Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ruotsalainen Nobel-voittaja söi Suomen parhaimman aterian Lahdessa - Sibelius-festivaalikin saa kehuja, mutta miksei sitä mainosteta enemmän?

Nobel-voittaja Tomas Lindahl nautti lahtelaisravintola Rouxin ruoasta ja lämpimästä säästä. Kuva: Ruska Paronen

Ruotsalainen Nobelin kemianpalkinnon voittaja Tomas Lindahl, 80, istuu lahtelaisen ravintola Rouxin terassilla yhdessä vaimonsa Brendan sekä veljensä Gunnarin kanssa.

Kolmikon on tuonut Lahteen viikonlopun aikana järjestettävä Sibelius-festivaali.

Lindahlille vierailu on kuitenkin erityisen tärkeä, sillä hän pääsi perjantaina tapaamaan tällä hetkellä yhtä maailman kuuluisinta kapellimestaria, virolaista Neeme Järveä, joka saapui konsertoimaan lahtelaisfestivaalille Viron kansallisen sinfoniaorkesterin kanssa.

Lindhalin ja Järven elämät linkittyvät yhteen yli 30 vuoden takaa, kun Lindahl toimi biokemian professorina ruotsalaisessa Göteborgin yliopistossa.

– Järvi aloitti samoihin aikoihin kapellimestarina Göteborgin sinfoniaorkesterissa ja kävin monesti hänen konserteissaan, Lindahl kertoo.

Neeme Järvi työskenteli Göteborgin sinfonikkojen ylikapellimestarina vuosina 1982–2004 ja teki tänä aikana runsaasti myös Sibelius-levytyksiä BIS-levymerkille.

Samaan aikaan, kun virolaiskapellimestari niitti menestystä orkesterissa, alkoi myös Lindahlin tutkimustyö saada enemmän näkyvyyttä ja rahoittajia. Lopulta sekä Järvi että Lindahl nimitettiin Göteborgin yliopiston kunniatohtoreiksi yhteisessä seremoniassa.

Kaksikko ei ole kuitenkaan tavannut toisiaan tuon 30 vuotta sitten tapahtuneiden juhlallisuuksien jälkeen.

– Olen lääketieteen tutkija ja hän on upea muusikko. En usko, että tieteeni on kiinnostanut häntä yhtä paljon kuin hänen musiikkinsa minua. Toisaalta uramme ovat kehittyneet samaan tahtiin. Ajan saatossa Järvestä on tullut menestyvä muusikko ja minä olen saanut Nobel-palkinnon, joten voi varmasti sanoa, että olemme molemmat pärjänneet elämässämme hyvin, Lindahl sanoo nauraen.

Hän kertoo tavanneensa Järven vain pikaisesti ennen perjantain konserttia, mutta kaikin puolin tapaaminen oli onnistunut.

– Järvi oli juuri menossa ohjaamaan orkesteria, joka soitti yhden Sibeliuksen kauneimmista ja vaikeimmista sävellyksistä, joten uskon, että hänellä oli paljon muutakin mielessään. Tervehdimme ja vaihdoimme muutaman kohteliaisuuden, Lindhal kertoo.

"Rouxissa söimme parasta ruokaa, jota olemme Suomessa maistaneet"

Tomas Lindahl tapasi kapellimestari Neeme Järven nopeasti ennen perjantain konserttia. Kuva: Tomas Lundahlin arkisto

Musiikki on aina ollut lähellä Lindahlin sydäntä ja kulkenut matkassa tiedeuran ohella. Lindhal soittaa pienolla jazzia ja klassista musiikkia.

– Kun ikää tulee enemmän, en jaksa enää harjoitella niin paljon. Osaan kuitenkin yhä soittaa suurimman osan Beethovenin sonaateista, vaikka toisinaan saatankin hypätä joidenkin oktaavien yli, Lindalh sanoo.

