Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Mukkulankadun uusi pienoiskaupunki sykkii elämää kellon ympäri - Tältä Lamkin kampuksella näyttää, kun kaikki alkaa olla valmista

Lahden ammattikorkeakoulun kampuksen (so. korkeakoulualue) saneeraaminen huonekalujätti Iskun kiinteistöön Mukkulankadulla on enemmän kuin viittä vaille valmis. Tehdasrakennuksen suojiin ei tehdä vain käytäviä ja luentosaleja, vaan ympärivuorokautiseen viihtymiseen suunniteltu kokonaisuus. Miltä Mukkulankatu 19:n tehtaalla näyttää kymmenen päivää ennen opiskelijoiden tuloa?

Kampuksen tuliterät opasteet kiinnostivat kännykkäkuvaajia keskiviikkoisella esittelykierroksella. Kuva: Janne Ranne

Tätä on odotettu vuosia. Odotettu ja hehkutettu, kuinka hieno siitä tulee. Miksei tullutkin.

Lahden ammattikorkeakoulun eli Lamkin opiskelijoita odottaa Mukkulankatu 19:n tehdaskiinteistössä tuliterä kampus, jota on pidetty jopa kansainvälisesti ainutkertaisena korkeakoulualueena. Siihen tarkoitukseen tarvittiin rahaa yhteensä kymmeniä miljoonia euroja.

Yhteensä 1 500 muuttolaatikkoa on tarvittu, kun Lamkin toiminnot siirtyvät eri puolilta kaupunkia Mukkulankadulle saman katon alle. Kuva: Janne Ranne

Muuttolaatikot, purkamattomat kalustepaketit ja katoista riippuvat johtoniput kertovat kuitenkin, että aikataulun kanssa on tiukkaa. Opiskelijat tulevat taloon syyskuun 17. päivänä, eikä ihan kaikkea ehditä saamaan valmiiksi. Se ei huolestuta Lamkin rehtoria Turo Kilpeläistä.

Kampuksen sydän on ykköskerroksen ravintolan ja tapahtuma-areenan muodostama iso alue, joka vetää puoleensa elämää ja ihmisiä.

– Joka päivä mennään ihan älyttömästi eteenpäin.

Kellon ympäri auki

Lamkin kampuksesta tehtiin perinteisen oppilaitosmiljöön sijasta yhteisötila, jossa saa olla ja viihtyä seitsemänä päivänä viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Viihtyvyyttä on pyritty toteuttamaan monin keinoin.

Kampuksen sydän on ykköskerroksen ravintolan ja tapahtuma-areenan muodostama iso alue, joka vetää puoleensa elämää ja ihmisiä. Areenan vieressä on myös baari anniskeluoikeuksineen. Se on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–20.

Lamkin tilojen kalustus on yhtä uutta kuin kaikki muukin irtaimisto. Opiskelijat ovat olleet kampuksen suunnittelutyössä mukana. Kuva: Janne Ranne

Lamkoomaksi ristitty baari on ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKO:n vastuulla. Opiskelijakunnan pääsihteeri Jari Koistisen mukaan vastaavia opiskelijoiden ylläpitämiä kahvila-baaripalveluja on nähty muuallakin, mutta yleensä ne ovat sijainneet omissa tiloissaan. Lamkon baari sen sijaan on kampuksen sisällä.

Limuradiolle on rakennettu studio keskelle tapahtuma-areenaa. Jos taas kaikille avoinna olevan ravintolan ruokalistalta ei löydy mitään kiinnostavaa, opiskelijoilla on käytössään omiakin keittiöitä. Entisestä lastauslaiturista on tehty hengailupiste. Kaikenlaiseen hengailuun on yleensäkin varattu varsin kiitettävästi neliöitä.

Toisen kerroksen auditorion istuimet olivat vielä keskiviikkona osin muovien alla. Auditorioon mahtuu 600 henkeä. Kuva: Janne Ranne

Työskentelypisteitä ja aukioita

On niitä neliöitä varattu silti työnteollekin. Seminaarihuoneita ja työskentelypisteitä jää pitkien ja valoisien käytävien varsille kymmenkaupalla. Toisen kerroksen hulppean auditorion eteen saa avattua toimintatilaa, ja pikku aukioita on saatu sijoitetuksi muuallekin. Esimerkiksi ravintolan vieressä olevaan avoimeen tilaan pystytetään näyttely kertomaan, miten vanhasta tehtaasta rakennettiin huippumoderni kampus.

Isku-Yhtymä oy:n toimitusjohtaja Arto Tiitinen ihastelee muotoilukoulutuksen käyttöön saneerattua aluetta, jossa vielä vuonna 2011 tehtiin huonekaluja täydellä teholla. Kuva: Janne Ranne

Toimistorivistöt ovivaloineen loistavat poissaolollaan, sillä Lamkin työntekijöillä ei ole omia huoneita. Työntekijä asettuu läppärinsä tai muun päätelaitteensa kanssa siihen tilaan, mikä kulloinkin parhaiten sopii hänen työtehtäviinsä.

Kampuskiinteistön tekniikka siirtää varatuksi merkityn tilan takaisin vapaaksi, jos huonetta ei ole määräajassa otettu käyttöön. Kuva: Janne Ranne

Yleisiin tiloihin on sijoitettu toteemeja eli digitaalisesti toimivia opasteita. Niihin henkilö voi kirjoittaa etsimänsä paikan, ja toteemi näyttää, mistä kyseinen paikka löytyy. Oikeaan paikkaan suunnistamista on helpotettu myös värien käytöllä.

Liikkuminen tiloissa tapahtuu sähköisillä kulkuluvilla. Mukana kannettavan kortin avulla avataan lukkoja, tulostetaan kopioita ja käytetään koneita. Kulkuluvan laajuus riippuu asianomaisen henkilön tehtävästä talossa, mutta esimerkiksi ravintolaan pääsevät myös Lamkin ulkopuoliset henkilöt esteettä.

Lue myös: Fuusio lisäisi Lamkin vetovoimaa
 

Tekniikka vähentää tilojen hukkakäyttöä. Jos jotain huonetta tai työtilaa ei ole määräajassa otettu varauksesta huolimatta käyttöön, järjestelmä poistaa sen varattu-tilasta ja ilmoittaa tilan olevan vapaa.

Jokaiselle pitäisi ainakin numeroiden perusteella löytyä joku soppi työskentelyä varten. Mukkulankadulla on 3668 työskentelypistettä, 1700 säilytyslokeroa ja 500 pukukaappia. Oppimistiloja on 41 ja kokoontumistiloja 14.

Lahden ammattikorkeakoulun projektijohtaja Satu Hyökki ja toimitusjohtaja Turo Kilpeläinen ovat tyytyväisiä kuusivuotisen kampusprojektin lopputulokseen. Kuva: Janne Ranne

Yli puolet yhteistilaa

Kaikista Mukkulankadun kampuksen neliöistä noin 40 prosenttia on koulutusalakohtaisia erityistiloja, ja loput ovat kaikkien yhteisessä käytössä. Ideana on, että ihmiset ovat mahdollisimman paljon tekemisissä keskenään.

Projektijohtaja Satu Hyökki Lahden ammattikorkeakoulusta myöntää oppilaitoksen henkilökunnasta löytyneen aluksi myös arvostelevia äänenpainoja, kun Mukkulankadun kampustiloja suunniteltiin.

– Ensimmäiset kaksi vuotta olivat kriittistä aikaa, mutta nyt kaikki odottavat, että he pääsisivät tänne.

Lamkin kampus sijaitsee Isku Centeriksi kutsutussa Iskun-Yhtymä oy:n kiinteistössä, jossa toimivat myös huonekaluyhtiön pääkonttori, tehtaanmyymälä sekä tuotantotiloja. Lamkin käytössä on 23 100 neliömetriä, kun koko rakennuksessa on 75 000 neliötä.

Kampuksen sisäpihalla ollaan päästy viimeistelyvaiheeseen samoin kuin tehtaan seinien sisälläkin. Kuva: Janne Ranne

Mikä on niin mullistavaa?

Mikä Mukkulankadun kampusalueessa sitten on niin maata mullistavaa, ettei sitä ihan helposti muualta löydy?

Rehtori Turo Kilpeläinen nostaa esiin toimintojen keskittämisen. Se, että Lamkin koulutusalat ovat yhdessä ja samassa paikassa, on kova juttu.

– En edelleenkään ole nähnyt muualla tällaista paikkaa, että kaikki olisi yhden katon alla.

Huonekalujätti Isku lämmittää Mukkulankadun tehdastaan aurinkoenergian avulla. Kuva: Janne Ranne

Lisäksi Mukkulankadun kiinteistössä toimii yrityksiä, mikä tuo opiskelijoita ja työelämää lähelle toinen toisiaan.

– Yritysten läsnäolo kampuksella on asia, joka todella kiinnostaa muita korkeakouluja, arvioi Hyökki.

Yrityspuoli on kampuksella vahvasti läsnä muutenkin, sillä opiskelijat voivat varata huoneen käyttöönsä oman liiketoimintansa aloittamista ja testaamista varten. Kampuksen yhteydessä toimii niin ikään yrityskylä, jossa peruskoululaiset voivat pelien avulla luoda itselleen käsitystä yrittämisen arjesta.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi