaa Hollolan torilla juurikin niillä main, missä hän seisoi lauantaina Jussi Jäämaan tekemä, kivinen Holosuu-patsas kourassaan.

Hollolan Holosuuksi nimetty Ville Haapasalo sai arvonimensä lisäksi Jussi Jäämaan veistämän kivipatsaan. Taustalla Hollola-illan juontanut Lassi Puodinketo. Kuva: Katja Luoma

Haapasalo harrasti lapsuudessaan näyttelemistä, jääkiekkoa ja kansantanssia. Haaveet näyttelijänurasta saivat pontta allensa, kun hän onnistui nappaamaan paikan venäläisestä teatteriakatemiasta. Sittemmin Haapasalo on niittänyt mainetta niin itänaapurin kuin Suomenkin mediakentällä.

– Voisin sanoa, että minun ansiostani Venäjällä ruvetaan pikkuhiljaa tietämään, missä Hollola sijaitsee. Ennen minua vain Uralvuorten toisella puolella tiedettiin, missä Hollola on, mutta nyt se tiedetään siellä toisellakin puolella, Haapasalo nauratti tapahtumayleisöä.

Näyttelijä kertoi elävänsä kiireisiä aikoja. Syksyllä mies nähdään ainakin yhdessä venäläisessä TV-ohjelmassa, Suomen televisiossa ja kolmessa elokuvassa. Kaikkia aikatauluja ei ole edes lyöty vielä lukkoon. Hollolaankin näyttelijä kertoi saapuneensa monen mutkan kautta.

– Ranskasta lensin Espanjaan ja sieltä Kirgisiaan, josta tulin perjantaina Suomeen ja Hollolaan.

Näyttelijän vanhemmat ja osa sukulaisista sekä tuttavista asuvat yhä Hollolassa. Haapasalo kertoikin, että Hollolan torilta tie vie takaisin vanhempien luo ja saunaan.

Lapsille riitti Hollola-illassa monenmoista puuhaa. Kaikista suosituin taisi kuitenkin olla pomppulinna, joka oli päivän mittaan ahkerassa käytössä. Kuva: Katja Luoma

Hollolan Holosuun valintaraatiin kuuluivat Hollolan Sanomien päätoimittaja Ville Hakala sekä Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

Kunnanjohtajan mukaan Hollolan holosuilla on pitkä perinne, jonka mukaan kylät tapasivat keksiä toisilleen kuvaavia nimityksiä "kyläköllejä" ja naljailivat niillä toinen toisilleen.

Suomen 20 yleisimmän kyläköllin joukosta peräti kolme sijoittuu Päijät-Hämeeseen: Orimattilan onnettomat, Sysmän keltamahat sekä Hollolan holosuut. Muita alueella tunnettuja kyläköllejä ovat myös Kärkölän kärnäpäät, Heinolan kissankeittäjät ja Nastolan ruumisvarkaat. Jotkut kölleistä perustuvat yleisesti tiedossa olleeseen historialliseen tarinaan.

– Sanonta viittaa historiaa tutkineiden mukaan Hollolan miehien kovaan markkinamiesten maineeseen. Markkinamiehille tyypilliseen tapaan tausta lienee siinä, että puhe ei loppunut tiukassakaan paikassa. Sanonnasta on monia erilaisia tulkintoja, mutta raati on tukeutunut tähän positiiviseen tulkintaan ja määritellyt tunnustuksen saajan persoonalliseksi, esillä olevaksi, kiinnostavaksi henkilöksi, joka uskoo omaan juttuunsa, Rahkonen perusteli Holosuun taustoja.

– Ville Haapasalo on tämän hetken tunnetuimpia hollolalaisia, joka on puhunut pyörryksiin kuulijansa ja kerronnallaan valloittanut paitsi suomalaisten sydämet myös Venäjän ja puoli Aasiaa, perusteli Hakalakin Haapasalon valintaa arvonimen kantajaksi.

Hollola-ilta keräsi kuntalaiset yhteen

Hämeenkoskelaisen luomuilan Huljalan Tupalan Mika ja Laura Hämäläinen esittelivät satonsa värikkäitä antimia Hollola-illassa sadonkorjuujuhlan hengessä. Apurina tapahtumassa oli myös Jaakko-poika. Kuva: Katja Luoma

Hollolaan kaivattiin kylän yhteistä sadonkorjuujuhlaa ja sellainen tosiaan saatiin. Kaikkiaan historian ensimmäinen Hollola-ilta sujui odotettua paremmin. Järjestäjien mukaan tapahtuma-alue oli jatkuvasti tupaten täynnä ja lopullinen kävijämäärä kurotteli tuhannen henkilön rajapyykkiä.

Tapahtumalavalla kunnanjohtaja Rahkonen toivoi Hollola-illasta perinnettä aplodien saattelemana. Myös Holosuu-patsaan työstänyt Jäämaa kertoi lupautuneensa tekemään patsaan myös seuraavat 25 vuotta eteenpäin.

Hollola-ilta alkoi päivällä lapsille suunnatusta ohjelmasta. Pikkuväen viihtymisestä vastasivat muun muassa Sipi-pelle, Salpakankaan musiikkiluokan laulu- ja soitinyhtye YsiCee ja lasten konsertti Potkulautaritari. Lapset pääsivät myös kokeilemaan sirkusvälineitä, pomppimaan pomppulinnassa ja maistelemaan hattaraa.

Illan hämärtyessä ohjelmapuoli vaihtui hieman aikuisempaan makuun ja lavalla nähtiin Hollolan mieskuoro, Juha Poussu sekä Salpauksen sirkusartistit. Illan päätti laulaja Mikael Saari.

Musiikin lisäksi Hollola-ilta oli vahvasti myös ruoan juhlaa. Tarjontaa oli jos jonkinlaista, aina karibialaisesta ruoasta, hirvikeittoon, vohveleihin, makkaraan ja kevätkääryleisiin. Pitkät pöydät notkuivat myös ihmisistä, jotka olivat lähteneet tapahtumaan omien piknikeväiden sekä viinipullon kera.

Holosuu-palkinnon lisäksi tapahtumassa järjestettiin myös historian ensimmäinen kyläkehukilpailu, jossa omaa kylää sai kehua häpeilemättä. Voittaja valittiin ensin aplodiäänestyksellä, mutta lopulta kisa ratkesi huutamalla. Voiton vei Kankaantaan kylä, jota kilpailussa edusti Hollolan Hirven isäntä Ilkka Sipilä.

Taideyhdistys lahjoitti tapahtuman aikana syntyneen maalauksen kunnalle

Ville Haapasalo jätti jälkensä Hollolan Taideyhdistyksen teokseen, joka syntyi tapahtuman aikana. Kuva: Katja Luoma

Hollolan Taideyhdistys oli mukana tapahtumassa omalla tempauksellaan. Yhdistys maalasi viisituntisen tapahtuman aikana sadonkorjuuaiheisen teoksen, joka luovutettiin juhlan päätteeksi kunnalle. Teoksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistui Juha Airola, Erkki Laine sekä Taideyhdistyksen puheenjohtaja Irmeli Savolainen.

– Ajatus teoksesta tuli kunnan puolelta ja tarkoituksena on, että tapahtuman jälkeen se saataisi jonnekin näkyville, Savolainen kertoi.

Spontaanisti kädenjälkensä tapahtumassa syntyneeseen teokseen jätti myös taideyhdistyksen entinen puheenjohtaja Seija Aakala, joka tunnusti olevansa intohimoinen taiteenharrastaja, mutta ei ollut koskaan aikaisemmin maalannut.

Taidetta rakastava Seija Aakala maalasi ensimmäisen kerran elämässään Hollola-illan aikana. Tulos oli niinkin onnistunut, että Aakala lupasi harkita maalaustuntien ottamista tulevaisuudessa. Taustalla työtä valvoivat maalaustyöryhmän muut jäsenet: Irmeli Savolainen, Erkki Laine ja Juha Airola. Kuva: Katja Luoma

– Käyn paljon näyttelyissä ja kotini seinät ovat täynnä taidetta. En ole kuitenkaan aikaisemmin maalannut, mutta nyt tartuin pensseliin ja väritin kurpitsan, Aakala kertoi ja esitteli ylpeänä työnsä tulosta.

Myös Hollola-illan kunniavieras, Ville Haapasalo jätti puumerkkinsä lahjateokseen. Haapasalo piirsi pienen keltaisen auringon maalauksen oikeaan yläkulmaan. Hämeenkoskella omaa ateljeetaan pitävä Airola antoi Haapasalolle muutaman rakentavan vinkin tulevaisuuden kuvataiteilijauraa varten.

– Aurinko on kuin kymmenenvuotiaan tekemä, sanoi Airola humoristisesti saaden Haapasalonkin nauramaan.

Juttua on muutettu 9.9.2018 kello 11.59

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi