Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Opettajien ylimääräisestä työstä pitää maksaa palkkaa – osa työstä tehdään nyt oppituntien ulkopuolella

Kolme lahtelaiskoulua on mukana valtakunnallisessa vuosityöaikakokeilussa, joka alkoi lukuvuoden alussa.

Lahden Kasakkamäen koulun luokanopettaja Niina Rautiainen on mukana vuosityöaikakokeilussa, ja pitää sitä reiluna. Töitä tehdään myös välitunneilla, ja nyt nekin minuutit voi merkitä työajaksi. Kuva: Sami Lettojärvi

Kolme lahtelaista alakoulua eli Kariston, Kasakkamäen ja Myllypohjan koulut ovat mukana opettajien vuosityöaikakokeilussa, joka kestää kolme vuotta. Yksinkertaistettuna kokeilu tarkoittaa sitä, että opettajan palkka lasketaan kaikkien työtuntien, ei pelkästään opetettujen oppituntien perusteella.

Esimerkiksi lahtelaisen Kasakkamäen koulun luokanopettajan Niina Rautiaisen arjessa työtunnit sisältävät muun muassa pöytätapojen opettamista, oppilaiden riitojen selvittelyä, kollega- ja huoltajayhteistyötä, Wilma-merkintöjä, yhteisopetuksen tiimipalavereita ja koulun kehittämistä, toimimattoman videotykin vianetsintää, pakollisia arviointikeskusteluja oppilaiden ja huoltajien kanssa – tämä kaikki opettamisen, tuntien valmistelun ja kokeiden korjailun päälle.

– Vuosityöaikajärjestelmä on ennen kaikkea reilu. Kaikki työt tulevat julki, Rautiainen sanoo.

1. elokuuta alkaneessa kokeilussa ovat mukana myös Helsinki ja Vantaa.

– Teemme kaikkemme, että kokeilu onnistuu. Lahdessa tehdään nyt valtakunnallisestikin tärkeää tutkimustyötä, sanoo Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.

Nykyjärjestelmä on tullut tiensä päähän

Kilponen on ollut pitkään mukana vuosityöaikakokeilun taustakeskusteluissa. Hänen mukaansa Opettajien ammattijärjestö OAJ, KT Kuntatyönantajat ja paikallinen taso ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen työajanseurantajärjestelmä on tullut tiensä päähän, eikä vastaa tätä aikaa.

– Oppivelvollisuustyöaika on opettajille tuttu, se on ollut käytössä vuosikymmeniä. On selvää, että muutos ei ole heille helppo. Uusia ratkaistavia ongelmia tulee eteen koko ajan. Esimerkiksi opettajien palkanmaksuohjelmisto ei ymmärrä vuosityöaikamallista yhtään mitään, ja siksi elokuun palkat laahasivat jäljessä joidenkin opettajien kohdalla. Asiaa on nyt selvitetty, ja syyskuun palkassa summat ovat korjattuina, Kilponen kertoo.

Myös työajan tarkka seuraaminen on opettajille uutta. Tiima-ohjelman avulla opettaja pystyy merkitsemään tekemänsä työt ylös vaikkapa älypuhelimella. Epäselvyyttä on ollut esimerkiksi siinä, miten käytetty työaika nimetään ja merkitään. Kilponen kertoo, että ohjelma ei ole vielä tarpeeksi tarkka ja sen kehittely jatkuu edelleen.

Lahdessa ei jarrutella, kun uudistuksista on kyse, sanoo luokanopettaja Niina Rautiainen. Hän opettaa toista luokkaa Lahden Kasakkamäen koulussa, joka on mukana opettajien vuosityöaikakokeilussa. Kuva: Sami Lettojärvi

Opettajan työaikaa ei ole seurattu peruskoulupuolella

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoo, että lahtelaiskoulut ilmaisivat itse halunsa lähteä mukaan kokeiluun. Sopiminen tehtiin paikallisesti yhteistyössä OAJ:n ja työnantajan kanssa.

– Tähän asti opettajan työaikaa ei ole peruskoulupuolella seurattu, ja opettajat uupuvat. Hehän tekevät paljon työtä varsinaisten oppituntien ulkopuolella.

Lue myös: SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksessa on mahdoton tilanne
 

Lindroosin mukaan vuosityöaika mullistaa ajattelun opettajan työajasta. Lukuvuoden alussa opettajalle tehdään työsuunnitelma, jossa määritellään, miten 1 500 tuntia jakaantuu vuoden eri viikoille. Esimies seuraa suunnitelman toteutumista yhdessä opettajan kanssa, ja tarvittaessa tehdään muutoksia.

– Ylimääräisistä työtunneista pitää maksaa lisää palkkaa. Luulenpa, ettei tuo 1 500 tuntia riitä.

Lassi Kilponen sanoo, että vuosityöaikamallissa opettajilta ostetaan nykyistä enemmän työaikaa. He eivät siis menetä mitään taloudellisesti.

Töiden tarkka ylöskirjaaminen voi ehkäistä opettajien uupumusta

Niina Rautiaisen työtuntimäärä vuodessa on kokeilussa määriteltyä 1 500 työtuntia suurempi, sillä hän on mukana koulun johtoryhmässä ja huolehtii koulun ICT-laitteiden toiminnasta. Rautiainen pitää perheineen viljatilaa, joten työt on pitänyt jättää koululle tähänkin asti.

– Jahka Tiima alkaa toimia paremmin, uskon, että töiden tarkka ylöskirjaaminen voi ehkäistä opettajien uupumustakin. Tässä vaiheessa, kun kokeilu on vasta alussa ja Tiimaan tulee jatkuvasti uusia päivityksiä, Tiiman käyttö tuntuu vähän työläältä ja aiheuttaa monelle lisäkuormitusta, Rautiainen sanoo.

Ylimääräisistä työtunneista pitää maksaa lisää palkkaa. Luulenpa, ettei tuo 1 500 tuntia riitä. Petri Lindroos

Vaikka vuosityöaikakokeilu on kestänyt vasta joitakin viikkoja, suosittelisi Rautiainen työaikajärjestelmää kollegoillekin.

– Mutta olen muutenkin tällainen kaikesta uudesta helposti innostuva.

Ammattikorkeakouluissa käytössä jo 20 vuotta

Vuosityöaikamalli on ollut ammattikorkeakouluissa käytössä jo 20 vuotta. Ammatilliset opettajat siirtyvät vuosityöaikamalliin vuoteen 2020 mennessä, ja muutos koskee yli 10 000 opettajaa. Ensimmäiset ammatilliset opettajat siirtyivät vuosityöaikaan tänä syksynä ja suuri joukko lisää ensi vuoden alusta.

Muutos ammatillisten opettajien työajoissa juontaa juurensa ammatillisen koulutuksen reformiin. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö muuttui vuoden alusta, ja oppimista siirrettiin yrityksiin ja muille työpaikoille ja muun muassa oppilaaksi otosta tuli ympärivuotista. Muun muassa näiden syiden takia myös opettajien työaikajärjestelmää piti muuttaa.

– Peruskoulupuolella vuosityöaikamallia kokeiltiin jo 1998–2007 Helsingissä. Tuolloin opettajien piti tehdä työajan seuranta excel-taulukoita täytellen. Siinä oli porukalla nuppi seota, sitä oltiin niin täynnä exceleitä, Kilponen kertoo.

Koulu voi halutessaan irtisanoutua kokeilusta

OAJ:n kokeilusta saama palaute on ollut Petri Lindroosin mukaan pääasiassa positiivista. Hän sanoo, että aina kun tehdään isoja muutoksia, osa tykkää, osa ei. Ammatillisella puolella opettajien antamassa palautteessa näkyvät Lindroosin mielestä rajut leikkaukset lähioppituntien määrään ja toisaalta opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen lisääntyminen.

– Nämä asiat menevät sekaisin työaikamallin kanssa.

Lindroosin mukaan vuosityöaikamalli toimii, jos sitä sovelletaan oikein.

– Tämä on kokeilu, jota ei ole lainsäädännöllisistä syistä pakko survoa koko maan malliksi, jos se ei ihmisten mielestä toimikaan. Yksi vuosi olisi liian lyhyt kokeilujakso, kolmen vuoden aikana ehdimme kerätä enemmän tietoa.

Kokeilussa mukana oleva koulu voi myös halutessaan irtisanoutua kokeilusta vuoden jälkeen.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X