Hän odottaa seurueineen kovasti Sinfonia Lahden konserttia, sillä orkesterin musiikki on tuttua vain brittiläisestä radiosta, jonka klassisella kanavalla Sinfonia Lahtea soitetaan usein.

– Odotan kovasti, että näemme Dima Slobedenioukin lavalla kapellimestarina, Lindhal sanoo.

Kaiken kaikkiaan nobelistin Lahden vierailu on sujunut hyvin. Lindhal asuu nykyisin Englannissa ja sanoo saapuneensa Lahteen useamman hengen seurueessa. Konserttien lisäksi heitä on kierrätetty myös Lahden alueen maaseudulla.

– Maisema on kovasti samanlaista kuin synnyinmaassani Ruotsissa, Lindahl sanoo ja kehuu säätä, joka on hemmotellut konserttiväkeä viikonlopun aikana.

– Rouxissa söimme myös parasta ruokaa, jota olemme Suomessa maistaneet. Upea paikka, nobelisti jakaa kehuja.

Lue myös: Asiakasarviot: lahtelainen Roux nousi ravintoloiden top 10 -listalle
 

Risujakin tosin annetaan. Lindahlin mielestä Sibelius-festivaaleja tohtisi mainostaa enemmänkin. Ilman Neeme Järveä, Lindahl ja hänen seurueensa eivät olisi välttämättä löytäneet koko festivaalia.

– En ole myöskään nähnyt muita isoja ulkomaalaisia ryhmiä kuin omamme. Olemme olleet kovin vaikuttuneita tapahtumasta ja pitäneet sen ohjelmasta. Sibelius-festivaaleilla olisi potentiaalia, mutta ymmärrän, jos haluatte pitää kaiken hyvän itsellänne, Lindahl sanoo nauraen.

Nobel-palkinto tuli vuonna 2015

Tomas Lindahl voitti Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2015 DNA:n korjausmekanismien tutkimuksesta yhdessä Paul Modrichin ja Aziz Sancarin kanssa. Lindahlin elämäntyö tieteen tekijänä on liittynyt vahvasti DNA-tutkimukseen: DNA:n vaurioihin ja niiden korjausmekanismeihin sekä niiden rooliin sairauksissa, kuten syövissä.

Vaikka Lindahl on jäänyt hiljattain eläkkeelle, sanoo hän pitävänsä edelleen yhteyttä kollegoihinsa eri puolilla maailmaa sekä seuraavansa tieteen ja syöpätutkimuksen kehitystä.

– Jatkossa toiveena on, että syöpä olisi tauti, joka ei tappaisi, vaan sitä voitaisi lääkitä ja sairauden kanssa voitaisi elää pitkä ja hyvä elämä, kuten vaikkapa diabeteksen kanssa. Tutkimukset ovat jo pitkällä ja uskon, että varmasti pian tämä on mahdollista, Lindahl sanoo.

Hän kertoo seuranneensa myös tieteen rahoittamisen trendejä maailmalla ja sanoo, että Suomessa tiedettä on rahoitettu pitkään maltillisesti, mutta maa pärjää sillä ihmeen hyvin.

– Suomi on menestynyt tieteen saralla erinomaisesti, vaikkakin sillä vaatimattomalla rahoituksella, joka tutkijoille on maassa annettu. Ruotsissa on hämmästelty sitä, miten siellä tutkimustyössä tunnutaan olevan jäljessä, vaikka tutkimus saa Ruotsissa melko hyvin rahoitusta.

Lindahl sanoo huomanneensa myös senkin, että Suomessa korkeakoulujen tutkimusrahoitusta on leikattu vuosien saatossa siitäkin vähästä, jota ne ovat aikaisemmin saaneet.

– Toivon, että tiede ja tutkimus saisivat jatkossa tukea Suomessa, koska suomalaista osaamista arvostetaan maailmalla ja Suomessa on paljon potentiaalia, Lindahl sanoo.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi