Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Maalataan kaikki mihin maali tarttuu" – katutaideprojekti värittää taas Lahtea

Maalauksellinen kaupunki -projektissa ohjenuorana on, että maalaus sopii ympäristöönsä. Tänä kesänä väriä ovat saaneet sähkökaapit, alikulut ja pumppaamo.

Inspiksen toiminnanjohtaja Philip Halonen esittelee projektin tuoreinta suurta teosta, joka maalattiin 18. elokuuta. Kuva: Marjaana Lahola

Jean Sibelius katsoo ohikulkijaa sähkökaapin ovesta Lahdenkadulla. Uudenmaankadun varrella kolme vierekkäistä sähkökaappia on vallannut suuri värikäs maalaus haitaria soittavasta miehestä.

Kaupungilla liikkuva on saattanut muutenkin huomata monen sähkökaapin saaneen tänä kesänä uutta väriä pintaansa. Syynä on se, että viitisen vuotta sitten liikkeelle lähtenyt Maalauksellinen kaupunki -projekti sai tänä kesänä jälleen uutta tuulta alleen. Kymmenien sähkökaappien lisäksi on maalattu yksi Lahti Energian pumppaamo ja kolme alikulkutunnelia.

Vuonna 2012 alkaneen projektin takana on Inspis Lahti, joka tunnetaan myös monista muista tempauksista ja projekteista. Inspiksen toiminnanjohtaja Philip Halonen on lupautunut hetkeksi irrottautumaan muista töistä ja näyttämään, mitä uutta kaupunkiin on kesän aikana tehty.

Hypätään siis autoon.

Harmauteen väriä, tekijöille tekemistä

Ensimmäinen pysäkki on Sireenikujalla. Lahti Energian pumppaamon seinän on peittänyt Tim Rannan maalaama suuri maisemakuva Lahdesta.

Tarkemmin katsottuna maalauksesta löytyy vielä toinen kerros: muille tekijöille on annettu mahdollisuus maalata pieniä tussigraffiteja kuvan rakennusten seiniin.

Maalauksellinen kaupunki -projektin idea syntyi alun perin Inspiksen entisen toiminnanjohtajan Veikko Juutilaisen päässä.

– Meillä on töissä paljon taiteilijoita, joten ajatus oli, että hyödynnetään heidän kiinnostustaan taiteeseen. Ensin tuli ajatus taideraitista, sitten se laajeni. Ajatus on tuoda harmauteen väriä ja antaa tekijöille tekemistä, Halonen kertoo.

Samalla halutaan päästä eroon laittomasta maalaamisesta. Myös pumppaamon seinät olivat Halosen mukaan aiemmin todella sotkuisia.

Tim Ranta on maalannut Sireenikujan pumppaamoon Lahden kaupunkimaiseman. Kuva: Marjaana Lahola

2013 ensimmäinen suuri maalausvuosi

Inspiksen kantava ajatus on lisätä kaupungin viihtyvyyttä ja auttaa syrjäytymisuhan alla olevia.

– Tarkoitus on antaa pitkäaikaistyöttömille rutiinia. Ajatuksena on teettää töitä, joissa he ovat vahvoja, ja työntää heitä mukavuusalueen ulkopuolelle ja teettää töitä missä he ovat heikoimmillaan. Ideana on vahvistaa heikkouksia ja antaa parempaa suuntaa siihen, mitä he tulevaisuudessa haluavat tehdä ja mitä eivät, Halonen selventää.

Ensimmäiset suuret maalausvuodet olivat 2013 ja 2014. Sen jälkeen projekti eli hiljaiseloa, osittain koska taiteilijaväki väheni työntekijöistä.

Toisaalta väki väheni muutenkin. Halonen kertoo, että aiemmin palkkatuella työllistettyjä oli 20, nykyään viisi. Palkkatukiaika on vähentynyt vuodesta puoleen vuoteen.

Tim Rannan kaupunkimaisemaa Anttilanmäellä. Kuva: Marjaana Lahola

"He tekevät hyvää työtä"

Jatketaanpa matkaa. Ainakaan tällä erää kaikkia sähkökaappeja ei edes voisi maalata. Yhteistyökumppanina on ollut jo pitkään Lahti Energia, joiden kaappeihin maalauksia saa tehdä.

– Nuo taitavat olla DNA:n kaappeja. Ehkä pyydämme ensi kesäksi heiltä lupaa maalaamiseen, Halonen sanoo auton ratissa yhden maalaamattoman kaapin huomatessaan.

Aivan ydinkeskustassa maalaamisessa on toinen rajoitus. Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kertoo, että kaupunkikuvaryhmä haluaa tietää etukäteen, mitä sähkökaappeihin maalataan.

Kiusaksi ei haluta hänen mukaansa olla, vaan syynä on, että aluetta on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi.

– He tekevät hyvää työtä. Maalatut sähkökaapit ovat olleet todella piristäviä, Karvinen-Jussilainen sanoo.

Uudenmaankadulla mies soittaa haitaria Juuso Haffuerin maalauksessa. Joku on sittemmin laittanut oman täginsä kuvan päälle, mutta se on hyvin harvinaista. Yksi maalausten tarkoitus onkin vähentää töhrimistä. Kuva: Marjaana Lahola

Muitakin haluttaisiin mukaan

Inspiksen nuorten lisäksi mukana maalaamassa on ollut myös muita. Tänä kesänä ajatus on ollut, että myös ulkopuoliset ovat halutessaan voineet maalata sähkökaappeja, ja Inspis on tarjonnut sitä varten materiaalit. Niitä on saatu myös lahjoituksina yrityksiltä.

Yksi aktiivinen tekijä on ollut lahtelainen kuvataiteilija Lajos Pinke, joka innostui projektista vuonna 2013 luettuaan lehti-ilmoituksesta, että Inspis haki innokkaita maalareita projektiin.

Halosta kiinnostaisi saada muitakin mukaan. Esimerkiksi paikalliset taiteilijayhteisöt kiinnostaisivat yhteistyökumppaneina. Myös helsinkiläinen tatuointiliike osoitti kiinnostusta, kun Halonen kertoi heille projektista.

Sähkökaappi ei olisi Halosen mukaan mikään mainospaikka, mutta näkyvyyttä se toisi.

– Olisi kiva, että toiminta pysyy aktiivisena. Mutta lähtökohtaisesti on tarkoitus aktivoida syrjäytymisvaarassa olevat.

Halonen sanookin, että maalaajista on vuosien varrella lähdetty töihin mainostoimistoihin tai toiminta on muuten toiminut ponnahduslautana eteenpäin.

Halonen haaveilee, että Lahdessakin voisi olla jokin samantyyppinen paikka kuin Helsingin Suvilahti, missä graffiteja saisi laillisesti maalata suurille pinnoille. Silloin graffitien maalaamisessa ei olisi mukana sen kielteistä puolta.

– Toki rankemmille harrastajille laiton maalaaminen on adrenaliiniryöppy, ja junien maalaaminen tuo näkyvyyttä – se on alakulttuurin näkemys, hän sanoo.

Kaihin maalaama sammakko on maalausten vanhempaa kaartia, vuodelta 2014. Kuva: Marjaana Lahola

Ympäristöönsä sopivia taideteoksia

Projektissa taiteilijoiden ainoa ohjeistus on ollut, että maalauksen täytyy sopia ympäristöönsä. Muuten tekemisessä on ollut vapaat kädet.

– Parasta on, että kaupungilla on usean tekijän teoksia.

Lahti Energian kanssa ensisijaisia ovat olleet sotketut tai rapistuneet kaapit. Alikulkutunneleiden maalaamisen yhteistyökumppanina toimi Lahden kaupunki. 15 tunnelin maalauspyynnön seurauksena tuli siunaus kahdeksan tunnelin maalaamisesta. Osa oli kuitenkin jo maalattu, ja ne päätettiin jättää sikseen.

– Tässä toimii sillä tavalla hyväveli-verkosto. Toisten maalausten päälle ei tehdä, Halonen sanoo.

Nyt maalattuja sähkökaappeja on Halosen mukaan jotakin sadan ja kahdensadan välillä. Tänä kesänä uusia maalauksia on tullut kymmeniä.

– Sen tiedän, että maalaamattomia on 2 500. Tavoite on, että maalataan kaikki, mihin maali tarttuu.

Lahtelaista katutaidetta löytyy kuvattuna myös Lahden Museoiden verkkosivuilta.

Lajos Pinken musikaalinen hahmo Malskilla. Kuva: Marjaana Lahola
Lue myös: Tässä ovat Lahden uudet taideteokset: teräsmummot hyppivät silmille Rautatienkadulla ja valaisinpylväs maalattiin väritäplin
 
Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X