Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Tullut varsin selväksi, että lupaa ei aiota antaa" – Hollolan kunnanjohtaja ei näe edellytyksiä kiisteltyjen tuulivoimapuistojen toteuttamiselle

AT Energia ja Salpatuuli suunnittelevat Rautakorven ja Tuohijärvenkallion alueille yli 200 metrin korkeuteen kohoavia tuulimyllyjä. Päätös kaavoitushakemuksesta saattaa syntyä valtuustossa vasta äänestyksen jälkeen.

Havainnekuva Hollolan Rautakorven tuulivoimapuistosta. Kuva: AT Energia Oy
Kuva: Anssi Hietamaa

Hollolan Rautakorven ja Tuohijärvenkallion tuulivoimahankkeet kokivat maanantaina takaiskun, kun kunnanhallitus otti niihin kielteisen kannan. Hallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että kunta ei aloita osayleiskaavoitusta tuulivoimaloiden sijoittamiseksi.

Päätöstä perusteltiin sillä, että "asuinympäristöön liittyviin muutoksiin suhtaudutaan yleensä hyvin varauksellisesti", eikä "pääsääntöisesti voida kokonaan välttää vaikutuksia olemassa olevaan asutukseen ja asukkaisiin".

Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen ei näe edellytyksiä Rautakorven ja Tuohijärvenkallion tuulivoimapuistojen toteuttamiselle.

– Poliittisissa keskusteluissa on tullut varsin selväksi, että lupaa tuulivoimapuistoille ei aiota antaa, koska sitä pidetään kohtuuttomana asutuksen läheisyyden vuoksi. Silloin on järkevämpää katkaista prosessi alkuun kuin viedä sitä eteenpäin, hän toteaa.

Kunnalla on kaavamonopoli

Kaavatyön aloittamista on hakenut AT Energia, joka on selvittänyt Hollolan tuulipuistojen toteuttamismahdollisuuksia vuosien ajan. Yhtiö on suunnitellut Rautakorpeen viittä ja Tuohijärvenkalliolle kolmea tuulivoimalaa.

– Tässä joutuu miettimään, millaiseen tilanteeseen hakija joutuu. On mahdollista, että (aloitus-)päätös menisi valtuustossa yhdellä tai kahdella äänellä eteenpäin, mutta sitten kolmen vuoden prosessin jälkeen hylättäisiin kaava, Rahkonen pohtii.

Rahkosen mukaan eri puolilta Suomea on esimerkkejä siitä, että kunta on torjunut tuulivoimapuiston kaavahakemuksen.

– Kunnalla on kaavamonopoli ja kunta sen päättää, tuleeko kaavaa vai ei. Käsittääkseni valittamisella ei juurikaan ole menestymisen mahdollisuuksia. Kunnalla on ilman perusteitakin oikeus kieltää kaavatyön aloittaminen.

Tuulivoimalaa vastustavat asukkaat maastokäynnillä Hollolan Tuohijärvenkalliolla kolme vuotta sitten. Karttaa pitelevä Pertti Jäykkä kertoi alueesta. Kuva: Elena Liseytseva

"Pettymys"

AT Energian hallituksen jäsen Matias Partanen sanoo luottavansa yhä siihen, että Rautakorven ja Tuohijärvenkallion tuulipuistot voivat jossain muodossa toteutua.

– Kunnanhallituksen kanta on pettymys siinä suhteessa, että nythän ollaan vasta päättämässä kaavoituksen eli selvitysmenettelyn aloittamisesta. Pidän erikoisena, jos ei edes lähdetä selvittämään toteuttamismahdollisuuksia.

Pidän erikoisena, jos ei edes lähdetä selvittämään toteuttamismahdollisuuksia. Matias Partanen

Hollolan tuulivoimahankkeiden takana on AT Energian ohella Salpatuuli Osuuskunta. Ajatuksena on tuottaa sähköä päästöttömästi ja markkinahintaa selvästi edullisemmin.

– Tänä päivänä ei enää olisi varaa jättää uusiutuvan energian hankkeita selvittämättä. Kaikki varmaan ovat huomanneet, miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme.

Salpatuulen markkinointipäällikön Markku Halmeen mielestä kunnanhallituksen päätös ei perustu faktoihin vaan "vanhakantaisiin tietoihin vanhoista tuulivoima-alueista".

– Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Hollolan alueet on erinomaisesti mitattu. Haittavaikutuksia, joihin vastustajat vetoavat, ei ole. Emme luovuta vielä. Sähköä pystytään tuottamaan ilman tukea.

"Saattaa tulla äänestys"

Hollolan valtuusto käsittelee tuulivoimapuistojen kaavoitushakemusta syyskuun lopulla. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok.) ennakoi, että asiasta saattaa tulla äänestys.

– Se saattaa liittyä esimerkiksi siihen, että lähimpänä asutusta oleva voimala poistettaisiin.

Hämäläisen mukaan hallitus kävi tuulivoimalahankkeista pitkän ja polveilevan keskustelun.

– Kukaan ei suoranaisesti vastustanut tuulivoimaa. Keskustelua aiheutti muutaman voimalan sijoittuminen asutuksen lähelle, 500 metrin päähän.

Hämäläisen mielestä tuulipuistohankkeita on mietittävä tapauskohtaisesti.

– Kunnanhallitus keskusteli siitä, löytyisikö esimerkiksi kehätien varresta tuulivoima-alueita. En tulkitse tilannetta niin, että olisimme jotakin tuulivoimakielteinen kunta.

Teemu Kinnari, Terhi Kinnari, Markku Koponen ja Markku Halme esittelivät mahdollista tuulimyllyn paikkaa Hollolan Rautakorven kalliolla syyskuussa 2015. Kuva: Vili Uuskallio

"Muille maille"

Partanen ei vielä tiedä, mitä AT Energia ja Salpatuuli tekevät, jos valtuustokin torjuu esitetyt tuulivoimapuistot.

– Jos päätös on kielteinen, onko siitä mahdollista ja järkevää valittaa, hän pohtii.

Maakuntakaavassa Hollolaan on merkitty kaksi tuulivoima-aluetta, jotka ovat Harjunpäällys ja Haukkakallio. Partasen mukaan ne ovat alueina jotakuinkin samanlaisia kuin Rautakorpi.

– Jos kunta suhtautuu tällä tavalla kuin nyt suhtautuu, silloin sanoisin, että emme hirveän paljon Hollolasta alueita katsota. Joku hanke voidaan laittaa vireille, mutta pääsääntöisesti katsotaan muille maille Lahden seudun ulkopuolelle. AT Energia on pieni firma, ja selvitykset eivät ole ihan ilmaisia juttuja.

Napakorkeus 144 metriä

Voimaloiden napakorkeus olisi 144 metriä ja kokonaiskorkeus siipien kanssa 209 metriä. Tuulimittausten perusteella voimalat tuottaisivat sähkön noin 11 000 omakotitalolle. Kaavailtujen voimaloiden kappalehinta on 3–3,5 miljoonan euron paikkeilla. Yhden voimalan rakentamiseen tarvittaisiin osakkaiksi parisataa omakotitaloutta.

Tuulivoimahankkeet tulivat vireille vuonna 2015, jolloin AT Energia jätti niistä suunnittelutarvehakemukset.

– Hankkeeseen on mennyt aikaa ihan älyttömästi. Viimeiset pari vuotta on odoteltu, meneekö asia kaavoitukseen. Kunta jossain vaiheessa sanoi, että asiat halutaan käsitellä kaavoituksessa, koska siinä tulee myös poliittinen päätöksenteko tehtyä.

En tulkitse tilannetta niin, että olisimme jotakin tuulivoimakielteinen kunta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (kok.)

Elinvoimavaliokunnassa kaavatyön käynnistäminen torjuttiin äänin 7–3. Esittelijä puolsi työn aloittamista.

– Perustavaa laatua oleva ongelma on, että päätöstä ei perusteltu. Päätettiin vain, että tuulivoimaloita ei haluta. Virkamiesvalmistelu on ollut tuulivoimalle myönteisellä kannalla, mutta päätöksenteossa perustelut ovat jääneet mielipidetasolle.

Rahkosen Hollolan viranhaltijat kantavat huolta siitä, miten uusiutuvan energian hyödyntämistä voidaan viedä eteenpäin.

– Aurinkoenergiaratkaisut varmasti alkavat korostua. Niitä tulee myös uuden hyvinvointiaseman yhteyteen. Mietimme keinoja, joissa ei aiheudu voimakasta vastustusta ja vastareaktiota.

Lue myös: Tuulivoimala kuohuttaa Padasjoella – rakennuttaja kiistää lupaehtojen rikkomisen, kunta tutkii
 
Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X