Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Työvoimapula

Lahden seudulla on nyt työnhakijan markkinat – esimerkiksi hitsarit ja koneistajat voivat valita työpaikkansa

Lahden seutu on päässyt niin kovaan viennin imuun, että monet yritykset kärsivät pahasti työvoimapulasta. Koulutuspaikkojen lisääminenkään ei tuo nopeasti apua, koska monia nykyisiäkään aloituspaikkoja ei saada täyteen.

CNC-koneistajat Arttu Merinen ja Rasmus Rask opettelevat Rautella uuden monitoimisorvin käyttöä. Raute etsii lisää koneistajia Nastolaan. Kuva: Katja Luoma

Lahden seutu on päässyt kauan kaivattuun viennin imuun.

Yritysten tilauskirjat pullistelevat ja lisää väkeä palkataan. Enemmänkin palkattaisiin, jos sopivia hakijoita olisi.

Nousukausi on poikinut ongelman, jolla voi olla muitakin seurauksia kuin työttömyyden väheneminen – ikävimmillään investointien karkaaminen maakunnasta.

Huutavin työvoimapula on monissa teknologia- ja metalliteollisuuden yrityksissä, samoin rakennuksilla ja kuljetus- ja varastotöissä. Palvelualoillakin noususuhdanne on huomattu: esimerkiksi ravintoloihin on entistä vaikeampi löytää väkeä.

Parin, kolmen vuoden ajan olemme hakeneet automaatio-osaajia todella hartaasti. Automaatiopäällikkö Antti Pennanen

Monenlaisiin töihin ihmisiä rekrytoivilla henkilöstöpalveluyrityksillä on pulaa kaikenlaisista tekijöistä.

Puhelimet pirisevät

Vaneriteollisuuden tehdaskoneita valmistavalla Rautella on lista ammattilaisista, joita tarvittaisiin töihin. Nastolan pääyksikkö palkkaisi heti hitsaajia, koneistajia, koneasentajia, automaatiosuunnittelijoita ja mekaniikkasuunnittelijoita.

Tuotantopäällikkö Pekka Joukola on huolissaan siitä, ettei aina tule edes hakemuksia esimerkiksi koneistajan töihin. Joskus tulijat myös peruvat viime tingassa tulonsa vaikkapa sen takia, että työpaikka löytyikin vielä lähempää kotia. Työntekijöillä on nyt varaa valita.

– Markkina on aika kuuma, Joukola toteaa.

Rauten Nastolan yksikön automaatiopäällikön Antti Pennasen ei ole yhtään helpompaa löytää työntekijöitä.

– Parin, kolmen vuoden ajan olemme hakeneet automaatio-osaajia todella hartaasti, pääsuunnittelijasta lähtien. Helppoa ei ole, Pennanen sanoo.

Monet yritykset taistelevat samoista ihmisistä. Ne, jotka Pennanen on saanut rekrytoitua, saavat usein puhelinsoittoja kilpailijoilta, jotka houkuttelevat töihin.

Suoraan koulusta

Viime vuonna Raute palkkasi vakituiseen työsuhteeseen 43 ihmistä, edellisvuonna 31 ja tänä vuonna taloon on tullut jo 27. Kun väkeä on vaikea saada, yritys käyttää myös vuokratyövoimaa.

Rasmus Rask, 25, tuli Rautelle CNC-koneistajaksi Kilta Henkilöstöpalveluiden kautta kolme vuotta sitten. Kolmen kuukauden koeajan jälkeen hän sai vakituisen paikan.

Nyt Rask ja Arttu Merinen, 31, opettelevat isossa, siistissä hallissa uuden monitoimisorvin käyttöä. He seuraavat ruudulta, mitä sorvin sisällä tapahtuu.

Lue myös: 35 vuoden työuran jälkeen irtisanottu hollolalaisnainen on hakenut yli sataa työpaikkaa
 

Merinen tuli Rautelle suoraan koulusta eli Salpauksen kone- ja tuotantotalouden linjalta.

– Tein aiemmin töitä kirvesmiehenä, mutta sitten työn kausiluontoisuus alkoi harmittaa ja opiskelin lisää. Tässä työssäkin oppii koko ajan uutta.

Koneistajat tekevät Rautella kolmivuorotyötä ja saavat metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaista palkkaa, keskimäärin 15 euroa tunnilta. Hyvää tulosta tehnyt Raute on viime vuosina maksanut myös tulospalkkioita, joita Rask kertoo saaneensa noin 500 euroa.

Lahti voi olla kynnyskysymys

Automaatiosuunnittelija Veli-Matti Kivilahti testaa viilusorvia. Ensi viikolla hän lähtee parin kuukauden työmatkalle Italiaan, jossa otetaan Rauten kone käyttöön. Operaattorin tuolilla istuu Rauten yhteistyöyrityksessä työskentelevä Niko Heinola. Kuva: Katja Luoma

Monitoimisorvilta kiipeämme rappuset automaatiosuunnittelijan työpisteelle. Veli-Matti Kivilahti, 29, istuu läppärin äärellä valtavan, koekäyttövaiheessa olevan viilusorvin yläpuolella.

Hän on tehnyt Rautella töitä pari vuotta muutettuaan Oulusta Lahteen, jossa ei ollut aiemmin ikinä käynytkään.

– Testaan nyt, että sorvissa kaikki toimii, ennen kuin se lähtee asiakkaalle, Kivilahti kertoo.

Ensi viikolla Kivilahti lähtee tyypilliselle työkeikalleen. Italiassa pitää ottaa Rauten kone käyttöön. Työmatkalla ollaan pari, kolme kuukautta.

– Laukkuja saa tässä työssä pakata ja purkaa. Matkapäiviä kertyy 100–150 vuodessa. Enimmäkseen käyn Euroopassa ja Venäjällä.

Runsaat matkapäivät tuovat päivärahoja, mutta karkottavat silti osaajien hakeutumista töihin.

– Olen huomannut, että parin viikon työmatkat kelpaavat vielä uudelle osaajapolvelle, mutta pidemmät matkat eivät usein innosta, automaatiopäällikkö Pennanen sanoo.

Lue myös: Nuori, työssäkäyvä pariskunta haki asuntolainaa: "Kaikki pankit eivät ottaneet tosissaan, koska olemme nuoria"
 

Rautella on huomattu myös, että Lahdessa työskentely voi olla joillekin osaajille kynnyskysymys. Matka Helsingistä ei ole pitkä, mutta kun töitä on tarjolla myös pääkaupungissa, tänne ei lähdetä pendelöimään.

– Tästä syystä perustimme pari vuotta sitten Helsinkiin toimipisteen ohjelmistokehittäjille. Siellä työskentelee tilanteen mukaan neljästä kuuteen henkilöä, kertoo Rauten henkilöstöjohtaja Marko Hjelt.

Yrityksen maine vaikuttaa paljon

Teknowaren henkilöstöpäällikkö Marjut Parviainen on tällä viikolla perehdyttänyt ohjelmistosuunnittelija Tapio Rautiaista talon tavoille. Rautiainen aloitti yrityksessä maanantaina. Kuva: Katja Luoma

Lahden heikko vetovoima on huomattu myös turvavalaisimia sekä linja-autojen ja junien valaisimia valmistavassa Teknowaressa.

– Pääkaupunkiseutu vetää nyt erityisesti kaipaamiamme ohjelmistosuunnittelijoita. Siellä on paljon isoja houkuttelevia yrityksiä, jotka ovat lisäksi saaneet hyviä tuloksia Great Place to Work -mittauksissa, Teknowaren henkilöstöpäällikkö Marjut Parviainen kertoo.

Tällä viikolla Teknoware sai kuitenkin palkkalistoilleen diplomi-insinööri Tapio Rautiaisen. Hän teki valmistumisensa jälkeen seitsemän vuotta töitä Vantaalla, mutta tarttui nyt entisen kotikaupunkinsa työpaikkaan.

– Paluumuuttoon tarjoutui tilaisuus, koska myös puolisoni sai töitä Lahdesta. Muutimme kesällä tänne omakotitaloon, ja lapset ovat nyt aloittaneet päivähoidon, Rautiainen kertoo.

Teknoware ei ole hänelle aivan vieras yritys, sillä kouluaikana hän oli jo täällä kesätöissä.

Teknowaressa ja monissa muissakin teknologiayrityksissä odotetaan paljon Lappeenrannan teknillisen yliopiston entistä näkyvämmästä roolista Lahdessa. Lahden ammattikorkeakoulu on siirtynyt osaksi LUT-konsernia.

Krooninen hitsaripula

Teräsputkia valmistava Stalatube on myös palkannut lisää väkeä viime aikoina.

– Rekrytoinneista on tullut haastavampia, koska hakemuksia tulee selvästi vähemmän kuin aiemmin. Onneksi olemme saaneet palkattua asiantuntijoita esimerkiksi Tampereelta, Jyväskylästä ja Kouvolasta, kun Lahdesta ei ole löytynyt, toimitusjohtaja Jukka Nummi kertoo.

Kun kisa ammattilaisista on kova, yrityksen maine voi ratkaista työntekijän valinnan. Teräksisistä rakennuspalkeistaan tunnettun Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen on tyytyväinen siitä, että taloon on saatu esimerkiksi ohjelmisto-osaajia melko hyvin.

– Ylitsepääsemättömiä ongelmia ei ole ollut, vaikka joihinkin tehtäviin ei heti löydetäkään tekijää. Olemme varmasti tehneet jotain oikein, koska myös vaihtuvuus on meillä kohtuullinen, Topi Paananen sanoo.

Yhden ammattiryhmän ihmisiä yrityksessä kuitenkin kaivataan. Peikko Finlandin toimitusjohtaja Esa Rusila sanoo, että muutaman vuoden jatkunut hitsaripula ei ole kadonnut mihinkään.

– Voisimme heti palkata 35 sopivaa hitsaajaa. Nyt meillä on saman verran komennusmiehiä, jotka saimme, kun toinen suomalaisyritys ei enää heitä tarvinnut.

Hitsariongelmaa pahentaa se, että heitä on hyvin vaikea löytää mistään. Peikko Groupilla on tuotantoa seitsemässä maassa, eikä missään niistä ole helppo löytää hitsareita.

– Pääsääntöisesti yritämme palkata lisäväkeä Lahteen, mutta tasaamme valmistusta ulkomaan yksiköiden kanssa tarpeen tullen, Paananen sanoo.

Koulutusta ja palkkatukea

Monet yritysjohtajat puhuvat "länsirannikon imusta". Se tuntuu nyt täällä asti työvoimapulana. Kun Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas ovat rekrytoineet satoja ja tuhansia vakituisiin työpaikkoihin, väki on lähtenyt liikkeelle.

Toisaalta Lahdessa on yhä valtavan paljon työttömiä: heinäkuun lopussa työttömyysaste oli suurien kaupunkien toiseksi korkein eli 15,2 prosenttia.

Eikö tuhansista työttömistä voitaisi kouuttaa vaikkapa lisää hitsareita? Se olisi pitkä ja varmasti osittain mahdotonkin tie, sillä jo koulusta valmistuneet hitsaritkin oppivat yleensä vasta työpaikalla kunkin yrityksen tarpeisiin vaadittavat taidot.

Yritysten työvoimapulaan yritetään kuitenkin reagoida te-toimistossa.

– Olemme käyneet läpi yritysten tarpeita ja järjestäneet esimerkiksi koulutuksia, joihin on saatu kohtuullisen hyvin hakijoita, kertoo palvelujohtaja Pekka Voutilainen.

Hartolan talotehdas on esimerkki yrityksestä, joka on järjestänyt koulutusta te-toimiston kanssa. Lehto Group aloitti puukerrostalojen tuotannon Hartolassa kesällä, ja on nyt jo saanut palkattua 25 ihmistä. Vielä on tarpeen löytää 25 työntekijää.

– Aluksi oli vaikea löytää ketään, koska monet muutkin alan yritykset etsivät väkeä, kertoo johtaja Pekka Korkala Lehto Groupista.

Pekka Korkala johtaa Lehto Groupin talotehdasyksikköä. Hartolan talotehtaalle palkataan tänä vuonna 50 uutta työntekijää. Kuva: Elena Liseytseva

Yhtiön onneksi työvoimaa vapautui kuitenkin Vuohelan Herkusta, joka siirsi tuotantonsa Hartolasta Lahden Jokimaalle.

Te-toimisto on kehittänyt myös täsmäpalvelun kuusi kuukautta työttömänä olleille. Jos esimerkiksi hitsari ei ole löytänyt työtä, hänet voidaan ohjata palveluun, jossa ammattitaito kartoitetaan ja tarvittaessa hankitaan koulutusta, palkkatukea tai työkokeilupaikka.

– Tämä palvelu toteutetaan yhteistyössä Avainsäätiön, Cimson Koulutuspalveluiden ja SunUra oy:n kanssa, Voutilainen kertoo.

Metallin imago ei vedä opiskelijoita

Nopeaa ratkaisua te-toimistolla ei ole tarjolla esimerkiksi hitsari- ja koneistajapulaan. Alan nykyisiäkään koulutuspaikkoja ei ole saatu täyteen viime vuosina.

– Nuorille pitäisi saada läpi ajatus siitä, että työ konepajoilla ja teknologiateollisuudessa on nykyisin aika siistiä ja kevyttä työtä. Varmasti fyysisesti paljon kevyempää kuin vaikka lähihoitajan työ ja lisäksi paremmin palkattua, Voutilainen sanoo.

Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelaiselle metallialan maine on tuttu asia.

– Valitettavasti tästä on tullut kestoaihe. Kone- ja tuotantotalouden linjat eivät houkuttele opiskelijoita, vaikka töitä olisi tarjolla runsain mitoin.

Tänä syksynä reilua sataa aloituspaikkaa kone- ja tuotantotalouden linjalle ei saatu täyteen, ja aika monille uusille opiskelijoille paikka ei ollut ykkösvaihtoehto.

Tästä seuraa se, että kun opintopaikalle on joutunut, toivotaan vielä vaihtoa omalle suosikkialalle, jos paikkoja vapautuu. Tulee keskeytyksiä ja vaihdoksia, kun motivaatiota ei ole.

Saarelainen uskoo, että työtä pula-alojen hyväksi pitäisi alkaa tehdä jo peruskouluissa. Ennakkoluuloja likaisesta ja ikävästä työstä on paljon.

– Nuorien ja heidän vanhempiensa mielissä metallialan imago ei ole hyvä. Autoala ja sähköpuolikin vetävät hyvin, samoin kuljetus ja logistiikka, jossa pelkästään on noin 400 opiskelijaa.

Salpauksessa olisi rahkeita lisätäkin kone- ja tuotantotalouden aloituspaikkoja, jos ne kiinnostaisivat. Opinnoissa on nyt myös jatkuva haku, eli ne voi aloittaa hyvin joustavasti melkein milloin tahansa – uusissa tiloissa Vipusenkadulla.

Mikä sinusta tulee seuraavaksi?

Aikuisten ammatinvaihtoon ja uuden opiskeluun voidaan kannustaa – myös purkamalla kannustinloukkuja. Loukku on olemassa, jos työttömän on kannattavampaa pysyä tukien varassa poissa työmarkkinoilta kuin lähteä uusille urille.

Peikko Groupin Topi Paananen toivoo, että yhteiskunta kannustaisi nykyistä enemmän alanvaihtoon.

– Jos on saanut vaikka filosofin koulutuksen, mutta alan töitä ei ole, pitäisi kyllä kouluttautua uudelleen.

Uuden ammattin opiskelusta tulee rutiinia tulevaisuudessa, uskoo lahtelainen rekrytointikonsultti Jaana Pollari.

– Lapsilta ei ehkä enää kannattaisi kysyä, mikä sinusta tulee isona, ellei muista samalla kysyä, mikä sinusta tulee seuraavaksi.

Rekrytointikonsultti Jaana Pollari muistuttaa, että yhden ammatin opiskelu ei tulevaisuudessa riitä. Kuva: Katja Luoma

Pollaria työllistävät eniten ylempien toimihenkilöiden haut, joihin noususuhdanne myös tuonut lisää kysyntää. Sopivien ihmisten löytäminen vie myös entistä enemmän aikaa.

Lue myös: Jäikö opiskelupaikka saamatta? Lahden ammattikorkeakouluun voi hakea yhteishaussa 13 koulutusohjelmaan
 

Pollari tekee töitä Lahden ja Helsingin toimistoillaan.

– Ihmisten houkutteleminen Lahteen ei ole helppoa. Ei tänne hevin lähdetä töihin, jos vastaavaa työtä on tarjolla pääkaupunkiseudulla.

Mobiliteetti, liikkuminen työn perässä, on Pollarin mukaan muutenkin laskussa. Monissa perheissä molemmat vanhemmat luovat uraa, eikä silloin automaattisesti muuteta toisen puolison työn perässä. Tasa-arvon lisäksi Pollari on huomannut toisen ilahduttavan asian työmarkkinoilta: ikäsyrjintää ei ole. Samaa mieltä on VMP Varamiespalveluiden yrittäjä Sirpa Kilpeläinen.

– Kyllä yritykset palkkaavat osaajia iästä riippumatta. Ikä on vain usein helppo selitys, jos työpaikka menee ohi, Pollari sanoo.

Yrityksen hyvä maine on konsultin mielestä noussut tärkeään asemaan, kun ihmiset pohtivat siirtoja. Nykyään on myös helppo löytää tietoa yrityksestä sosiaalisen median eri kanavien kautta.

– Jos maine, palkkataso, työsuhde-edut ja etenemismahdollisuudet ovat kunnossa, yrityksellä on hyvät mahdollisuudet saada palvelukseensa sopivia ihmisiä, Pollari sanoo.

Kuva: Anssi Hietamaa
Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi