Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Oppilaat ovat tapelleet koulujen pihoilla ennenkin, mutta nykyään poliisi kutsutaan paikalle aiempaa useammin

Toisin kuin takavuosina, huoltajat kyseenalaistavat herkästi opettajien toimet. Poliisi arvioi, että väkivallan luonnekin on muuttunut.

Poliisi tekee jatkuvasti ennaltaehkäisevää työtä kouluissa lasten parissa. Kuvassa Hämeen poliisilaitoksen vanhempi rikoskonstaapeli Sari Lohtander osallistuu kokonaisturvallisuustapahtumaan. Arkistokuva. Kuva: Tuomas Räihä

Huoltajat kyseenalaistavat nykyään herkästi opettajan toimet, ja siksi kynnys kutsua poliisi koululle oppilaiden tappeluita selvittämään on matalampi kuin ennen, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen.

– Tässä on selkeä asennemuutos takavuosiin verrattuna, hän sanoo.

Myös Hämeen poliisilaitoksen lähipoliisikoordinaattori Vesa Okkola vahvistaa, että poliisi kutsutaan kouluille useammin kuin takavuosina. Tosin pyyntöjen määrässä on Lahdessa isoja koulukohtaisia eroja.

– Koulujen pihoilla oli ennenkin tappeluita, mutta ei sinne koskaan poliisia soitettu. Asiat selvitettiin paikan päällä. En usko, että väkivallan määrä on muuttunut, mutta väkivallan luonne voi olla muuttunut kovemmaksi. Ennen pojat halusivat kokeilla, kumpi on vahvempi, mutta toista ei pyritty varsinaisesti vahingoittamaan. Nyt nimenomaan vahingoittaminen tuntuu usein nujakoinnin tarkoitukselta, Okkola sanoo.

OAJ ei ole ohjeistanut kouluja, tilanne ratkaisee

Mustosen mukaan opettajalla on oikeus käyttää voimakeinoja oppilaan luokasta poistamiseksi, mutta hän voi ja hänen pitääkin puuttua esimerkiksi välituntitilanteessa näkemäänsä väkivaltatilanteeseen tarvittaessa voimakeinoin.

– Opettajalla on oikeus ja velvollisuus erottaa riitapukarit vaikka sitten voimakeinoin tai hakea apua paikalle. Opettajan ei kuitenkaan tarvitse loukata itseään tilanteessa, eikä osa opettajista välttämättä uskalla mennä väliin. Arvio pitää tehdä aina tilannekohtaisesti, Mustonen sanoo.

Hän lisää, että poliisilla on laajemmat toimintavaltuudet kuin opettajalla, ja siksikin poliisin kutsuminen voi joskus olla paikallaan.

– Poliisi pitääkin hälyttää, jos rikoksen tunnusmerkit täyttyvät tilanteessa. Voi olla, että oppilaiden käyttämä väkivalta on raaistunut.

OAJ ei ole erikseen ohjeistanut kouluja ottamaan entistä herkemmin yhteyttä poliisiin. Mustosen mukaan lähtökohta oppilaiden välisissä riitatilanteissa on aina se, että tilanne selvitetään koulutasolla yhteistyössä huoltajien kanssa.

Lue myös: Riikka Korteaho puhuu kiusaamisesta viimeistä kertaa

Poliisi on käynyt viikon sisällä kahdessa lahtelaiskoulussa selvittämässä oppilaiden välisiä käsirysyjä. Tapauksia on myös edellisiltä vuosilta.

Lahden perusopetuksen aluepäällikkö Mauno Väänänen sanoo, että koulu tekee niin kuin on aina tehnyt, eikä poliisin puuttuminen oppilaiden riitoihin ole ”mitenkään uusi tai järisyttävä toimintatapa”.

– Vastuu koulun turvallisuudesta on tietenkin aina ensisijaisesti koululla, mutta poliisi on yksi yhteistyökumppani siinä missä joku muukin viranomainen. Nykyään korostetaan verkostotyötä eri tavalla kuin esimerkiksi 1970–80-luvuilla. Poliisi on osa tätä nykyverkostoa, Väänänen sanoo.

Hänen mukaansa koulun oppilashuolto psykologeineen ja kuraattoreineen selvittää mahdollisia koulussa ilmeneviä ongelmia yhdessä vanhempien kanssa.

– Emme edellytä poliisilta mitään toimenpiteitä. Poliisin osallisuutta ei mielestäni ole syytä korostaa tässä yhteydessä.

Henkinen väkivalta fyysistä isompi ongelma kouluissa

Lahdessa työskentelevä erityisnuorisotyönohjaaja Ville Forstedt uskoo, että poliisi hälytetään mielellään paikalle ikään kuin varmuuden vuoksi. Opettajista on tullut varovaisia.

– Olemme työkavereiden kanssa itsekin pohtineet, miksi se poliisi pitää nykyään koululle kutsua. Ennen asiat selvitettiin koulun sisällä, Forstedt sanoo.

Myös poliisin koulujen kanssa tekemä yhteistyö, kuten ennaltaehkäisevät luokkavierailut ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittely jälkikäteen, tekevät tietyt poliisit tutuiksi. Siksi kouluilla voi olla matalampi kynnys ottaa heihin yhteyttä, kun jotain tapahtuu.

Forstedt ei ole kuullut, että fyysisesti uhkaavat tilanteet olisivat lisääntyneet kouluissa. Hänen käsityksensä on, että nuorten väkivaltaisuus on vähentynyt.

– Paljon isompi ongelma kuin fyysinen väkivalta on henkinen väkivalta ja kiusaaminen sosiaalisessa mediassa. Se tapahtuu usein piilossa, ja henkinen kiusaaminen on lisääntynyt rajusti. Voi tietysti tapahtua niinkin, että kiusattu lapsi ei keksi enää muuta keinoa kuin ottaa nyrkit avuksi, että saisi kiusaamisen loppumaan.

Hänen mielestään varsinkin pojat tarvitsevat jämäkkää kasvatusotetta ja miehen malliakin. Jos vanhempi on kovin väsynyt ja elämässä on paljon kuormitusta, ei hän välttämättä jaksa puuttua jälkikasvunsa edesottamuksiin tarpeeksi vahvasti.

– Silloin voi käydä niin, ettei lapsi usko, ellei joku ulkopuolinen, poliisi tai nuorisotyön edustaja, puutu asioiden kulkuun.

Kodit herätys: päävastuu kasvatuksesta on aina huoltajilla

Opettajilla on koulussa oma vastuunsa, mutta Okkolan mielestä kodin vastuu pitäisi olla vanhemmilla kirkkaana mielessä.

– Päävastuu kasvatuksesta on kodilla. Kun saisi kotona ryhtiä kasvatukseen, se auttaisi paljon koulussa toimimistakin. Teini-ikäinen ottaa siimaa juuri niin paljon kuin hänelle antaa.

Okkola muistaa omasta lapsuudestaan, kuinka tietyn naisopettajan naaman ilmestyminen näkyviin sai kaikki pojat juoksemaan pois ja kovaa. Ja rehtori kierrettiin kaukaa. Heidän ei tarvinnut sanoa mitään, pelkkä läsnäolo riitti.

– Kulttuuri on muuttunut, eikä auktoriteetteja kunnioiteta enää kuten ennen. Rehtori, opettaja tai edes poliisi eivät ole välttämättä lapsen tai nuoren silmissä enää mitään. Jos lapsen kotona mollataan opettajia, poliisia ja yhteiskuntaa, eikä omassa lapsessa nähdä mitään vikaa, lapsi imee nämä vaikutteet itseensä nopeasti.

Poliisi menee paikalle selvissä pahoinpitelytapauksissa

Erkki Mustonen sanoo, että keskustelua poliisin kutsumisesta koululle on käyty jo pitkään.

– On puhuttu siitä, onko poliisilla resursseja puuttua tällaiseen. Eivät he aina edes välttämättä tule paikalle kovin nopeasti, jos tilanne ei ole vakava tai niin sanotusti päällä. Myös tapausten määrä vaihtelee paljon. Välillä on kausia, ettei poliisia tarvita ollenkaan, ja sitten saattaa tulla satunnainen suma, hän sanoo.

Vesa Okkolan mukaan poliisin kenttäjohtaja tekee 112-puhelun jälkeen päätöksen siitä, mennäänkö paikalle vai. Selvissä pahoinpitelytapauksissa poliisi menee hoitamaan tilannetta.

– Ei-akuutteihin tilanteisiin pyydetään useinkin apua. Ankkuri-tiimi käy antamassa konsultaatioapua kouluilla tarpeen mukaan, Okkola kertoo.

Ankkuri-tiimi on moniammatillinen tiimi, johon kuuluu poliiseja, sosiaalityöntekijä ja nuorisotyöntekijöitä. Tiimin tavoite on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä varhaisella puuttumisella.

Lue myös: Aivokalvontulehduksen sairastanut Sara Ronkainen piti lukion jälkeen kolme välivuotta, lepäsi ja löysi kutsumusalansa
 

OAJ ei kerää tietoa oppilaiden keskinäisistä nujakoista. Sen sijaan opettajille tehdyn tuoreimman ammattibarometrin (2018) perusteella tiedetään, että noin joka kymmenes opettaja kokee työssään väkivaltaa. Väkivaltaa kokevat eniten erityisopettajat, lastentarhanopettajat ja esiopettajat.

47 prosenttia kaikista opettajista oli kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana epäasiallista kohtelua tai kiusaamista. Suurin osa sekä väkivallasta että kiusaamisesta oli oppilaiden tai opiskelijoiden tekemää.

– Huolestuttavinta on, että tällä hetkellä keinoja ei näytä olevan riittävästi tilanteiden torjumiseen ja niissä toimimiseen, sanoo OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

OAJ onkin ehdottanut lakimuutosta perusopetuslakiin opettajien turvallisuuden takaamiseksi. Muutoksessa rehtorille annettaisiin mahdollisuus evätä oppilaan oikeus opetukseen kuluvan päivän lisäksi myös seuraavana päivänä.

"Kaikki kiusaaminen ja väkivaltainen käyttäytyminen pitää saada selvitettyä"

Suomen Rehtoreiden puheenjohtajan Antti Ikosen mielestä kouluissa tehdään yleisesti ottaen paljon töitä, jotta erilaiset kahnaukset ja kiusanteko saataisiin tietoon ja ratkottua.

– Tällaisista systemaattisista toimintatavoista hyviä esimerkkejä ovat KiVa-koulun mukainen toimintamalli ja erilaiset vertaissovittelun mallit. Näillä on saatu hyviä tuloksia aikaan, ja varmasti myös entistä paremmin tietoon oppilaiden välisiä kahnauksia, Ikonen sanoo.

Ikonen lisää, että periaate tietysti on, että tapauksen vakavuus vaikuttaa käytettäviin keinoihin.

– Jos on syytä epäillä, että rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, jos kyseessä on esimerkiksi vakava väkivaltainen käyttäytyminen, poliisin on syytäkin ottaa osaa asioiden selvittelyyn. Kaikki kiusaaminen ja väkivaltainen käyttäytyminen pitää saada selvitettyä.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X