Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lasten paapominen on mennyt liian pitkälle, sanoo Päijät-Hämeen yläkoulut kiertänyt kouluttaja

Turvallisuusasioissa huomio on kiinnitettävä ensin omaan hyvinvointiin, muista ihmisistä välittämiseen sekä käytännön tietoihin ja taitoihin, katsoo ohjelmajohtaja Olli Patja.

Salpausselän koulun kasiluokkalaiset Hertta Valanta, Emma Ahl ja Siiri Järvinen saivat Security Trackin nettikisassa lähes täydet pisteet. Kuva: Aku Isotalo

Turvallisuudesta puhuttaessa mieleen tulevat helposti ulkoiset uhat ja yllättävät häiriötilanteet. Saatetaan myös ajatella, että ongelmien ratkominen kuuluu viranomaisille.

Kokonaisturvallisuuden tietotaito-ohjelmaa johtavan Olli Patjan näkökulma turvallisuuteen lähtee aivan muualta kuin vaikkapa terrorismista tai Venäjän uhittelusta. Hänen mukaansa huomiota on kiinnitettävä omaan hyvinvointiin, muista ihmisistä välittämiseen sekä käytännön tietoihin ja taitoihin.

– Suurin ongelma on, että oman elämän perustan rakentaminen on monilla nuorilla ihan hukassa. Tämä on kokonaisturvallisuuden kannalta yksi suurimmista uhista. Jos ihminen ei jaksa, jolloin hän on aina turvallisuusriski.

"Välinpitämättömyys kasvanut"

Asikkalalainen Patja on kiertänyt tänä vuonna Päijät-Hämeen yläkoulut ja luennoinut kokonaisturvallisuudesta noin 5 800 oppilaalle. Ohjelmaan liittyy nettikilpailu sekä Kokonaisturvallisuus-messujen yhteydessä järjestettävä Security Track -tehtävärata.

Patjan mukaan nuorilla on hatarat tiedot esimerkiksi luonnossa selviytymisestä tai liikennesäännöistä.

– Kun kysyn, mistä tietää, missä on etelä, vain harvat osaavat vastata. Myös pyöräilysäännöt ovat aika tavalla hukassa.

Patja sanoo, että entisaikoina lapset liikkuivat itsenäisesti paljon ja osasivat tehdä asioita.

– Ennen vanhemmilla ei ollut mahdollisuutta valvoa lapsia koko ajan. Paapominen on mennyt liian pitkälle. Lapsi pitäisi ainakin valvotusti saattaa tekemään ja opettelemaan asioita.

Toisista ihmisistä välittäminen on Patjan mielestä heikentynyt.

– Mediassa aika paljon myllytetään negatiivisista asioista. Ihmiset ovat turtuneet siihen. Välinpitämättömyys on kasvanut.

"Miten ihmiset osaavat toimia?"

Hämeen poliisin lähipoliisikoordinaattori Vesa Okkola allekirjoittaa Patjan näkemykset.

– Korkealtakin taholta on sanottu, että suurin sisäisen turvallisuuden uhka on syrjäytyminen ja eriarvoistuminen. Elämänhallinnassa ja taidoissa on monella selkeitä puutteita.

Okkola sanoo, että nyky-yhteiskunnassa olosuhteet ovat useimmille helpot.

– Tulee tässä yhteydessä mieleen, että alkeelliset kesämökit eivät meinaa mennä kaupaksi, kun ihmisillä pitää olla kaikki mahdolliset palvelut ja mukavuudet lähellä. Jos tulee joku poikkeustilanne, että hommat romahtavat, on aika mielenkiintoinen tilanne, miten ihmiset osaavat toimia.

Okkolan mielestä Kokonaisturvallisuus-messuilla (7.–8.9.) on iso tilaus.

– Toisista välittäminen ja me-henki pitäisi saada vahvemmaksi.

"Osittain pään sisäinen asia"

ESS.fi:n lukijoilta kysyttiin tällä viikolla, "tunnetko olosi aiempaa turvattomammaksi". Alle puolet vastaajista koki turvattomuutensa lisääntyneen.

– Turvallisuus on osittain ihmisen pään sisäinen asia. Jotkut kokevat turvattomuuden tunnetta paikoissa ja tilanteissa, joissa toiset eivät koe sitä ollenkaan, Okkola huomauttaa.

Vuonna 2012 kehitetyn Security Track -ohjelman avulla erityisesti nuorille opetetaan turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja.

– Jos esimerkiksi tulee kolaripaikalle, tilanne voi olla rankka. Jos asiat eivät tule selkäytimestä, ne jäävät suurimmalla osalla tekemättä, Patja sanoo.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen koulutussuunnittelija Jarmo Kouhia huomauttaa, että onnettomuustilanteissa toimiminen on aina henkilökohtaista.

– Osa toimii ihan luonnostaan tilanteissa oikein ja osa ei pysty toimimaan ollenkaan, vaikka olisi kuinka saanut koulutusta. En yleistäisi, että onnettomuustilanteissa toimiminen olisi heikentynyt.

Salppurin tytöillä teoria hyvin hallussa

Lahden Salpausselän yläkoululaiset saivat elokuun lopulla tietopaketin turvallisuusasioista, kun koululla pidettiin aiheesta luento. Oppi näyttää menneen hyvin perille.

Salppurin kasiluokkalaiset Hertta Valanta, Emma Ahl ja Siiri Järvinen nimittäin suoriutuivat erinomaisesti, kun Etelä-Suomen Sanomat pyysi heitä vastaamaan tietotaito-ohjelman nettikilpailun kysymyksiin. Tytöt ratkoivat 30 kysymyksen paketin 91-prosenttisesti oikein.

Kolmikko pohti muun muassa sitä, mitä henkilötietoja ei kannata antaa palveluntarjoajalle verkkokaupan asiakkaaksi rekisteröitymisen yhteydessä. Keskustelua syntyi myös siitä, kenen vastuulla palovaroittimen hankinta ja toiminnan tarkistaminen on.

– Eikö se ole asukkaiden? Huoltomiehen. Mitä jos asuu omakotitalossa? Ei huoltomies käy kämpässä kerran viikossa. Jos itse ei pysty, ja vanhemmat ovat kuolleet, tytöt pohtivat.

Tähänkin kysymykseen saatiin oikea vastaus: palovaroittimen hankinta on asunnossa asuvien henkilöiden vastuulla. Ainakin turvallisuusasioiden teoriapuoli on Valannalla, Ahlilla ja Järvisellä paremmin kuin hyvin hallussa.

Kokonaisturvallisuus 2018

Turvallisuuden suurtapahtuma

Lahden Messukeskuksessa ja sen lähialueilla järjestetään 7.–8. syyskuuta Kokonaisturvallisuus 2018 -tapahtuma, jossa esitellään turvallisuutta sekä ammattilaisten että yleisön näkökulmasta.

Messujen teemoja ovat arjen turvallisuus, kyberturvallisuus ja maanpuolustus.

Tapahtumaan osallistuu noin 5 800 yläkoululaista Päijät-Hämeen alueelta. Oppilaat osallistuvat messuilla Security Track -tehtäväkierrokselle, jossa ratkaistaan ministeriöiden, viranomaiset, järjestöjen ja oppilaitosten laatimia rasteja.

Kokonaisturvallisuus on kuluvan vuosikymmenen alussa Suomessa kehitetty varautumisen malli, jolla turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot yhteistoiminnassa viranomaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja kansalaisten kesken.

Security Track -ohjelman tuottaa Group 49 -niminen yhtiö. Vuonna 2015 ohjelmalla koulutettiin Tampereella noin 5 000 oppilasta ja vuonna 2016 Mikkelissä noin 3 800 oppilasta.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X